Materiaalipankki kehitysvammaisen asiakkaan osallistamisen tueksi interRAI-ID-toimintakykyarvioinnissa
Selkokieli ja kuvakommunikaatio tukevat asiakkaan osallisuutta toimintakykyarvioinnissa. Jokaisella on oikeus saada tietoa itselleen ymmärrettävällä tavalla ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Asiakkaan osallistaminen ei ole yksittäisten taitojen harjoittelua vaan osallistamisen tulee olla aina asiakaslähtöistä.
RAI-järjestelmä on otettu käyttöön Suomessa vuonna 2000 ikääntyneiden palveluissa, ja myöhemmin järjestelmä on laajentunut. Nykyisin se sisältää eri versioita useille asiakasryhmille. InterRAI-ID-toimintakykyarvio on kehitetty aikuisille kehitysvammaisille asiakkaille. Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan erilaisilla kysymyksillä, jotka liittyvät muun muassa asiakkaan terveydentilaan, ravitsemukseen, muistitoimintoihin, mielialaan, palveluiden käyttöön, sosiaaliseen verkostoon ja osallistumiseen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a)
RAI-toimintakykyarviointi sisältää kuusi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tietoa arvioija kerää tietoa haastattelemalla, havainnoimalla ja tutustumalla saatavilla oleviin dokumentteihin asiakkaasta. Toisessa vaiheessa arvioitsija vie tiedot RAI-ohjelmaan, ja kolmannessa vaiheessa arvioitsija saa RAI-arviointitiedon tulokset. Neljäs vaihe sisältää arviointitiedon hyödyntämisen asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Viidennessä vaiheessa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa toteutetaan, ja prosessi päättyy kuudenteen vaiheeseen, joka on uusi arviointijakso. (Heikkilä, Hammar, Sohlman, Andreasen & Finne-Soveri 2015, 47)
Materiaalipankkia käyttämällä ohjaaja voi kertoa asiakkaalle RAI-toimintakykyarviosta tai asiakas voi halutessaan tutustua materiaalipankin sisältöön itsenäisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2022b) määrittelee asiakkaan osallistuneen toimintakykyarvioonsa, kun asiakkaan kanssa on käyty läpi RAI-arvioinnin tarkoitusta ja kysymyksiä. Asiakas voi ilmaista mielipiteensä vain osaan kysymyksiä. Kehittämistyön tuotoksena valmistunut materiaalipankki sijoittuu RAI-toimintakykyarviointiprosessissa ensimmäiseen vaiheeseen, jossa kerätään tietoja haastattelemalla ja havainnoimalla. Materiaalipankkia käyttämällä ohjaaja voi kertoa asiakkaalle RAI-toimintakykyarviosta tai asiakas voi halutessaan tutustua materiaalipankin sisältöön itsenäisesti.
Kehitysvammaiset asiakkaat ovat moninainen asiakasryhmä. Lääketieteen näkökulmasta katsottuna kehitysvamma on oire aivojen toiminnan häiriöstä, joka on tullut ennen aikuisikää. Arjessa tämä voi tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla haasteita sosiaalisessa, kielellisessä ja motorisissa taidoissa, omatoimisuudessa sekä tarkkaavaisuudessa ja asioiden hahmottamisessa. Kehitysvammaisella henkilöllä on erilaisia vahvuuksia ja kykyjä, mutta hän voi silti tarvita toisen ihmisen apua ja tukea halki elämän. Kehitysvammaan voi liittyä myös muita vammoja tai liitännäissairauksia. (Aivosäätiö n.d.)
Selkokieli ja kuvakommunikaatio
Kehitysvammaiset asiakkaat käyttävät useita erilaisia kommunikaatiomenetelmiä. Materiaalipankin kommunikaatiomenetelmiksi valittiin selkokieli ja kuvakommunikaatio, jotta se palvelisi mahdollisimman montaa asiakasta ja asiakas voisi halutessaan tutustua siihen itsenäisesti.
Materiaalipankki sisälsi kolme osaa: tietoa interRAI-ID-toimintakykyarviosta selkokielellä, sisällysluettelo kuvitettuna ja apuvälineitä osallistamiseen. Materiaalipankin tavoitteena oli lisätä asumisyksikössä asuvan aikuisen kehitysvammaisen tietoa ja ymmärrystä interRAI-ID-toimintakykyarviosta ja mahdollistaa osallistumista omaan elämään koskevissa asioissa.
Selkokieli on helpompaa, luettavampaa, ymmärrettävämpää ja yksinkertaisempaa kuin yleiskieli. Selkokielen kirjoittamisen pikaopas (Selkokeskus 2021) esittelee listauksen siitä, mitä tulee huomioida selkokieltä kirjoittaessa. Tärkeintä on pitää lukija eli kohderyhmä mielessä. Lisäksi selkokielessä tulisi käyttää tuttuja ja konkreettisia sanoja ja selittää tarvittaessa vaikeat sanat.
Kuvakommunikaatiossa kuvat, kuvien tulkinta ja niiden tarkoitus perustuvat aina kommunikaatiokumppaneiden sopimukseen. Kuvakommunikoinnin voi aloittaa, vaikka kuvalla ja asialla ei olisi vielä yhteyttä. Yhteys eli kuvan merkitys tarkentuu kommunikaation edetessä arjen vuorovaikutustilanteissa.
Osallisuus ja osallistaminen
Osallisuus on tarpeiden täyttymistä ja samalla tunnetta kuulumisesta johonkin. Osallisuus toteutuu, kun aineelliset ja aineettomat tarpeet ovat tyydyttyneet ja ihminen siirtyy kohderyhmässä olijasta tekoja tekeväksi toimijaksi. Ihmisen on tiedostettava omia tarpeitaan ja voimavarojaan, jotta hän voi olla osallinen omassa elämässään. Osallisuus tarkoittaa myös vaikuttamista siihen miten yhteiskunnan resursseja jaetaan. (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari & Keto-Tokoi 2017, 29; Kehitysvammaisten tukiliitto ry.)
Osallisuudelle läheisiä käsitteitä ovat asiakaslähtöisyys ja itsemääräämisoikeus. Rinnakkaiskäsitteet tulisi muistaa osallisuutta määriteltäessä. Todellinen osallisuus on asiakkaan olemista keskiössä. Osallisuuden toteutuminen tarkoittaa sitä, että asiakas on saanut olla aloitteen tekijänä omaa asiaansa koskevassa tilanteessa, saanutmääritellä omat tavoitteet ja kokenut olleensa mukana alusta asti. (Törmä 2015, 27.)
Osallisuuden edistämistä ja osallistamista kutsutaan osallisuustyöksi. Millainen osallistaminen lisää osallisuutta yksilön omassa elämässä ja hänen elinympäristössään? Osallistumiseen liittyy arvovalintoja ja yksittäisten taitojen harjoittelu tai toimintaan osallistuminen eivät automaattisesti lisää osallisuutta. Vastaus löytyy pohtimalla osallisuuden kokemusta asiakkaan näkökulmasta.
Materiaalipankin käytettävyys asiakastyössä
Materiaalipankki koottiin toimeksiantajan asumisyksiköissä tehtyjen tutustumiskäyntien, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukevien oppaiden ja materiaalien läpikäymisellä sekä työntekijöiden haastattelujen perusteella. Materiaalipankkia testattiin toimeksiantajan asumisyksiköissä, ja tämän jälkeen materiaalipankin toimivuudesta kerättiin tietoa työntekijöiltä Flinga-sovelluksella.
Palautteessa korostui asiakasryhmän moninaisuus. Asiakkaiden toimintakyky ja kommunikaatiotavat ovat niin monimuotoiset, ettei mikään apuväline tai työmenetelmä tavoita tai kartoita täydellisesti yksilöä kokonaisuutena. Palautteen perusteella materiaalipankki onnistui tavoitteessaan lisätä asumisyksikössä asuvan aikuisen kehitysvammaisen tietoa ja ymmärrystä interRAI-ID-toimintakykyarviosta.
Lähteet:
Aivosäätiö N.d.. Kehitysvammat. Viitattu 16.12.2023. https://www.aivosaatio.fi/diagnoosi/kehitysvammat/
Heikkilä, R., Hammar, T., Sohlman, B., Andreasen, P. & Finne-Soveri, H. 2015. Organisaatiolähtöisestä asiakkaan näköisiin palveluihin. Teoksessa Onnistuminen. RAI-vertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa. (toim.) R. Heikkilä & M. Mäkelä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Isola, A-M, Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R, Schneider, T., Valtari, S. &
Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. TYÖPAPERI 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.12.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1
Kehitysvammaisten tukiliitto ry. N.d. Osallisuus. Kehitysvammaisten tukiliitto ry
Viitattu 16.12.2023. https://www.tukiliitto.fi/toiminta/tuki-ja-valmennus/osallisuus/
Selkokeskus. 2021. Näin kirjoitat selkokieltä. Viitattu 16.12.2023. https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022a. Tietoa RAI-järjestelmästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.12.2023.
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022b. Kysymyksiä ja vastauksia RAI-arvioinnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.12.2023.
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/rai-arviointi-asiakastyossa/kysymyksia-ja-vastauksia-rai-arvioinnista
Törmä, L. 2015. ”MÄÄ ITTE HALUAN” Osallisuuden kehittäminen kehitysvammaisten asumisyksikössä. Sosiaalialan koulutusohjelma.
Opinnäytetyö Sosionomi YAMK. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120419408