• monialainen yhteistyö
• perhekeskeisyys
• vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevat lapset
• vammaispalvelulaki

Vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten perheiden arki voi kuormittua kohtuuttomasti, jos palvelut eivät vastaa perheen todellisia ja kokonaisvaltaisia tarpeita. Tämä tuli ilmi Yamk-opinnäytetyön tutkimuksellisessa kehittämistyössä, jossa selvitettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eri palvelualueiden työntekijöiden näkemyksiä palvelujärjestelmän haasteista, kehittämistarpeista ja perhekeskeisyydestä. Aineisto kerättiin kolmessa monialaisessa työpajassa, joissa hyödynnettiin Erätauko-dialogia, Learning Café -menetelmää sekä osallistujien kirjallisia tuotoksia. Opinnäytetyö oli osa ESR+-rahoitteisen VoimaVarha-hankkeen nykytilan selvitystä ja perhekeskeisen toimintamallin kehittämisprosessia.

Palvelut eivät aina vastaa perheiden tarpeisiin

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että palvelujärjestelmä voi jopa lisätä perheiden kuormitusta monimutkaisuudellaan ja byrokraattisuudellaan. Särkikankaan (2020) mukaan erityisperheiden arki muotoutuu usein selviytymistaisteluksi, jossa palveluihin hakeutuminen ja niiden yhteensovittaminen vievät kohtuuttomasti energiaa. Samoin Kehitysvammaisten palvelusäätiö (2017) on todennut, että palvelut eivät muodostu sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka aidosti tukisi perheen arkea.

Opinnäytetyön tuloksissa korostuvat yhä samat havainnot. Työntekijöiden mukaan palvelut ovat siiloutuneita ja joustamattomia eivätkä aina vastaa perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Monialaisen yhteistyön mallit ovat vielä vakiintumattomia, joka johtaa epäselvään vastuunjakoon. Huomio tulisi kiinnittää hyvinvointialueen eri palvelualueiden prosessien yhteensopivuuteen, jotta perheet eivät joudu kokemaan ”pallottelua” palvelualueiden välillä.

Uusi vammaispalvelulaki ja hyvinvointialueen nuoruus haastavat

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut vammaispalvelulaki (675/2023) asettaa uudenlaisia odotuksia palvelujen järjestämiselle. Lain ensisijaisuusjärjestys korostaa yleislakien, kuten sosiaalihuoltolain roolia vammaisten lasten palveluissa. Tämä edellyttää organisaatiolta selkeää yhteistä linjaa siitä, miten yleislakien mukaiset peruspalvelut vastaavat ja myös mukautuvat vammaisten asiakkaiden tarpeisiin.

Työntekijöiden mukaan juuri nämä rajapinnat aiheuttavat tulkintaepävarmuutta ja epäselvyyttä: mitä tarkoitetaan kohtuullisilla mukautuksilla peruspalveluissa, missä vaiheessa peruspalvelut eivät enää riitä ja milloin vammaispalvelulain mukaiset erityispalvelut tulevat kyseeseen? Epäselvien rajojen vuoksi voi syntyä myös väliinputoaja-asiakkaita, joiden palveluiden järjestämisestä ei tunnu vastaavan kukaan. Palveluiden järjestämistä haastaa myös hyvinvointialueen nuoruus, joka näkyy monin eri tavoin, kuten prosessien ja rakenteiden keskeneräisyytenä, muuttuvina ohjeistuksina ja tiedonhallinnan ongelmina.

Monialaisen yhteistyön rakenteet kaipaavat vahvistamista

Työntekijät nostivat keskeiseksi kehittämistarpeeksi monialaisen yhteistyökulttuurin vahvistamisen. Toimivan yhteistyökulttuurin muodostumista vaikeuttavat hyvinvointialueen rakenteelliset ja organisatoriset tekijät, kuten puuttuvat yhteiset ohjeistukset, epäselvä työnjako, tiedonkulun haasteet sekä suuret asiakasmäärät ja riittämättömät resurssit. Yhteistyörakenteita tarkasteltaessa on tärkeää huomioida vammaisen lapsen ja hänen perheensä arki laajana kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekemän yhteistyön lisäksi yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun ja järjestöjen kanssa. Työntekijöiden kokemukset osoittavat, että silloin kun yhteistyö toteutuu, se keventää sekä perheen että työntekijöiden kuormitusta ja mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ymmärryksen lapsen ja hänen perheensä tilanteesta.

Perhekeskeisyys edellyttää dialogia, kumppanuutta ja systeemisyyttä

VoimaVarha-hanke määrittelee perhekeskeisyyden monialaisena ja asiakaslähtöisenä työskentelynä, jossa perhe toimii tasavertaisena kumppanina työntekijöiden kanssa. Perhekeskeinen työskentely huomioi koko perheen yksilöllisen elämäntilanteen ja vahvistaa perheen hyvinvointia ja voimavaroja. Keskeistä työskentelyssä on, että perheen tilanne arvioidaan laaja-alaisesti huomioiden vammaisen lapsen, hänen sisarustensa, vanhempien ja perheen lähiyhteisön voimavarat sekä kuormitustekijät. Tavoitteena on tunnistaa perheen tuen tarpeet riittävän varhain ja näin ennaltaehkäistä ongelmien syventymistä. (VoimaVarha-hankkeen aloituswebinaari 2.9.2025.)

Työntekijöiden mukaan perhekeskeisyys edellyttää vammaisen lapsen huomioimista osana perhettä ja perheen arkea. Se edellyttää systeemistä ajattelua, jossa lapsen, koko hänen perheensä ja verkoston välisiä suhteita tarkastellaan toisiinsa vaikuttavina kokonaisuuksina. Perhekeskeisyys tarkoittaa myös kumppanuutta, jossa ammattilaiset ja perhe työskentelevät yhdessä jaetun vastuun sekä avoimen ja luottamukseen perustuvan dialogin pohjalta. Huomiota tulee kiinnittää perheen kohtaamiseen, niin että perheen ääni ja kokemukset tulevat aidosti kuulluiksi. Työntekijät korostivat, että perhekeskeinen työskentely huomio myös perheen osallisuuden ja perheen voimavarojen vahvistamisen.

Kohti perhekeskeisempää palveluiden järjestämistä

Työntekijöiden näkemyksissä korostuu, että vaativaa tukea tarvitsevien lasten palveluja tulee kehittää kohti perhekeskeisempiä, joustavampia ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Lisäksi painopisteen tulisi olla entistä enemmän ennaltaehkäisevissä ja oikea-aikaisissa tukimuodoissa, jotka vähentävät raskaampien palveluiden tarvetta ja keventävät perheiden arjen kuormitusta. Ajatus yhteisestä asiakkaasta tulisi ohjata monialaista perheiden palvelujen järjestämistä. Kehittämisen keskiössä tulisikin olla monialaisen yhteistyörakenteiden ja -kulttuurin vahvistaminen.

Lähteet

Kehitysvammaisten palvelusäätiö. 2017. Natsaako kemiat, ottaako joku kopin? Älä missaa lapsuutta –hankkeen kenttätutkimusraportti.

Räikkönen, K. 2026. Vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevat lapset ja perheet : työntekijöiden näkemyksiä palvelujen järjestämisen haasteista, kehittämisestä ja perhekeskeisyydestä. Vaativaa tukea ja hoitoa tarvitsevat lapset ja perheet : työntekijöiden näkemyksiä palvelujen järjestämisen haasteista, kehittämisestä ja perhekeskeisyydestä – Theseus

Särkikangas, U. 2020. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa -toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Vammaispalvelulaki 675/2023. Viitattu 14.3.2026. Vammaispalvelulaki | 675/2023 | Lainsäädäntö | Finlex

VoimaVarha-hankkeen aloituswebinaari 2.9.2025. Viitattu 8.11.2025. VoimaVarha-aloituswebinaari 2.9.2025, tallenne