• kehon ja mielen vaikutus
• lapsuuden haitalliset kokemukset
• sosiaaliala

Lapsuuden haitallisten kokemusten pitkäaikaiset vaikutukset eivät rajoitu vain lapsuuteen. Ne seuraavat yksilöä läpi elämän ja voivat muovata sekä kehoa että mieltä monin eri tavoin. Varhainen puuttuminen ja tuki ovat tärkeitä lapsille, jotta he voivat kehittyä terveiksi aikuisiksi.

Kun lapsi altistuu toistuvasti stressaaville tai traumaattisille kokemuksille, hänen kehonsa ja mielensä kehittävät selviytymisstrategioita, jotka voivat olla hyödyllisiä lyhyellä aikavälillä mutta haitallisia pitkällä aikavälillä. Ihminen on kokonaisuus, ja mielen hyvinvointi ilmenee usein myös kehossa. Keho reagoi esimerkiksi pitkittyneeseen mielen kuormitukseen ja antaa viestejä siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Kehon ja mielen yhteyksien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään sekä itseään että muita (Trauma & dissosisaatio 2023.)

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että lapsuuden haitallisilla kokemuksilla on merkittävä vaikutus yksilön terveyteen, hyvinvointiin, käyttäytymiseen, toimintakykyyn ja sosiaaliseen pärjäämiseen sekä lapsuudessa että aikuisuudessa. (Kerminen, Jussila & Ailoranta 2023). Ymmärtämällä näitä yhteyksiä voimme paremmin tukea niitä, jotka ovat kokeneet lapsuuden haitallisia kokemuksia, ja auttaa heitä löytämään keinoja selviytyä ja kukoistaa vaikeuksien keskellä. Tiedon lisääminen ja ymmärryksen lisääntyminen voivat myös auttaa vähentämään lapsuuden haitallisten kokemusten jatkumista sukupolvelta toiselle.

Lapsuuden haitallisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi emotionaalinen tai fyysinen laiminlyönti, väkivalta, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, vanhempien riidat ja ero, perhettä kohtaavat vakavat sairaudet tai perheen taloudelliset vaikeudet. Nämä kokemukset voivat muodostaa lapselle kuormittavan olosuhteen ja vaikuttaa hänen elämäänsä pitkäaikaisesti. Kielteiset lapsuudenaikaiset kokemukset voivat johtaa voimakkaasti oireilevaan toksiseen stressiin (Kerminen, Jussila & Ailoranta 2023.) Tämä korostaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä yhteiskunnassa.

Turvattomassa ympäristössä elävä lapsi on jatkuvassa stressitilassa

Aivot ja autonominen hermosto ovat aina jossain tilassa. Sympaattinen hermosto aktivoituu vaaratilanteessa ja valmistuu taistelemaan tai pakenemaan. Jos tilanne on liian uhkaava, parasympaattinen kiertäjähermo aktivoituu, mikä voi johtaa lamaantumiseen ja eriytymiseen kehosta. Polyvagaalisen teorian mukaan turvattomassa lapsuudessa elävä lapsi on jatkuvassa stressitilassa, mikä estää oppimisen. Tämä koskee myös aikuisia, jotka elävät jatkuvan stressin alla (A-klinikkasäätiö 2024.) Tämä teoria alleviivaa turvallisen ja tukevan ympäristön tärkeyttä lapsen kehitykselle.

On tärkeää ymmärtää, että lapsuuden haavoittavat kokemukset eivät ole vain ohimeneviä lapsuuden muistoja, vaan ne voivat vaikuttaa koko elämän ajan. Toksinen stressi, jonka tällaiset kielteiset kokemukset aiheuttavat, voi muuttaa kehon biologisia prosesseja ja jopa geenien toimintaa. Tämä selittää, miksi lapsuuden haitalliset kokemukset voivat johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin. Lapsuudessa koettu stressi voi vaikuttaa aivojen ja hermoston kehitykseen, heikentää kykyä selviytyä myöhemmistä elämän haasteista ja lisätä riskiä mielenterveyshäiriöille ja fyysisille sairauksille.

Vaikutukset käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin

Lapsuuden traumaattiset kokemukset voivat myös vaikuttaa käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin. Lapsuudessa omaksutut selviytymisstrategiat, kuten vetäytyminen, yliherkkyys tai aggressiivisuus, voivat jatkua aikuisuuteen ja vaikeuttaa terveiden ihmissuhteiden muodostamista. Esimerkiksi emotionaalinen laiminlyönti voi johtaa kiintymyssuhdeongelmiin, joissa yksilö voi kokea vaikeuksia luottaa muihin tai muodostaa läheisiä suhteita.

Tyypillisiä tunnesäätelyn epätasapainosta kertovia piirteitä ovat esimerkiksi impulsiivinen käytös, ahdistuneisuus ja ylivilkkaus, hylkäämisen pelko, konfliktitilanteiden pelko ja välttely sekä hyväksynnän jatkuva hakeminen. Monet traumaattisten kokemusten kanssa lapsuutensa eläneet saavatkin aikuisina diagnoosin esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä, masennuksesta tai muista mielenterveyden ongelmista. (Overcoming Depression n.d.) Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on tarjota lapsille ja nuorille psykososiaalista tukea mahdollisimman ajoissa.

Lapsuudessa opitut valmiustilat ja stressireaktiot voivat jatkua aikuisuudessa. Jatkuva valppaus ja huolestuminen saattavat rajoittaa nautintoa ja rentoutumista elämässä. Kehossa ylläpidetty jatkuva stressi voi aiheuttaa fyysistä kipua, vaikeuttaa rentoutumista ja heikentää unenlaatua. Ylikorostunut kriisinhallintavalmius ja jatkuva turvallisuuden huoli voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä. Siksi on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan itsensä ja oppia löytämään tasapaino myös tavanomaisessa ja turvallisessa arjessa. (Kellomäki 2017, 144–147.)

Toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Lapsuuden haitalliset kokemukset voivat jättää syviä jälkiä yksilön kehoon ja mieleen. Näiden vaikutusten ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti parantumista ja eheytymistä.

Tutkimuskirjallisuus korostaa, että lapsuusiässä koetut haitalliset tapahtumat voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin alentavasti, mutta niihin voidaan vaikuttaa myönteisesti interventioiden avulla. Erityisesti vahvaa näyttöä on lasten mielenterveysongelmien ja vuorovaikutussuhteiden parantamisesta pienillä lapsilla. Vanhemmuuden tukeminen on tehokas keino ehkäistä lapsen kaltoinkohtelua ja vähentää haitallisten tapahtumien vaikutuksia lapseen. Mahdollisimman varhaisilla interventioilla on todettu olevan parempi vaikuttavuus. Keskeistä olisi tarjota vanhemmuutta tukevia ohjelmia ja tukea vanhempien mielenterveyttä lapsen varhaislapsuudessa. (Jussila, Ailoranta & Ailoranta 2022.)

Terapia, vertaistuki ja itsehoitomenetelmät voivat tarjota keinoja parantaa mielenterveyttä ja löytää tasapainoa elämään.

Traumasta toipuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi sekä kehon että mielen. Somaattiset menetelmät, kuten erilaiset somaattiset terapiat ja kehonhuolto, auttavat käsittelemään traumaattisia kokemuksia kehollisesti. Henkisellä ja arvopohjaisella työskentelyllä, voidaan puolestaan työstää trauman vaikutuksia elämän mielekkyyteen ja tarkoituksellisuuteen. Traumaperäinen stressi voi vaikeuttaa ihmissuhteita, mutta turvalliset ja rakastavat ihmissuhteet voivat tarjota tukea toipumiselle. (Packalén 2022.)

Vaikka menneisyyden taakka voi olla raskas, on mahdollista oppia tunnistamaan ja käsittelemään näitä kokemuksia. Terapia, vertaistuki ja itsehoitomenetelmät voivat tarjota keinoja parantaa mielenterveyttä ja löytää tasapainoa elämään. Lisäksi varhainen puuttuminen ja tuki lapsille, jotka kohtaavat vaikeuksia, ovat olennaisia tekijöitä lapsuuden haitallisten vaikutusten lievittämisessä.

Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka huomioi niin fyysisen terveyden kuin mielenterveydenkin. Yhdessä voimme rakentaa ympäristön, jossa jokaisella on mahdollisuus löytää voimavaroja, toivoa ja tasapainoa elämään, riippumatta menneisyyden taakoista.

Artikkeli perustuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Järvinen, Anni; Angelsola, Janika (2024): Lasisen lapsuuden vaikutukset aikuisuuteen.

Lähteet:

A-klinikkasäätiö. 2024. Strategia. Viitattu 15.5.2024.
https://lasinenlapsuus.fi/armas/polyvagaaliteoria/

Jussila, H.; Ailoranta, A. & Ailoranta, M. 2022. Mikä lastensuojelussa on vaikuttavaa? Viitattu 12.5.2024.
https://www.parempaalastensuojelua.fi/fi/uutinen/mika-lastensuojelussa-on-vaikuttavaa

Kellomäki, A. 2017. Kosteusvaurioita – kasvukertomuksia pullon juurelta. Helsinki: Atena.

Kerminen, M.; Jussila, H. & Ailoranta, A. 2023.Tietoisuus traumoista ja niiden vaikutuksista. Viitattu 10.5.2024.
https://www.parempaalastensuojelua.fi/fi/uutinen/tietoisuus-traumoista-ja-niiden-vaikutuksista

Overcoming Depression. 2024. Adult Children of Alcoholics. Viitattu 11.5.2024.
https://overcoming-depression.org/adult-children-of-alcoholics/

Packalén, J. 2022. Kompleksisesta traumasta toipuminen on kompleksista. Viitattu 11.5.2024.
https://traumainfo.fi/2022/08/22/kompleksisesta-traumasta-toipuminen-on-kompleksista-osa-1/

Trauma & dissosisaatio. – Mikä on takauma (flashback)?. 2023. https://traumajadissosiaatio.fi/mika-on-takauma/

Artikkelin pääkuva: Pexels-kuvapankki