Laadukkaan vuorovaikutuksen tärkeys varhaiskasvatuksessa
Käytämme vuorovaikutustaitoja jokapäiväisessä elämässä ilmaistaksemme ajatuksiamme ja tunteitamme, ratkaistaksemme konflikteja, ymmärtääksemme toisia paremmin ja rakentaaksemme luottamusta sekä toimivia ihmissuhteita. Varhaiskasvatuksessa ja sen tiimissä työskennellessä näiden taitojen oppiminen ja harjoittelu ovat erityisen tärkeitä, niin lapsille kuin aikuisillekin.
Varhaiskasvatuksessa vuorovaikutus on keskeisessä roolissa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Lapsi oppii sosiaalisia taitoja, kuten toisten huomioimista, empatiaa ja itsensä ilmaisua, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Aikuisten ja lasten välinen laadukas vuorovaikutus tukee lapsen itsetuntoa ja auttaa luomaan perustaa tuleville ihmissuhteille ja oppimiselle. Vuorovaikutuksessa ollaan myös lapsen perheen kanssa päivittäin, sekä varhaiskasvatus tiimin kesken. Vuorovaikutuksen laatuun kannattaa panostaa.
Varhaiskasvatuksen perusteet (2022) painostaa hyvien vuorovaikutustaitojen tärkeyttä. Tähän kuuluu kyky tunnistaa, kuunnella ja ymmärtää eri näkemyksiä. Vuorovaikutus on pedagogiikassa keskeistä, sillä se mahdollistaa oppimisen, ohjauksen ja palautteen antamisen. Pedagoginen vuorovaikutus edistää oppijan ja opettajan välistä luottamusta ja auttaa mukauttamaan opetusta oppijan tarpeiden mukaan, jolloin oppimisprosessi tehostuu. Vuorovaikutus vaikuttaa niin henkilöstön, lapsen, perheen kuin koko yhteisön oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin (Kangas ym. 2021, 80).
Hyvä vuorovaikutus lisää varhaiskasvatuksen tiimin työhyvinvointia
Moniammatillisen tiimin vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää, sillä se mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden osaamisen yhdistämisen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajalla ja sosionomilla on eri tietotaito alansa asioista. Hyvä vuorovaikutus vahvistaa tiimin yhteistyötä, helpottaa tiedon vaihtoa ja ehkäisee väärinkäsityksiä, mikä puolestaan parantaa palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä.
Parhaiten tiimityöskentely sujuu, kun jokainen työntekijä tunnistaa itsensä ammattilaisena. Jokaisella on omat vahvuutensa sekä kehityskohteensa ja niiden sanoittaminen muille tiimiläisille helpottaa tiimityön sujuvuutta. Hyvässä tiimissä ammattilaiset käyttävät aikaa toisiinsa tutustumiseen ja parhaimmillaan täydentävät toistensa vahvuuksia sekä kehityskohteita. (Ahonen 2023, 106–107.)
Hyvä vuorovaikutus on avain hyvinvoivaan tiimiin varhaiskasvatuksessa, sillä se luo luottamusta, avoimuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun tiimin jäsenet voivat keskustella vapaasti ja jakaa näkemyksiään, se lisää työtyytyväisyyttä, vähentää stressiä ja parantaa yhteistyötä lasten kehityksen tukemisessa. Tällaisessa tapauksessa voidaan puhua lämpimästä vuorovaikutuksesta, jossa kaikki tiimin jäsenet pyrkivät samaan arvostavaan ja hyvään kanssa käymiseen. Tunteet saavat näkyä ammatillisuuden rajoissa ja hankalistakin asioista voidaan keskustella. (Ahonen 2023, 33.)
Varhaiskasvatuksen sosionomin rooli tiimissä
Varhaiskasvatuksen sosionomi tuo uudenlaista näkökulmaa varhaiskasvatus tiimiin. Varhaiskasvatuksen sosionomi huomioi erityisesti lapsen perhetaustan ja sosiaalisen ympäristön merkityksen, mikä auttaa rakentamaan yhteistyötä perheiden kanssa sekä tukemaan lasten yksilöllisiä tarpeita. Arkipäiväisten kohtaamisten myötä voidaan tarjota hyvin matalakynnyksistä apua perheille. (Fonsén ym. 2021, 138–139.)
Sosiaalipedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa edistää lapsen sosiaalista kasvua ja yhteisöllisyyttä tukevan vuorovaikutuksen avulla. Tavoitteena on tukea lapsen itsetuntoa, empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja luomalla turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi oppii toimimaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kehittämään omia sosiaalisia valmiuksiaan.
Varhaiskasvatuksen sosionomin sosiaalipedagoginen osaaminen edistää myös tiimin vuorovaikutusta. Sosionomi voi toimia keskustelun avaajana ja sovittelijana, mikä auttaa tiimiä ymmärtämään toistensa näkökulmia ja kehittämään yhteistyötä, joka tukee lasten hyvinvointia ja tiimin yhteistä tavoitetta. Sosiaalipedagogisia työtapoja ei olla sisällytetty muiden varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutuksessa kuin sosionomin, jolloin kyseessä on erityisosaamista mitä muilta puuttuu (Fonsén ym. 2021, 134).
Artikkeli pohjautuu Erika Moilasen ja Kerttu Karjalaisen opinnäytetyöhön, johon voi tutustua Theseuksessa.
Kuva: Freepik
Lähteet:
Ahonen, L. 2023. Tiimin voima varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Fonsén, E.; Koivula, M.; Korhonen, R. & Ukkonen-Mikkola, T. 2021. Varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Yhteistyössä eteenpäin.
Kangas, J.; Lastikka, A-L. & Karlsson. 2021. Voimauttava varhaiskasvatus. Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. 1. painos. Keuruu: Otava.
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 22.10.2024. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf.