Korkeakoulut ja työelämätoimijat sillanrakentajina monikulttuuriselle työelämälle
Monikulttuurisuus on yhä näkyvämpi osa suomalaista työelämää, kun erilaisista taustoista ja kulttuureista saapuu erilaisia ihmisiä. Yritykset ja organisaatiot kohtaavat enemmän työntekijöitä, joiden kieli- ja kulttuuritausta voi poiketa totutusta. Artikkelin taustalla olevassa opinnäytetyössä on tutkittu Maakunta työllistää -hankkeeseen osallistuneiden yritysten ja organisaatioiden näkemyksiä hankkeen ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden harjoitteluista, perehdyttämisestä ja työllistymisestä.
Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Maakunta työllistää -hankketta, jonka keskeisenä tarkoituksena on luoda uudenlainen koulutusmalli sellaisille ulkomaalaistaustaisille korkeakouluopiskelijoille, joilla on jo ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto. Hankkeessa opiskelee noin 50 sosionomi- ja tradenomiopiskelijaa, jotka suorittavat opintoihin kuuluvia harjoitteluja kummiyrityksissä. Kummiyrityksillä tarkoitetaan hankkeeseen osallistuvia yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yrityksiä ja organisaatioita.
Vuonna 2021 Suomessa on ollut noin 390 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. (Baumgartner 2023.) Vastaava luku vuonna 2023 on noin 571 000 henkilöä (Baumgartner 2024). Maahanmuutto ja sen tuoma kulttuurinen moninaisuus lisääntyvät vauhdilla ja näkyvät sekä korkeakouluissa että työelämässä.
Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tuo monikulttuurisuutta arkeen
Monikulttuurisuudella tarkoitetaan erilaisten määritelmien mukaan yhteiskunnallista tilaa, jossa erilaisen kulttuuritaustan tai etnisyyden omaavilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet ja vaikuttamismahdollisuudet niin, että kulttuurin edustaja säilyttää oman kulttuuri-identiteettinsä (European Commission 2025; American Psychology Association 2018). Tällaisissa monikulttuurisissa yhteisöissä korostuu avoin, arvostava ja oikeudenmukainen kohtelu, jotka luovat mahdollisuuden uuden oppimiselle ja innovoinnille niin yksilö- kuin organisaation tasolla. Monikulttuurinen työelämä vaatiikin kehittyäkseen kohtaamisia ja yhteistyötä, joita korkeakoulut voivat toteuttaa yhdessä työelämätoimijoiden kanssa.
Korkeakoulut voivat toteuttaa työelämäyhteistyötä monin eri tavoin. Työelämäyhteistyö perustuu tyypillisesti opiskelijoiden opetus- tai tutkimusyhteistyöhön, kuten harjoitteluihin, opinnäytetöihin tai TKI-toimintaan (Jääskö ym. 2018, 6).
Tässä opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus kummiyrityksille heidän kokemuksistaan hankkeen opiskelijoiden harjoittelujaksoista, perehdyttämisestä ja työllisyysnäkymistä. Vaikka lähes kaikilla vastaajilla on ollut ennestään kokemusta ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta, ovat he kokeneet työelämäyhteistyön olleen kummiyritykselle hyödyllistä. Monikulttuurisuus ei siis ole ilmennyt vain hankkeen opiskelijoiden ominaisuutena, vaan yhteisenä oppimisprosessina. Työelämäyhteistyöllä voidaan näin ollen kehittää yritysten ja organisaatioiden kykyä toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Monikulttuurinen työyhteisö rakentuu vuorovaikutuksessa
Monikulttuurisessa työyhteisössä tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus voi olla onnistunutta vain, kun ymmärretään eri taustoista tulevien työntekijöiden tapoja viestiä, tulkita ja toimia eri tilanteissa (Airila ym. 2013). Tällaisen kulttuurisen kompetenssin hallitseminen vaatii kaikilta työyhteisön jäseniltä kulttuurista tiedostamista, tapaamisia, vuorovaikutustaitoja ja tahtoa oppia uutta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Monikulttuurisessa työyhteisössä korostuu siis yhteisen ymmärryksen luominen.
Puutteellinen kielitaito hankaloittaa yhteisen ymmärryksen rakentamista ja onkin suurin haaste ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työn löytämiselle (Baumgartner 2023). Puutteellinen suomen kielen osaaminen on ollut myös opinnäytetyön kyselyyn vastanneiden keskeinen haaste työpaikoilla.
Suomen kielen osaamisella on selkeä yhteys työssä pärjäämiseen. Kyselyyn vastaajista lähes 60 % arvioi ulkomaalaistaustaisten työllistymismahdollisuudet heikoimmiksi kantasuomalaisiin opiskelijoihin verrattuna. Tämä voi liittyä kehittyvään suomen kieleen, mutta myös siihen että kummiyrityksissä tunnistetaan työelämän epätasa-arvoa.
Toisaalta työelämän edustajien on tärkeää pohtia sitä, kuinka paljon suomen kielen osaamista tarvitaan työtehtävien suorittamiseen ja miten kehittyvä suomen kielen taito tulee huomioida perehdyttämisessä ja työhön opastamisessa. Vain 20% kyselyyn vastanneista ei ole mukauttanut perehdytystään.
” Olemme lisänneet henkilökohtaisten ohjaustapaamisten määrää, jotta voimme varmistua perehdytyksen etenemisestä sekä harjoittelijan henkilökohtaisesta perehdytystarpeesta.” /Kyselyyn vastaaja
Työ toimii usein motivaattorina kielen oppimiselle, jonka vuoksi työpaikan kannattaa kannustaa työntekijää jatkamaan kielen opiskelua työn ohella. On syytä myös muistaa, että työntekijän ammattitaito sisältää paljon muitakin osa-alueita kuin kielitaidon. (Airila ym. 2013, 45-49.)
Kielelliset haasteet ovat merkittävä tekijä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymishaasteissa ja monikulttuuristen työyhteisöjen toiminnassa. Monikulttuurisen työyhteisön jäsenten välistä viestintää voidaan parantaa eri keinoin (esim. Airila ym. 2013), kuten:
- Lisäämällä vuorovaikutuksen avoimuutta ja selkeyttä
- Suhteuttamalla viestintää vastaanottajan kielitaidon tasolle
- Varmistamalla, että viesti on ymmärretty oikein
- Turvaamalla työyhteisön jäsenten yhtäläiset vaikuttamismahdollisuudet
- Varmistamalla, että työyhteisössä on erilaisuutta kunnioittava kulttuuri
- Puuttumalla mahdollisiin konfliktitilanteisiin
Toisaalta myös yksilöiden omat tiedot, kyvyt ja taidot vaikuttavat monikulttuurisen työyhteisön vuorovaikutukseen. Jäsenten tulee osata toimia erilaisissa tiimeissä, kuunnella aktiivisesti ja toteuttaa kriittistä itsereflektiota. Vuorovaikutukseen perustuva työelämäyhteistyö on avannut opinnäytetyön tulosten perusteella yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden harjoitella monikulttuurista vuorovaikutusta käytännön tasolla.
Oppilaitos voi yhteistyön kautta tuoda työelämätoimijoille erilaisia käytännön keinoja ja menetelmiä kielellisten ja kulttuuristen haasteiden kohentamiseksi. Maakunta työllistää -hankkeessa toteutettiin kummiyrityksille monikulttuurisuuskoulutuspäivä. Kun sekä ulkomaalaistaustainen opiskelija että työelämätoimija sitoutuivat oppimaan toisiltaan, monikulttuurisuus nähtiin kummiyrityksissä voimavarana ja vahvuutena resurssien viemisen sijaan. Toki monissa vastauksissa pohdittiin myös kummiyrityksen voimavaroja.
Kohti avoimempaa ja osallistavampaa työelämää
Työelämäyhteistyö on usein kannattavaa niin opiskelijalle, oppilaitokselle kuin työelämän edustajille. Yritykset ja organisaatiot ovat avainasemassa monikulttuurisen työelämän kehittymisessä, ja yhteistyö korkeakoulun kanssa voi toimia tärkeänä apuvälineenä. Työelämäyhteistyön kautta voidaan kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka tukevat työyhteisön jäsenten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Työelämäyhteistyö mahdollistaa myös ajankohtaisen tiedon ja käytännön työn yhdistämisen tarjoten työelämän edustajalle mahdollisuuden päivittää omia prosessejaan tukemaan monikulttuurisuutta (Vihervaara 2015, 23-27).
Työelämäyhteistyö toimii parhaiten, kun osapuolten välinen vuorovaikutus on säännöllistä ja avointa. Se vaatii osapuolilta myös suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta, motivaatiota, luottamusta ja yhteistyötaitoja. (Jääskö ym. 2018, 20-25). Tällaisia ominaisuuksia tarvitaan myös monikulttuurisissa työyhteisössä.
Kuten opinnäytetyössä todettiin, yhteistyö ei välttämättä ole vain työelämän kumppanuutta, vaan voi toimia samalla harjoituksena monikulttuurisen työyhteisön arjesta. Loppupeleissä monikulttuurisuus ja työelämäyhteistyö ovat ilmiön eri puolia ja ne molemmat vahvistuvat, kun niitä rakennetaan yhdessä.
Voit tutustua opinnäytetyöhön tarkemmin tästä linkistä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110527147
Lähteet:
Airila, A.; Bergbom, B.; Toivonen, M.; Väänänen, A. & Yli-Kaitala, K. 2013. Monikulttuurinen työpaikka – opas esimiehelle. Helsinki: Työterveyslaitos
American Psychology Association. 2018. APA Dictionary of Psychology: Multiculturalism. Viitattu 6.11.2025. https://dictionary.apa.org/multiculturalism
Baumgartner, T. 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Viitattu 6.11.2025. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-osaamista-jaa-kayttamatta-tyomarkkinoilla
Baumgartner, T. 2024. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023. Viitattu 6.11.2025. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/ulkomaalaistaustaisten-tyollisyyden-kasvu-pysahtyi
European Commission. 2025. EMN Asylum and Migration Glossary: Multiculturalism. Viitattu 6.11.2025. https://home-affairs.ec.europa.eu/networks/european-migration-network-emn/emn-asylum-and-migration-glossary_en
Jääskö, P.; Korpela, M.; Laaksonen, M.; Pienonen, T.; Davey, T. & Meerman, A. 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Viitattu 6.11.2025. https://tem.fi/tutkimuksen-ja-osaamisen-hyodyntaminen
Keisala, K. 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopistopaino
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kulttuurisensitiivinen työote. Viitattu 6.11.2025. https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote
Vihervaara, T. 2015. Yritysyhteistyö opetuksessa: Käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille. Aalto-yliopisto, e-kirja. Viitattu 11.11.2025. https://shop.aalto.fi/p/493-yritysyhteistyo-opetuksessa/