Lisääntynyt suomalaisperheiden kausimuutto on luonut uudenlaisia palveluntarpeita nuorten palveluihin Espanjan Aurinkorannikolle
Keväällä 2023 opinnäytetyönä aktivoidun yhdistyksen tarvekartoituksen tuloksena todettiin, että suomalaisperheiden mukana tilapäisesti Aurinkorannikolle muuttavat suomalaisnuoret ovat syrjäytymisvaarassa oleva ryhmä palveluiden riittämättömyyden vuoksi. Tilapäisesti Aurinkorannikolla asuvat suomalaisnuoret tarvitsevan enemmän uuteen kulttuuriin ja sosiaaliseen toimintaympäristöön integroitumista edistäviä palveluita.
Aurinkorannikolla tilapäisesti asuvien suomalaisperheiden määrä on räjähtänyt Covid-19-pandemian ajan mahdollistaman etätyöskentelyn seurauksena, pohti haastateltavana ollut Nina Tölli. Tölli toimii alueella sosiaalikuraattorin tehtävissä, jossa hän kohtaa jatkuvasti eri tilanteissa olevia henkilöitä.
Tölli on seurannut pitkään suomalaisten kiihtyvää muuttovirtaa, arvioiden Aurinkorannikolla asuneen edellisen talvikauden aikana noin 30 000 suomalaista henkilöä. Pysyvästi Aurinkorannikolla asuvia on arvioitu olevan noin 5 000 henkilöä. Todellista suomalaisväestön määrää on kuitenkin mahdotonta arvioida, sillä siitä ei ole saatavilla tilastollista tietoa. Pysyvästi asuvien perheiden määrän uskotaan kuitenkin kasvavan tulevien vuosien aikana muuttuneiden työllistymismahdollisuuksien ja saatavilla olevien peruspalveluiden laajuuden vuoksi.
Suomalaisperheiden kausimuutto näkyy myös Aurinkorannikon Fuengirolassa toimivien koulujen oppilasmäärissä. Aurinkorannikolla suomen kielellä toimivissa kouluissa on yhteensä yli 500 suomalaista oppilasta, joista suurin osa opiskelee suomalaisen opetussuunnitelman mukaisia opintoja, suomalaisen oppivelvollisuuden vuoksi. Haasteeksi alueella on osoittautunut suomenkielisen koulupaikan saaminen talvikauden ajaksi, sillä koulut ovat todella täynnä.
Aurinkorannikon alueella työskentelee paljon suomen kielellä toimivia yrityksiä, jotka tuottavat erilaisia peruspalveluita. Aurinkorannikolla peruspalveluiden saatavuus on laaja, mikä näkyy esimerkiksi suomenkielisinä kauppoja, kahviloina, leipomoina, harrastus- ja opiskelumahdollisuuksina sekä kohtaamispaikkoina. Palvelut ovat pääosin aikuisväestölle kohdennettuja. Lapsille alueella on tarjolla harrastustoimintaa suomen kielellä esimerkiksi Lumipartion- ja Lionsin järjestämässä toiminnassa. Harrastusmahdollisuuksia suomen kielellä on melko vähän, mikä näkyy esimerkiksi suomen kielellä toimivan Lumipartio toiminnan äärimmilleen venytetyssä ryhmäkoossa. Saatavilla olevat palvelut eivät vastaa enää alueella esiintyvään nuoremman väestön tarpeeseen, mikä on herättänyt huolta alueella toimivissa ammattilaisissa.
Tilapäisesti asuvat suomalaisnuoret palveluiden riittämättömyyden keskiössä
Opinnäytetyössä kartoitettiin nuorten 12–17-vuotiaiden kokemuksellisuutta kyselylomakkeen avulla. Lisäksi alueellista tilanne kartoitettiin konsultoivin haastatteluin alueella toimivien ammattilaisten kanssa. Keskeisimmäksi huoleksi korostui nuorten palveluiden riittämättömyys. Nuorille kohdistettuja suomen kielellä tuotettuja palveluita ei juurikaan ollut saatavilla. Palveluita olisi ollut tarjolla espanjan kielellä, mutta tilapäisesti asuvien suomalaisnuorien on vaikeaa käyttää niitä espanjan kielen kielitaidottomuuden vuoksi.
Kyselylomakkeen ja konsultoivien haastatteluiden avulla saatiin suuntaa antavaa tietoa tilapäisesti asuvien suomalaisnuorten tilanteesta. Kyselylomakkeeseen vastanneista nuorista yli 38 prosenttia oli kokenut yksinäisyyttä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Haastatteluissa esiintyneiden tietojen mukaan nuoret eivät vaikuta integroituvan aktiivisesti uuteen ympäristöön, mikä saattaisi selittää koettua yksinäisyyttä. Syitä integroitumattomuudelle saattoi olla tilapäisasumisesta johtuva vanhempien passiivisuus, palveluiden vähäisyys, haluttomuus integroitua ja nuorten kieltäytyminen sosiaalisista suhteista muuton protestoinnin keinona.
Nuoruuteen liittyvät haasteet korostuvat uuteen ympäristöön muutettaessa, minkä vuoksi olisi ensisijaisen tärkeää pyrkiä vaikuttamaan tilanteisiin ennakoivasti. Nuoruuden kehityksellisiä tekijöitä tulisi pyrkiä tukemaan ja toimintaa ohjaamaan nuorten hyvinvointia edistävään suuntaan myös tilapäisasumisen aikana, sillä nuoret ovat tulevaisuuden paluumuuttajia Suomeen. Nuorten tilapäisasumisen aikana voi nuoren psyykkisessä voinnissa tapahtua merkittäviä muutoksia, jos nuori kokee esimerkiksi yksinäisyyttä. Osallisuuden kokemus ja vertaisryhmien antama tuki saattavat olla merkittäviä tekijöitä nuorten sopeutumisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Nuoruuteen liittyvät sosiaaliset tarpeet voivat tyydyttämättöminä pahimmassa tapauksessa edistää nuoren huonovointisuutta ja ei toivottua käytöstä. Ei toivottu käytös voi esiintyä esimerkiksi fyysisenä tai psyykkisenä oireiluna. Nuorten riittämättömät palvelut lisäävät nuorten syrjäytymisen ja sosiaalisen huono-osaisuuden riskiä, kun integroituminen uuteen kulttuuriin tai yhteisöön vaikeutuu. Nuoret tarvitsevat kasvun ja kehityksen tuekseen luotettavia aikuisia ja ikätasoisia sosiaalisia suhteita, joihin kehitettävien palveluiden avulla voidaan yrittää vaikuttaa.
Alueen palveluiden kehittäminen on yhteistyötä
Aurinkorannikon alueella työskentelevät ammattilaiset ovat käyneet muuttuneista tarpeista johtuvaa keskustelua jo pitkään. Kehittämistyön toimeksiantaja Bickerton on pohtinut yhdessä eri toimijoiden kanssa nykyisten palveluiden sisältöä ja niille esiintyvää tarvetta. Erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden tarve nuorille ja perheille nähtiin tärkeäksi. Ennen kehittämistyön alkamista, ei ajantasaisesta alueellisesta tilanteesta ollut juurikaan kirjattua tietoa. Saatavilla ollut tutkittu tieto oli vanhentunutta.
Kehittämistyön aikana todettiin alueella toimivien palveluntuottajien yhteistyön merkitystä. Palveluntuottajien olisi tärkeää tehdä yhteistyötä keskenään ja kehittää yhdessä tulevaisuuden palveluita. Tulevaisuudessa Aurinkorannikolla kausimuuttajien määrän odotetaan kasvavan, minkä vuoksi kaikkia toimijoita tarvitaan. Nykytilanteessa Aurinkorannikolla suomen kielellä toimivia yhdistyksiä ja yrityksiä on paljon. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää pyrkiä tekemään palveluita entistä näkyvämmäksi.
Kehittämistyönaikana toteutetuissa konsultoivissa haastatteluissa heräsi keskustelua siitä, että nuorten ja heidän perheiden tilanteisiin on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalikuraattoreiden Tölli ja Raunio työn kautta arjen ongelmatilanteissa myös ennaltaehkäisevästi. Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset ja kohdistuvat pääasiallisesti tilanteisiin, joissa tarvitaan apua. Kehittämistyön edetessä todettiin perhetilanteiden kumuloitumisen ehkäisyyn, tilanteisiin liittyvän varhaisen puuttumisen malliin ja suomenkieliseen palveluohjaukseen esiintyvän tarvetta. Palveluiden kehittyminen vaatii myös perheiden sitoutumista yhteiseen päämäärään.
Opinnäytetyössä kartoitetun tiedon perusteella voidaan todeta, etteivät kaikki perheet ja nuoret ole halukkaita ottamaan palveluita vastaan tai integroitumaan yhteisöihin. Palvelun kehittäjien näkökulmasta nähtiin suureksi haasteeksi suomalaisnuorten motivointi. Nuorten asenteet ja kehitykselliset tekijät ohjaavat nuorten toimintaa vahvasti, minkä vuoksi olisi tärkeää ymmärtää, ettei integroitumista edistäviä palveluita voida kehittää vain ammattilaisten kesken.
Nuorten palveluiden sisällön suunnittelussa olisi tärkeää huomioida nuorten äänten ja kokemuksien esiin nostaminen. Nuoret palvelunkäyttäjinä ovat kirjava ja muuttuva joukko, jotka tarvitsevat erilaisia palveluita kasvun ja kehityksen tueksi. Nuorten asumismuotoja ja tarpeita olisikin syytä selvittää säännöllisin väliajoin oikeanlaisten palveluiden tuottamisen ja kehittämisen näkökulmasta.
Perustettu yhdistys pyrkii vaikuttamaan osaltaan palveluiden saavutettavuuteen Aktiivinen Aurinkorannikko -messutapahtuman avulla. Messutapahtuma on järjestetty Espanjassa Fuengirolassa vuodesta 2021, keräten tapahtumaansa useita alueella toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä. Tapahtumassa alueella asuvat suomalaiset voivat tavata toimijoita ja löytää uusia harrastuksia, jota kautta integroituminen alueen yhteisöihin ja kulttuuriin saattaa olla helpompaa.