Kielen ja kulttuurin risteyksessä
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Maakunta työllistää -hankkeessa kehitetään uutta koulutusmallia ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille, joilla on jo aikaisemmin suoritettu korkeakoulututkinto ulkomailta. Hankkeessa noin 50 sosionomi- ja tradenomiopiskelijaa suorittavat suomalaisen korkeakoulututkinnon kahdessa vuodessa. Opintojen aikana kehittyvät myös suomen kielen osaaminen, kulttuurinen osaaminen, opiskelutaidot sekä työelämäosaaminen. Oppiminen yhdistyy konkreettisesti työelämään, sillä opiskelijat ovat kaksi päivää viikossa koululla opiskelemassa ja kolme päivää viikossa työelämässä harjoittelussa.
Opinnäytetyössämme kartoitimme sosionomiopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta Maakunta työllistää -hankkeessa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimiskokemukset rakentuvat kielen, kulttuurin ja opetuksen rakenteiden yhteisvaikutuksesta. Kielelliset vaatimukset, uudenlaiset opetustavat ja opintojen rytmi yhdistettynä työharjoittelun kanssa muokkaavat opiskelijan arkea ja identiteettiä monella tasolla. Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että riittävä tuki, pedagogiset ratkaisut ja sensitiivinen ohjaus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten opiskelija löytää paikkansa suomalaisessa korkeakouluympäristössä ja työelämässä.
Kielen merkitys oppimisessa on keskeinen
Suomen kielen osaaminen ja oppiminen nousi opinnäytetyömme keskeiseksi tekijäksi, joka määrittää ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden oppimiskokemuksia. Vaikka osallistujilla oli monipuolista koulutus- ja työkokemusta, suomen kielen taito vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten he pystyvät hyödyntämään osaamistaan opinnoissa, työharjoitteluissa ja myöhemmin työelämässä. Kieli ei ole pelkkä väline, vaan osa toimijuutta ja itseluottamusta. Maakunta työllistää -hankkeessa opetuskieli on suomi ja sosiaalialan työyhteisöissä työkieli on pääsääntöisesti suomi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella opiskelijat kokivat epävarmuutta erityisesti akateemisen ja ammatillisen sanaston hallinnassa. Moni koki, että ammattikielen omaksuminen eteni hitaasti, jolloin aiempi osaaminen jäi helposti piiloon ilmaisun haasteiden vuoksi. Opiskelijat kokivat myös, että kielitaito kehittyy parhaiten aidossa vuorovaikutuksessa työharjoittelussa. Osa opiskelijoista oli harjoittelemassa esimerkiksi kotoutumispalveluissa ja pystyivät tekemään työtä osittain myös omalla äidinkielellään tai englanniksi. Tämä loi harjoittelussa onnistumisen kokemuksia.
Monikielinen pedagogiikka korostaa dynaamista monikielisyyttä, jossa kieliä käytetään rinnakkain ja joustavasti tilanteen mukaan. Kielen oppiminen nähdään jatkuvana prosessina, jossa opiskelija hyödyntää koko kielirepertuaariaan oppimisessa ja työelämässä. Tämä tukee tasavertaista osallistumista ja yhteisen ymmärryksen rakentumista monikielisissä oppimisympäristöissä. (Jalkanen 2017.)
Kielitietoisuus, eli ymmärrys siitä, miten kieli vaikuttaa oppimiseen, vuorovaikutukseen ja osallisuuteen, korostaa eritaustaisten oppijoiden tukemista ja monikielisyyden huomioimista opetuksessa (Andersen & Ruohotie-Lyhty 2019). Opettajien ja ohjaajien tuki, selkeä viestintä ja mahdollisuus kysyä vahvistavat opiskelijoiden osallistumista. Hankkeessa opettajat ovat kiinnittäneet huomiota oppimateriaalien selkeäkielisyyteen ja ryhmätöissä on saanut käyttää rinnakkain sekä äidinkieltä että suomea. Suomea kuitenkin käytetään opetus- ja keskustelukielenä luokassa, jotta opiskelijat harjaantuvat kielen käyttöön.
Opinnäytetyössä saamamme tulokset tukevat Kansallisen arviointikeskuksen tuloksia: kielitietoista viestintää tarvitaan enemmän, sillä akateeminen teksti ja itsenäinen tiedonhankinta kuormittavat ulkomaalaistaustaisia korkeakouluopiskelijoita (Airas ym. 2020). STTK:n selvityksen mukaan ulkomailla hankittu osaaminen jää usein vähälle arvostukselle ja verkostojen puute vaikeuttaa työllistymistä etenkin silloin, kun kielitaito on vielä kehittymässä (Vallander 2025). Vaikka ulkomaalaistaustaiselta työntekijältä ei odoteta täydellistä suomen kielen taitoa, työnantajat arvostavat sujuvaa kielitaitoa, ja puutteellinen kielitaito voi muodostua esteeksi työllistymiselle (Bergbom ym. 2020).
Identiteetin muutos uudenlaisessa korkeakoulukulttuurissa
Ulkomailla hankitun osaamisen vähäinen tunnustaminen ohjaa identiteettiä rakentumaan uuden kielen ja kulttuurin ehdoilla – ei opiskelijan todellisen osaamisen pohjalta (Pitkänen ym., 2025). Haastattelemamme opiskelijat kokivat aiemman osaamisen tunnustamisen Maakunta työllistää -hankkeessa onnistuneeksi. Opinnäytetyössämme haastattelemamme opiskelijat kertoivat, että olivat hakeutuneet opintoihin huomattuaan, miten paljon haasteita Suomessa on työllistyä ulkomailla hankitulla korkeakoulututkinnolla. He kokivat erittäin positiivisena, että aikaisempia tutkintoja huomioitiin niin, että opinnot lyhenivät 3,5 vuodesta kahteen vuoteen. Lyhyt opiskeluaika koettiin motivoivaksi ja joustavaksi.
Opintojen aikana haastateltavat opiskelijat ovat huomanneet, että koulutuksen aikana oma identiteetti osaajana ja oppijana on kuitenkin muuttunut. Oppimisympäristön kulttuuriset ja pedagogiset erot haastavat ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden aiempia käsityksiä itsestään oppijoina ja yhteisön jäseninä. Peavy (2021) korostaa reflektiivistä ja luottamuksellista suhdetta itseen, joka mahdollistaa yksilön kasvun. Mielekäs toimijuus rakentuu omien vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden varaan luodusta identiteetistä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suomalainen opetus koetaan
käytännönläheiseksi ja vuorovaikutteiseksi verrattuna kotimaan opetusmenetelmiin. Kaikki haastateltavat kokivat, että Suomessa opiskelussa painotetaan itsenäistä ajattelua ja soveltamista, kun taas kotimaassa opiskelu perustui usein teorian ulkoa oppimiseen.
”Omassa maassani opiskellaan paljon ulkoa, mutta Suomessa pitää ajatella itse.” (Haastateltava)
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella opinnot Turun ammattikorkeakoulussa koetaan kokonaisuudessaan vaativiksi. Tehtäviä ja ryhmätöitä on paljon, ja opinnot edellyttävät vahvaa itseohjautuvuutta. Opiskelijan aktiivisuus, vastuunotto omasta oppimisesta sekä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen nousivat keskeisiksi uusiksi omaksuttaviksi asioiksi uudessa oppimiskulttuurissa. Puolet haastateltavista koki opinnot raskaiksi ja kuormittaviksi: opiskelijoiden arkea rytmittivät opiskelu, työharjoittelu, perhe ja lapset ja joillakin palkkatyö.
”Yhdessä viikossa minulla on kolme työtä, koulu, harjoittelu ja elämä.” (Haastateltava)
Haastateltavat toivat esiin, että opinnoilta odotettiin aluksi nopeaa väylää työmarkkinoille, mutta kokemusten myötä ymmärrys työmarkkinoiden kilpailusta ja kielen keskeisestä merkityksestä kasvoi. Tämä herätti myös epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuitenkin halu integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, saada
pysyvä työpaikka ja hyödyntää omaa aiempaa osaamista sosiaalialalla piti opiskelumotivaatiota yllä.
Yksi keskeinen tutkimuksen oivalluksemme liittyy siihen, että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden oppimisprosessi on huomattavasti laajempi kuin pelkkä tiedon omaksuminen. Ihmisen mieli ei ole pelkkä kognitiivinen järjestelmä, vaan sen kehitys kytkeytyy syvästi kulttuurisiin merkityksiin, kollektiiviseen alitajuntaan ja yhteisön historiaan. Tietoisuus rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteisön kanssa. (Lawson 2008.) Tämä näkökulma auttaa ymmärtämään, että uuden kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan kohtaaminen on samalla identiteetin uudelleenmuotoutumisen prosessi. Opiskelijan kasvu ammatilliseksi toimijaksi suomalaisessa korkeakoulukontekstissa voidaan nähdä sisäisenä matkakertomuksena, jossa tietoisuus omista voimavaroista, tavoitteista ja arvoista jäsentyy vähitellen. Tiedostamattomat kulttuuriset merkitykset ja arvot nousevat esiin ja muovautuvat osaksi uutta, ammatillista identiteettiä.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Czigony, Cecilia; Huotari, Krista (2025): Matkalla sosionomiksi: sosionomiopinnot maahanmuttajataustaisten opiskelijoiden silmin. Artikkeli on myös osa Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet
Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Saarilammi, M.-L., Sarparanta, T., Shemsedini, G., Stenberg, H., Vuori, H. & Väätäinen, H. (2020). Taustalla on väliä: Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. KARVI.https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0220.pdf
Andersen, L. K. & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2019/mita-on-kielitietoisuus-ja-miten-se-nakyy-koulussa
Bergbom, B., Toivanen, A. & Väänänen, A. (2020). Monimuotoisuusbarometri 2020. Työterveyslaitos.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140584/Monimuotoisuusbarometri2020.pdf
Jalkanen, J. (2017). Monikielistä pedagogiikkaa yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2017-2/monikielista-pedagogiikkaa-yliopiston-viestinta-ja-kieliopinnoissa
Lawson, T. T. (2008). Carl Jung, Darwin of the Mind. Karnac Books / Routledge. https://ebookcentral.proquest.com/lib/turkuamk-ebooks/reader.action?c=RVBVQg&docID=689883&ppg=147
Peavy, R. V. (2021). Sosiodynaaminen ohjaus: Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstreams/201f6543-957f-48d4-86df-ac0fd3d796e1/download
Pitkänen, V., Alho, R. & Veijola, R. (2025). Maahanmuuttajanaisten työllistyminen. E2 Tutkimus / STTK. https://www.sttk.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/09/taloutta-ja-tyelm_maahanmuuttajanaisten-tyllistyminen.pdf
Vallander, T. (2025). Miksi koulutettu maahanmuuttajanainen ei saa Suomessa töitä? STTK. https://www.sttk.fi/2025/09/17/miksi-koulutettu-maahanmuuttajanainen-ei-saa-suomessa-toita/
Kuva: Pixabay (2025) Different-nationalities-5091375.
https://pixabay.com/photos/different-nationalities-5091375/