Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, hän tarvitsee tietoa yhteiskunnan normeista, toimintatavoista ja palveluista. Kotoutumiskoulutuksen tarkoitus on valmentaa tulijaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Kotoutumiskoulutus sisältää suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä yhteiskuntaorientaatiota.  Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten omankielinen yhteiskuntaorientaation koulutus lisäsi osallistujien tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kuvittele, että olet muuttanut uuteen maahan. Sinulla on oleskelulupa. Sinulla on halu elää normaalia elämää. Tehdä työtä, vuokrata asunto, laittaa lapset kouluun. Mutta et tiedä, mikä Kela on. Et tiedä, miten lääkärille pääsee. Et tiedä, miten lasten koulu toimii. Et tiedä, mihin soitat, kun lapsen polkupyörä on varastettu yöllä. Tämä on monien maahanmuuttajien tilanne Suomessa.

Uuteen maahan sopeutuminen vie aikaa. Kielen oppiminen on vaikeaa, ja arjen asiat voivat tuntua hankalilta. Mistä haetaan tukea, jos lapsi sairastuu? Miten avataan pankkitili? Miten ilmoittaudutaan työttömäksi? Nämä kysymykset voivat tuntua pieniltä, mutta ne ovat todella isoja asioita silloin, kun et tunne järjestelmää. Ilman tietoa ihminen jää helposti yksin ongelmiensa kanssa. Se ei ole kenenkään vika, se on vain tilanne, johon tarvitaan apua.

Suomi tuntuu helpommalta paikalta elää, kun saa kuulla asiat omalla kielellä

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio on koulutus, jossa maahanmuuttajat oppivat Suomen yhteiskunnan perusteet omalla äidinkielellään tai muulla hyvin hallitsemallaan kielellä. Turussa koulutus järjestetään englanniksi, arabiaksi, ukrainaksi ja muutamalla muulla kielellä. Kouluttaja on usein henkilö, joilla on sama tausta, joka ymmärtää osallistujien lähtötilanteen ja kulttuurin. Usein hän on myös itse maahanmuuttaja ja ymmärtää uuteen maahan muuttajan kokemuksia. Tämä luo luottamusta.

Yhteiskuntaorientaatio on yksi keskeisimmistä uusista palveluista laissa kotoutumisen edistämisestä (681/2023). Se kuuluu pakollisesti kunnan kotoutumisohjelmaan (13 §) ja järjestetään monikielisenä (25 §), jotta maahanmuuttajat saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta omalla tai tutulla kielellä. Yhteiskuntaorientaatio koulutus kestää vähintään seitsemänkymmentä tuntia ja kattaa laajan kokonaisuuden: suomalaisen lainsäädännön perusteet, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, terveyspalvelut, työ- ja opiskelumahdollisuudet sekä arjen käytännöt. Uusi kotoutumislaki (681/2023) velvoittaa kunnat järjestämään yhteiskuntaorientaation koulutuksen osana kotoutumisen alkuvaihetta.

Koulutuksen erityisarvo on siinä, että osallistuja voi saada tietoa ja esittää kysymyksiä omalla kielellään ilman pelkoa, että ei tule ymmärretyksi. Tämä matalan kynnyksen ympäristö on monelle ensimmäinen paikka, jossa suomalainen yhteiskunta tuntuu todella avoimelta. Turvallisuuden tunne on oppimisen edellytys: kun ihminen ei joudu jännittämään kielellisiä virheitä, hän voi keskittyä itse asiaan. Monelle maahanmuuttajalle tämä kokemus on merkittävä käänne – hetki, jolloin uusi kotimaa alkaa tuntua saavutettavalta.

Tieto lisääntyy merkittävästi kurssin aikana

Selvitimme opinnäytetyössämme, miten yhteiskuntaorientaatio vaikuttaa maahanmuuttajien tietämykseen ja arjen hallintaan. Tutkimukseen osallistui 49 henkilöä Turun arabian- ja ukrainankielisistä kotoutumiskoulutuksen ryhmistä. He arvioivat omaa osaamistaan ennen kurssia ja sen jälkeen. Osallistujista lähes puolet oli asunut Suomessa jo 1-3 vuotta, joten ihan kotoutumisen alkuvaiheessa ei yhteiskuntaorientaatiokoulutusta pystytä kaikille järjestämään. Noin 25 % oli asunut Suomessa alle 6 kk.

Osallistujien kokemusten mukaan kurssi on erittäin hyödyllinen ja jopa korvaamaton, koska se auttaa ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja arjen käytäntöjä. Erityisesti omalla äidinkielellä toteutettu opetus helpottaa oppimista ja lisää varmuutta toimia uudessa ympäristössä.

Tutkimukseen osallistuvien tietämys kasvoi kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Suurimmat muutokset tapahtuivat kotoutumispalvelujen tuntemisessa, suomalaisen lainsäädännön ymmärtämisessä ja työ- sekä opiskeluasioissa. Kaikki erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä.

Erityisesti osallistujat arvostivat sitä, että kouluttaja puhui heidän kieltään ja osasi selittää asioita kulttuurisessa yhteydessä. Omalla kielellä toteutettu koulutus auttoi erityisesti monimutkaisten asioiden ymmärtämistä, vähensi stressiä ja kannusti osallistumaan aktiivisesti. Yksi osallistuja kertoi, että kurssi auttoi ymmärtämään, mitä oikeuksia hänellä on ja minne hän voi mennä apua tarvitessaan. Toinen osallistuja kertoi, että vasta kurssin jälkeen hän uskalsi ottaa yhteyttä Työllisyyspalveluihin – tieto siitä, mitä odottaa, vähensi jännitystä merkittävästi. Kolmas uskalsi mennä asioimaan Kelassa. Nämä kokemukset kertovat siitä, kuinka paljon käytännön rohkeus kasvaa, kun saa ymmärrettävästi tietoa omista oikeuksista ja järjestelmästä. Eräs ukrainankielinen osallistuja kuvasi kokemustaan: hänen kuullessaan kurssista ensimmäistä kertaa hän olisi mieluummin mennyt suoraan kielikursseille. Ensimmäinen oppitunti muutti kuitenkin mielipiteen: tunnelma oli hyvä, tieto välittyi selkeästi ja joka päivä oppi jotain konkreettisesti hyödyllistä. Kurssin jälkeen hän koki pystyvänsä auttamaan myös lähipiiriään – se kertoo siitä, miten tieto leviää yhteisöissä eteenpäin.

 Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi – molemmat osapuolet muuttuvat

Uuteen maahan sopeutuminen vaatii aikaa, sillä ihmisen on totuttava uuteen ympäristöön, tapoihin ja kulttuuriin, ja prosessi etenee eri elämänalueilla yksilöllisesti ja eri tahtiin. (Saari, 2023, s. 17.)

Kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat esimerkiksi koulutustausta, kielitaito, elämäntilanne sekä vastaanottavan yhteiskunnan rakenteet. Eri osa-alueet voivat edetä eri aikaan: henkilö voi esimerkiksi työllistyä nopeasti, vaikka kielen hallinta tai kulttuurinen ymmärrys olisi vielä kehittymässä. Kielitaito on keskeinen osa kotoutumista, ja se voi toimia sekä voimavarana että haasteena. Riittävä kielitaito tukee osallisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä, kun taas puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä. (Stenman, 2015.)

Kotoutuminen ei tarkoita pelkästään sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on myös prosessi, jossa yhteiskunta oppii vastaanottamaan uusia asukkaita. Yhteiskunnan vastaanottavuus tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisuus, osallisuus ja hyvät väestösuhteet toteutuvat käytännössä. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja ihmisillä on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. (Kotoutuminen.fi) Monikielinen yhteiskuntaorientaatio on hyvä esimerkki siitä, miten palvelujärjestelmä voi mukautua ihmisten todellisiin tarpeisiin sen sijaan, että ihmisten odotetaan mukautuvan järjestelmän ehtoihin.

Tutkimuksemme mukaan koulutus vahvistaa osallistujien osallisuuden tunnetta ja parantaa valmiuksia hakea töitä tai opiskella. Monella vastaajalla itseluottamus hoitaa asioitaan itse vieraassa maassa kasvoi. Nämä ovat tärkeitä asioita ei vain yksilölle mutta myös koko yhteiskunnalle. Kun ihminen pääsee nopeammin osaksi suomalaista arkea, kotoutuminen on syvempää ja nopeampaa.

Kehittämistarpeita tunnistettiin

Tutkimuksemme nosti esiin myös kehittämistarpeita. Yksi suurimmista haasteista on se, että pienillä kieliryhmillä on vaikea koota riittävästi osallistujia yhteen ryhmään. Lain mukaan ryhmässä on oltava vähintään kymmenen osallistujaa, jotta kurssi voidaan käynnistää. Esimerkiksi somali- tai kurdinkielisillä kursseilla tämä ei aina täyty, vaikka tarve koulutukselle olisi todellinen ja kiireellinen.

Myös koulutuksen kesto herätti kysymyksiä. Seitsemänkymmentä tuntia on lyhyt aika käydä läpi kaikki yhteiskunnan toimintaa koskevat perusteet. Kouluttajat toivovat enemmän aikaa erityisesti syvempää keskustelua vaativiin teemoihin, kuten tasa-arvoon ja lastensuojeluun. Nämä aiheet ovat kulttuurisesti herkkiä ja vaativat tilaa avoimelle vuorovaikutukselle, johon lyhyt kurssi ei aina anna mahdollisuutta.

Ratkaisuja pienille kieliryhmille voisi löytyä esimerkiksi etäopetuksen tai hybridimallien kautta, jolloin maantieteelliset rajat eivät enää määräisi ryhmäkokoa. Teknologia tarjoaa tähän yhä enemmän mahdollisuuksia.

Lopuksi

Kotoutuminen ei tarkoita vain työn löytämistä tai suomen kielen oppimista. Se tarkoittaa myös tunnetta siitä, että kuuluu yhteiskuntaan ja pärjää itse. Kun ulkopuolinen hyväksyntä ja tunnustus kohtaavat sisäisen kokemuksen, syntyy syvempi sitoutuminen uuteen kotimaahan. (Saukkonen 2020, s.20). Yhteiskuntaorientaatio on yksi tärkeimmistä välineistä tähän. Mutta se toimii vain, jos tieto annetaan ymmärrettävästi. Omakielinen opetus ei ole lisä vaan se on edellytys. Kun saa tietoa omalla kielellään, uusi asuinpaikka alkaa tuntua  kotimaalta.

Yhteiskuntaorientaatio on selkeästi arvokas palvelu, joka tukee kotoutumista sen tärkeimmässä vaiheessa: heti Suomeen saapumisen jälkeen. Koulutuksen kehittäminen ja laajentaminen useammille kieliryhmille on investointi, joka maksaa itsensä takaisin – parempana osallisuutena, nopeampana työllistymisenä ja yhteiseen arkeen kuulumisena.

Artikkelin pääkuva: Pexels-kuvapankki

Lähteet:

Kotoutuminen.fi. Monikielinen yhteiskuntaorientaatio.

Kovalenko, O., Elsayed, M., Al-saadi, W. (2026). Yhteiskuntaorientaation merkitys kotoutumisessa. Monikielinen yhteiskuntaorientaatio Turun mallina. Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Saatavissa:https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050910685

Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/681

Saari, M. 2023. Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen [Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/816249/Saari_Matilda.pdf?seque nce=2&isAllowed=y

Saukkonen, P. 2020. Suomi omaksi kodiksi: Kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet. Gaudeamus.

Artikkeli on osa Turun AMK:n Sosiaalinen osallisuus ja toimijuus -tutkimusryhmän julkaisuja.