Hyvinvoinnin kokemuksen tarkastelua tietoisesti
Subjektiivinen hyvinvointi eli hyvinvoinnin kokemus mm. Frank Martelan ja Kennon Sheldonin (2019) mukaan kuvaa nimensä mukaisesti henkilön kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin kokemus jaotellaan hyvinvoinnin tunteeseen – positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin sekä hyvinvoinnin arvioon elämäntyytyväisyydestä ja merkityksellisyydestä. Tarkastelen oman kokemukseni perusteella, kuinka näitä kaikkia osa-alueita pystyy tarkastelemaan ja mahdollisesti myös hyödyntämään tietoisesti.
Positiiviset ja negatiiviset tunteet
Vaikka tunteen jaotellaan positiivisiksi ja negatiivisiksi, kaikki tunteet ovat hyödyllisiä. Ne kertovat itselleni, miten koen tilanteet tai ideat, joita kohtaan. Tunteiden positiivisuus ja negatiivisuus kuvaa onko kokemus positiivinen vai negatiivinen. Positiiviset tunteet kertovat, että kokemukseni on itselleni mieluinen ja negatiiviset tunteet kertovat, että kokemukseni tai osa siitä on konfliktissa omien tarpeideni, halujeni tai arvojeni kanssa ja motivoivat esimerkiksi jonkunlaiseen muutokseen.
Tunteet kehollisena kokemuksena
Toisin kuin ajatukset, tunteita voi olla vaikea sanoittaa kovin tarkkaan. Tunteita voi kuitenkin kuvailla jokseenkin. Esimerkiksi ilo voi tuntua kehossani lämmittävältä tai kuplivalta. Tunteet voivat myös aiheuttaa ulkoisia kehollisia reaktioita. Ilosta seuraa tavanomaisesti hymyä.
”Samankaltaisista kehollisista kokemuksista huolimatta tunnekokemukseni ovat täysin erilaiset.”
Ihmisillä on kuitenkin iso skaala erilaisia tunteita, joiden väliset nyanssit voivat olla melko pieniä. Ilmeisen tyypillinen esimerkki tästä on ahdistuksen ja innostuksen tunnekokemukset, joista seuraa toisiaan muistuttavia kehollisia reaktioita. Molemmissa tunnekokemuksissa huomaan oman hermostoni aktivoituvan ja samalla stressitasoni yleensä kohoaa vireystason kohoamisen myötä. Samankaltaisista kehollisista kokemuksista huolimatta tunnekokemukseni ovat täysin erilaiset. Tai ainakin teoriassa olisivat. Kehollisen samankaltaisuuden takia voi oma tunnekokemukseni kuitenkin vääristyä, jos en tunnista merkitystä tunnekokemukseni taustalla ja erota esimerkiksi innostusta ahdistuksesta.
Merkitys tunteen takana
Jotkut tunnekokemukset ovat helposti ymmärrettäviä, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi kokemukseni pelosta on joissain tilanteissa monimutkainen. Toisin kuin suurin osa tunteista, pelko suuntautuu nykyhetken sijaan tulevaisuuteen, joka voi olla osa syy tulkinnan haastavuudelle. Pelkoa kuvaa ajatus: ”entä jos jotain ikävää tapahtuu”. Kuten ”entä jos epäonnistun” tai ”entä jos satutan itseäni”. Huomasin lähiaikoina itsessäni tutun raskaan tunnekokemuksen, kun kohtasin itselleni arvokkaan kansainvälisen lyhytkoulutuksen, johon halusin osallistua. Tässä tilanteessa raskas tunne kertoi itselleni pelosta. Pelosta, etten halustani huolimatta voisi osallistua tähän koulutukseen. Tunnistamalla merkitykseni kokemuksessani löysin motivaation ilmoittautua koulutukseen huolimatta siitä pystynkö lopulta osallistua vai en. Jos en olisi tarkastellut tunnetta koettamalla ymmärtää merkitystä sen takana, olisin voinut tehdä johtopäätöksen, että koulutus itsessään tuottaa minulle pelkoa tai epämukavuutta ja olisin sivuuttanut itselleni mielekkään mahdollisuuden.
Kokemukseni positiivisista ja negatiivisista tunteista ja niiden tulkinnasta valottaa, kuinka tunteet, keho ja tunteiden merkitys kulkevat näkemykseni mukaan käsi kädessä. Tunteen avulla tunnistan, että jokin asia on itselleni merkityksellinen ja tunnekokemukseni merkityksen ymmärtämällä tiedostan, mitä tunteeni tarkalleen kertoo.
Miten vaikuttaa elämäntyytyväisyyteen?
Arvio elämäntyytyväisyydestäni vaihtelee tilanteen mukaisesti. Jos koen positiivisia kokemuksia samana päivänä, saatan arvioida hyvinvointini olevani korkeammalla, vaikka olisin kokenut lähipäivät erityisen raskaiksi. Tämä toimii kokemukseni perusteella myös kääntäen. Jos tunnen oloni erityisen epävarmaksi, jossakin vaiheessa, saatan sillä hetkellä arvioida olevani vähemmän tyytyväinen koko elämääni.
Ajattelen, että positiivisia kokemuksia kohtaamalla haastavammassakin tilanteessa toivon kokemus voimistuu. Jos ajattelen kokemuksiani graafina, joka esittää positiivisia ja negatiivisia kokemuksia, voi uudet positiiviset kokemukseni mielessäni kertoa, että hyvinvointini on nyt noususuhdanteinen. Saatan pelokkuuden sijaan toiveikkaana kiinnittää huomiota elämäni erityisen positiivisiin vaiheisiin ja kuvitella tulevaisuuteen positiivisia tapahtumia ja onnistumisen mahdollisuuksia.
”Kiitollisuuden kautta voin kehittää tietoisesti omaa toiveikkuuttani ja elämäntyytyväisyyttäni.”
Näkemykseni mukaan elämäntyytyväisyyteni riippuu siis ainakin osittain siitä, mihin asioihin elämässäni kiinnitän huomiota ja mistä näkökulmasta niitä tarkastelen. Näkökulma on voimauttava, sillä se tunnustaa minut itseni toimijaksi ja, että tietoisuuteni muokkaa omaa kokemusmaailmaani. Tietoisuuttani harjoittamalla voin muuttaa passiivista toimijuuttani aktiivisemmaksi. Kiitollisuuden kautta voin kehittää tietoisesti omaa toiveikkuuttani ja elämäntyytyväisyyttäni. Perusteena on se, että kiinnittämällä huomioni positiivisiin asioihin, joista olen kiitollinen, vahvistan kokemustani, että elämässäni tapahtuu positiivisia asioita ja vahvistan toivoa, että niitä tapahtuu jatkossakin.
Merkityksellisyyden tunnistaminen
Koen elämän merkityksen etsimisen on keskeiseksi inhimilliseksi taipumukseksi, jonka vuoksi ei ole yllättävää, että merkityksellisyys on myös yksi hyvinvoinnin kokemuksen osa-alueista. Oman merkityksellisyyden hahmottamiseksi löydän peilauspinnan ainakin seuraavista asioista:
- Omat arvoni – kertovat mikä on itselleni tärkeää
- Omat identiteettini ja roolini – määrittelen kuka minä olen
- Oma tarinani – mitä olen kokenut, minkälainen on nykyinen elämäntilanteeni ja mitä mahdollisesti tavoittelen
”Merkitys voi olla symbolista, jolloin voin kokea asian itselleni merkitykselliseksi tiedostamattani.”
Esimerkiksi aiemmin mainitsemani kansainvälinen koulutus on itselleni merkityksellinen, sillä sen sisältö vastaa omia arvojani, koen sen mahdollisuudeksi vahvistaa identiteettiäni ja ajattelen sen olevan tavoittelemisen arvoinen mahdollisuus ja toteutuessaan sen sopivan tarinaan, jota kerron itsestäni. Jotkut asiat ovat merkityksellisiä ovat merkityksellisiä yksinkertaisemmin. Esimerkiksi tämän artikkelin kirjoittaminen vastaa hyvinvoinnin arvoa, joka on itselleni tärkeä.
Itsetuntemus keinona hyvinvoinnille
”Yksinkertaistaen hyvinvoinnin kokemus kertoo minkälainen minun hyvä elämäni on ja ei ole.”
Esittelemäni positiiviset ja negatiiviset tunteet, elämäntyytyväisyys ja merkityksellisyys voivat tuntua vaikeasti hahmotettavilta, mutta niitä voi oppia käyttämään voimavaroina itselleen. Kokonaisuudessaan hyvinvoinnin kokemus on epälineaarinen ja alati vaihteleva. Yksinkertaistaen hyvinvoinnin kokemus kertoo minkälainen minun hyvä elämäni on ja ei ole. Se, että tiedostan, mitä kokemukseni minulle kertoo, vaatii itsetuntemusta. Itsetuntemusta voi kehittää. Jo kiinnostus omasta elämästä ja omasta itsestä on tärkeä askel hyvälle voinnille.
Lähde
Martela, F. & Sheldon, K. 2019. Clarifying the concept of well-being: Psychological need-satisfaction as the common core connecting eudaimonic and subjective well-being. Review of General Psychology. Volume 23. Issue 4. Teoksessa Martela, F. 2022. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa – Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Viitattu 26.3.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145551/YP2205-6_Martela.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opinnäytetyössäni Aarteiden Äärellä – vertaistuellinen ja toiminnallinen työpajasarja mielenterveysomaisille pyrin edistämään hyvinvoinnin kokemusta erilaisin menetelmin ja työtavoin.
Kuva fancycrave1 Pixabaystä