• kehittäminen
• luonnon hyvinvointivaikutukset
• luontolähtöiset menetelmät

Useat tutkimukset tuovat esiin luonnon tärkeän merkityksen ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Luontolähtöisiä eli luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä käytetään jo jonkin verran sosiaali- ja terveysalalla, mutta niiden laajemmalle käytölle olisi tarvetta sekä terveydellisistä että taloudellisista syistä.

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on tutkitusti mittavaa hyötyä suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja esimerkiksi kansantautien aiheuttaman taakan pienentämisessä (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 2024). Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä luontoympäristöjen terveystaloudellisen arvon arvioitiin voivan olla Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa (Tyrväinen ym. 2024, 4). Vaikka luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat tiedossa, luontolähtöisiä menetelmiä käytetään Suomessa sosiaali- ja terveysalalla vasta vähän. Luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyt kannattaisikin sisällyttää sosiaali- ja terveydenhuollon suosituksiin, palvelu- ja hoitopolkuihin sekä ammattilaisten koulutukseen (Sitra 2024).

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat monipuolisia ja niitä on tutkittu jo melko kattavasti. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonnosta on terveyshyötyä mielenterveydelle sekä monille kansansairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille. (Tyrväinen 2023.) Tutkimusten mukaan ainakin seuraavia terveyshyötyjä sadaan säännöllisesti toistuvista luontokäynneistä:

• mieliala kohenee
• immuunipuolustus vahvistuu, mikäli altistuu luontoympäristöjen hyödyllisille mikrobeille
• myönteiset tunteet lisääntyvät
• kielteisten tunteet vähentyvät
• tunteiden hallinta helpottuu
• masennuksen ja ahdistuksen tunteet lieventyvät
• tarkkaavuus ja tehtävistä suoriutuminen paranevat
• luonnossa liikkuminen vahvistaa itsetuntoa sekä pystyvyyden ja kyvykkyyden tunnetta
• jo lyhytkin oleskelu luonnossa palauttaa stressistä (Tyrväinen 2023)

Luonnonympäristöillä on erityisen voimakas elvyttävä vaikutus, joka voi syntyä hyvin nopeasti ja myös tahdosta riippumatta. (Salonen 2005, 65.)

Kansallinen luontoterveysohjelma

Tutkijat ovat jo pitkään ehdottaneet kansallisen luontoterveysohjelman perustamista Suomeen (Sitra 2024). Kansallisen luontoterveysohjelman tarkoituksena olisi tuoda luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen sekä osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, laajamittaisten terveyshyötyjen ja kustannussäästöjen maksimoimiseksi. Tutkijat suosittelevat myös luontoympäristöjen terveyshyötyjen integroimista liiketoimintaan ja uusiin innovaatioihin. (Tyrväinen ym. 2024, 59.)

Luontolähtöisten menetelmien käyttö sosiaali- ja terveysalalla

Luontolähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä. Näitä ovat sosiaali- ja terveysalalla muun muassa sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, eläinavusteiset menetelmät, ratsastusterapia, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, maatilojen kuntouttava toiminta sekä ekopsykologian menetelmät. (Green Care Finland ry 2025a.)

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 teettämässä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kohdennetussa, kyselyssä kävi ilmi selkeä tarve hyödyntää luontolähtöisiä menetelmiä nykyistä laajemmin, useiden eri asiakasryhmien parissa, niin terveyden edistämisessä kuin korjaavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyselyn vastaajat kokivat, että valtakunnalliset ohjausrakenteet huomioivat vielä heikosti luontolähtöisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Luonto- ja eläinavusteisia palveluita tulisi vastaajien mukaan kohdentaa erityisesti perhetyöhön, neurokirjon lasten kuntoutukseen sekä mielenterveystyöhön. Vastaajat toivat esiin, että sosiaalipalveluissa luontolähtöisyys soveltuisi hyvin myös muun muassa lastensuojeluun, kriminaalihuoltoon, kuntouttavaan työtoimintaan, sosiaaliseen kuntoutukseen sekä palvelutalojen toimintoihin. Kyselyn vastaajien mukaan luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuus ja toimivuus ovat asiakastilanteessa suoraan nähtävissä. Luonnonvarakeskuksen kyselyn aineisto oli pieni ja siksi sen tulokset ovat vain suuntaa antavia. Mukana kyselyssä oli kuitenkin laajasti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on omakohtaista kokemusta luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavasta käytöstä, esim. nuorisokasvatuksessa, sosiaalipedagogiikassa, neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa, psykologitoiminnassa, psykoterapiassa, varhaiskasvatuksessa, perhetyössä sekä mielenterveystyössä ja yleislääketieteen parissa. (Green Care Finland ry 2025b.)

Opinnäytetyössä kehitettiin uusi luontolähtöinen ohjelma käytettäväksi perhetyössä

Turun ammattikorkeakoulun kasvatus-ja sosiaalialan koulutusohjelmassa tehdyssä opinnäytetyössä kehitettiin uusi, luontolähtöinen ohjelma käytettäväksi osana perhetyötä. Kyseessä on ympäristökasvatuksellinen, luonto- ja eläinavusteinen ohjelma, jossa tuetaan ja vahvistetaan nuoren ja vanhemman rakentavaa ja myönteistä vuorovaikutusta eläinoivallusten avulla ja saadaan voimavaroja luonnosta.

Ohjelmasta ja sen kehittämistyöstä voi lukea lisää opinnäytetyöstä Theseuksessa.

Lähteet:

Green Care Finland ry. 2025a. Green Care. Viitattu 16.2.2025. https://www.gcfinland.fi/green-care-/

Green Care Finland ry. 2025b. Kenelle ja mihin tarpeeseen? Ammattilaisten näkemyksiä luontolähtöisten menetelmien käyttöönotosta. Viitattu 16.2.2025. https://www.gcfinland.fi/green-care-/luontolahtoisia-ratkaisuja-soten-kapeikkoihin/kenelle-ja-mihin-tarpeeseen–ammattilaisten-nakemyksia-luontolahtoisten-menetelmien-kayttoonotosta/

Salonen, K. 2005. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulmia. Helsinki: Edita Prima Oy.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. 2024. Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa. Viitattu 16.2.2025.​ https://www.sitra.fi/uutiset/luonto-voi-tarjota-suomelle-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa/

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 16.2.2025. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347 Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 89 s. Viitattu 16.2.2025. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/555356/luke-luobio_76_2024.pdf?sequence=1&isAllowed=y