Monialaisen yhteistyön haasteet kehitysyhteistyössä – onko vaikuttava yhteistyö edelleen mahdollista?
Monialaisuus on kehitysyhteistyön lähtökohta, mutta sen vaikuttava toteuttaminen on yhä haastavampaa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa niitä tekijöitä, jotka osaltaan haastavat monialaisuuden vaikuttavuutta kehitysyhteistyön kentällä. Kirjallisuuskatsauksena tehdyn tutkimuksen mukaan tietoinen johtaminen, riittävät resurssit, luottamus sekä kulttuurien välinen ymmärrys ovat edellytyksiä vaikuttavalle yhteistyölle. Monialaisen yhteistyön onnistumista puolestaan haastavat rahoitusleikkaukset, kulttuuriset- ja kielelliset erot sekä toimijoiden epäselvät roolit.
Kehitysyhteistyö on eri maiden, organisaatioiden tai yhteisöjen yhteistyötä, jolla pyritään kehittämään taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kehitysmaissa (Koponen & Seppänen 2016, 342). Kehitysyhteistyön tavoitteina on parantaa elinoloja, vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sukupuolten välistä epätasa-arvoa. (Fingo 2025). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Monialainen yhteistyö yhdistää eri alojen asiantuntijoiden tiedot ja taidot, mutta sen toteuttaminen vaatii työtä ja resursseja. Työtä hankaloittavat erilaiset haasteet, joista tutkimuksessa keskeisimmiksi havaittiin:
• Rahoituksen epävarmuus ja leikkaukset
• Henkilöstöresurssien vähyys
• Kulttuuriset ja kielelliset erot
• Luottamuksen puute ja epäselvät roolit
• Strategisen johtamisen ja rakenteiden puute
Viime vuosina kehitysyhteistyöhön kohdistetut leikkaukset ovat heikentäneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintakykyä. Erityisesti pienet järjestöt ovat leikkausten ja muiden tukimuotojen muutosten myötä päätyneet keskeyttämään toimintansa. Osa järjestöistä jatkaa toimintaansa pienimuotoisemmin pyrkien turvaamaan toiminnan jatkumisen kehitysmaissa vähentämällä henkilöstöä tai kohdistamalla leikkaukset tukitoimintoihin kuten hallintoon, hankesuunnitteluun, evaluointiin ja viestintään. Tämä haastaa tiedon jakamista sekä pitkäjänteisen yhteistyön ja luottamuksen rakentumista eri toimijoiden välillä. (Starck 2016.)
Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa – ja rahoitusta
Luottamuksella on tärkeä rooli monialaisen yhteistyön rakentumisessa sekä yhteistyösuhteen ylläpitämisessä. Avoin vuorovaikutus edellyttää verkoston sisäistä luottamusta. Yhteistyön perustuessa heikkoihin suhteisiin voi luottamuksen syntyminen ja toisten osaamisen tunnistaminen viedä paljon aikaa. Luottamuksen puute onkin yksi merkittävä haaste hyvän yhteistyön rakentumiselle. (Valtioneuvoston kanslia 2019, 21.)
Eurooppalaisen- ja kehitysmaayrityksen yhteistyötä rakennettaessa on tärkeää luottaa toinen toistensa tekniseen osaamiseen, laadunhallintaan ja taloudelliseen vakauteen. Luottamus ja luotettavuus luovat kivijalan myös kansainväliselle liiketoiminnalle. Yhteistyön alkuvaiheessa eurooppalaisella yrityksellä saattaa olla heikko käsitys esim afrikkalaisen yrityksen yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta toimintaympäristöstä sekä laadullisesta potentiaalista ja omistajuudesta. Afrikkalaisella yrityksellä voi puolestaan olla ennakkoluuloja eurooppalaisen yrityksen tavoitteista esim. sen motiiveista panostaa tasa-arvoiseen ja kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. (KPT 2017, 12.)
Luottamuksen rakentumisen kannalta on merkittävää muodostaa yhteinen toimintatapa luovia erilaisten toimintakulttuurien keskellä. Lisäksi on tärkeää löytää yhteinen kieli, joka auttaa osapuolia luomaan yhteisesti jaetu käsitys yhteistyön tavoitteista, vastuista ja rooleista. Mikäli näissä ei onnistuta, on riskinä luottamuspula, joka voi osaltaan heikentää yhteistyön tuloksellisuutta. (Hakkarainen 2018, 40.)
Kieli ja kulttuuri haasteet hämärtävät tavoitteita
Kulttuurieroihin liittyvät haasteet ovat yleisiä sektorit ylittävälle yhteistyölle erityisesti, kun ne yhdistyvät yhteisen kielen puutteeseen. Yhteisen kielen puutteen vuoksi saattaa esiintyä väärinkäsityksiä toimijoiden omaksumissa ammattikielissä, kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa sekä viestinnän haasteissa (Hakkarainen 2018,30).
Monialaisen yhteistyön onnistuminen edellyttää yhteistä ymmärrystä toimintakulttuuriin sekä kieliin liittyen. Yhteinen kieli tarkoitta kielellisen kommunikaation lisäksi myös jaettua ymmärrystä käsitteistä ja merkityksistä. Ilman yhteistä kieltä niin konkreettisesti kuin käsitteellisestikin- yhteistyö on voinut ajautua harhaan. Pahimmillaan eri toimijat saattavat työskennellä pitkäänkin eri tavoitteiden eteen, ennen kuin huomataan, ettei yhteistyöllä saavuteta haluttuja tuloksia. (Hakkarainen 2018, 31.) Yhteisen toimintakulttuurin ja kielitaidon haasteet vaativat kattavampaa panostusta perehdytykseen, tiedottamiseen ja ohjeistukseen, työnjakoon ja rooleihin (Bergbom ym. 2020,18).
Monialaisuus tarvitsee systemaattista johtamista
Monialainen yhteistyö ei rakennu itsestään. Se vaatii selkeitä rakenteita, systemaattista johtamista ja resursointia. Järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyö edellyttää roolien selkeyttämistä, yhteisiä pelisääntöjä ja johdon tukea. Verkostomaisen yhteistyön haasteet liittyvät usein vastuisiin, erilaisiin arvomaailmoihin ja toimintakulttuureihin, jotka vaativat avointa keskustelua ja aikaa.
Monialainen yhteistyö on edelleen kehitysyhteistyön onnistumisen edellytys. Sen tukemiseksi tarvitaan ennakoivaa rahoitusta, selkeitä toimintamalleja ja kulttuurista sensitiivisyyttä. Ilman näitä tekijöitä yhteistyö jää pinnalliseksi ja sen vaikuttavuus heikentyy merkittävästi.
Lähteet:
Bergbom, B.; Toivanen, A.; & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020. Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos. Viitattu: 11.5.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140584/Monimuotoisuusbarometri2020.pdf
Fingo n. d. Kehityspolitiikka. Viitattu:11.5.2025. https://fingo.fi/vaikuttaminen/kehityspolitiikka/
Hakkarainen, M. 2018. Kansalaisjärjestöjen yritysyhteistyön motiivit ja haasteet. Unicef. Viitattu: 11.5.2025. https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/Vaikuttaminen/kansalaisjarjestojen+yritysyhteistyon+motiivit+ja+haasteet_netti.pdf
Kehityspoliittinen toimikunta 2018. Suomen kehityspolitiikan tila 2018 Myytistä maan pinnalle ja mallimaaksi – Suomi kehitysmaiden naisten ja tyttöjentasaar von vahvistajana. Viitattu:11.5.2025. https://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi/wp-content/uploads/sites/27/2020/11/kpt_vuosiarvio_2018.pdf
Koponen, J. & Seppänen, M. 2016. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö: lupaukset ja ristiriidat. Teoksessa. Koponen, J; Lanki, J; Sato, M. & Kervinen, A. Kehityksen tutkimus-johdatus perusteisiin. Tallinna. Gaudeamus 341-380.
Starck, A. 2016. Kehitysyhteistyöleikkausten vaikutukset näkyvät jo. Fingo. Viitattu: 11.5.2025.https://fingo.fi/ajankohtaista/blogit/kehitysyhteistyoleikkausten-vaikutukset-nakyvat-jo/
Valtioneuvoston kanslia 2019.Verkostojohtamisen opas. Viitattu:11.5.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf
Kuva: Pexels