Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen haasteet Suomessa
Suomessa asuu nykyään yhä enemmän korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Monet heistä ovat suorittaneet tutkintoja sekä omissa lähtömaissaan että suomalaisissa korkeakouluissa. Koulutusta ja osaamista siis riittää, mutta siitä huolimatta tie työelämään on usein huomattavasti kivisempi kuin kantaväestölle, etenkin silloin, kun tavoitteena on koulutusta vastaava työ.
Tämä ilmiö nousi esiin myös opinnäytetyössämme “Sosionomiopiskelijoiden suomen kielen taidon kehittyminen Maakunta työllistää -hankkeessa”. Opinnäytetyön perusteella hankkeen sosionomiopiskelijoiden mielestä suurin haaste heidän työllistymiselleen on suomen kielen taito. Vaikka osaamista jo olisi, suomen kielen käyttö työtilanteissa tuntui edelleen hankalalta. Kielitaidon puute heijastuu suoraan siihen, millaisiin tehtäviin maahanmuuttajat päätyvät – ja usein myös siihen, pääsevätkö he työelämään lainkaan. Tutkimme opinnäytetyössämme, millaiseksi Maakunta työllistää -hankkeen sosionomiopiskelijat kokevat suomen kielen taitonsa opiskelussa ja työharjoittelussa. Hankkeen opiskelijoilla on takanaan ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto ja heidän opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa kestävät 2 vuotta. Opinnoissa yhdistyvät teoriaopinnot ja työharjoittelu: kaki päivää viikossa opiskellaan ja kolme päivää ollaan työharjoittelussa. Aikaisemmalla tutkinnolla on hyväksiluettu noin 1,5 vuoden opinnot Suomessa.
Työllistymisen epätasapaino
Tilastokeskuksen (2023) mukaan maahanmuuttajataustaiset työntekijät työskentelevät keskimäärin useammin koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä kuin suomalaistaustaiset. Moni korkeakoulututkinnon suorittanut maahanmuuttaja kokee, että oma osaaminen jää työmarkkinoilla vajaasti hyödynnetyksi. Työmarkkinatorin (2025) mukaan maahanmuuttajat sijoittuvat usein tehtäviin, joihin he ovat selvästi ylikoulutettuja.
Vaikka osaaminen olisi samaa tasoa kuin kantaväestöllä, korkeasti koulutetun maahanmuuttajan mahdollisuudet päästä asiantuntijatehtäviin ovat pienemmät. Taustalla on useita tekijöitä: kielitaidon puutteita, työkokemuksen siirrettävyyden ongelmia, tutkintojen tunnustamiseen liittyviä haasteita ja verkostojen puutetta. Lisäksi rakenteelliset tekijät, kuten työnantajien asenteet, voivat vaikeuttaa etenemiseen työmarkkinoilla.
Opinnäytetyömme tulokset tukivat tätä kuvaa. Mietin myös, että jos oma kielitaito ei vielä kanna, niin voi jäädä työyhteisössä helposti sivuun – vaikka ammattitaito olisikin jo kohdallaan. Mielenkiintoisena havaintona tutkimuksessa nousi esiin työnantajien tuki ja kannustus kielen oppimiseen: sillä oli suuri vaikutus opiskelijoiden kehittymiseen ja rohkeuteen käyttää suomen kieltä työssä.
Kielen, koulutuksen ja verkostojen merkitys
Suomen kielen osaaminen nousi sekä opinnäytetyössämme että muissa lähteissä tärkeimmäksi työllistymisen edellytykseksi. Työmarkkinatorin (2025) mukaan moni maahanmuuttaja kokee, että juuri kielitaidon puute ja suomalaisen työkulttuurin tuntemattomuus hidastavat työnsaantia.
Maakunta työllistää -hankkeessa kielen oppimista tukee työelämässä oppiminen. Se on tutkimusten mukaan tehokkaimpia tapoja kehittää kielitaitoa. Harjoittelussa kieltä pääsee käyttämään luontevasti oikeissa vuorovaikutustilanteissa, ja rohkeus kasvaa päivä päivältä. Opiskelijat kuvasivat opinnäytetyömme vastauksissa, kuinka arjen vuorovaikutustilanteet, asiakkaiden kohtaamiset ja työyhteisössä sekä arjessa toimiminen kehittivät kielitaitoa nopeammin kuin luokassa suomen kielen opiskelu. Kielen lisäksi kasvoi myös itsevarmuus: osaaminen koettiin kielitaidon osalta päivittäin paremmaksi.
Samalla muodostuivat tärkeät verkostot. Työharjoittelussa opiskelijat saivat kontakteja työelämään, ja ne voivat myöhemmin johtaa työpaikkaan. Monelle maahanmuuttajalle kielitaidon lisäksi verkostojen puute on esteenä työmarkkinoille pääsyssä.
Seuraukset yksilölle ja yhteiskunnalle
Kun korkeasti koulutettu ihminen ei pääse käyttämään osaamistaan, sillä on seurauksia monella tasolla. Yksilölle se tarkoittaa usein turhautumista, motivaation laskua ja jopa tunnetta siitä, ettei kuulu joukkoon. Yhteiskunnan näkökulmasta kyse on valtavasta resurssien menetyksestä – etenkin, kun samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta (Tilastokeskus 2023).
Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että hankkeet, joissa yhdistyvät kielikoulutus, työharjoittelu ja yksilöllinen ohjaus, voivat todella tehdä muutosta opiskelijan tilanteeseen. Kun opiskelijat pääsevät harjoittelemaan suomea aidossa työympäristössä ja saavat tukea, heidän itsevarmuutensa ja työllistymisvalmiutensa paranevat. Oppiminen ei ole vain kielioppia ja sanastoa, se on kokemuksia, onnistumisia ja tunnetta siitä, että osaa.
Opinnäytetyön tulokset olivat positiivisia: 85 % opiskelijoista koki, että koulutus ja harjoittelu ovat helpottaneet heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Samalla työnantajien roolia ei voi liikaa korostaa. Rekrytointikäytännöissä tulisi huomioida monimuotoisuus ja osaamisen tunnistaminen, ei vain täydellinen kielitaito. Myönteinen asenne ja työnantajien halu tukea oppimista helpottavat huomattavasti. Lisäksi suomalaisissa työyhteisöissä olisi tärkeää puhua avoimesti kielen oppimisesta ja kulttuurieroista.
Artikkeli on osa Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet:
Palmu, Tanja & Pakarinen, Essi 2025: Sosionomiopiskelijoiden suomenkielen kehittyminen Maakunta työllistää -hankkeessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928661
Tilastokeskus. 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-osaamista-jaa-kayttamatta-tyomarkkinoilla
Työmarkkinatori. 2025. Miksi maahanmuuttajan voi olla vaikea saada töitä omalta alaltaan? https://tyomarkkinatori.fi/uutiset/miksi-maahanmuuttajan-voi-olla-vaikea-saada-toita-omalta-alaltaan