Myönteinen vertaispaine yläkoulun yhteishengen vahvistajana
Yläkoululaisten kokemusten mukaan kavereilla on merkittävä vaikutus koulun arkeen ja käyttäytymiseen. Vertaisten vaikutus ei kuitenkaan ole aina kielteistä, vaan se voi kannustaa myös toisten auttamiseen, mukaan ottamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Myönteistä vertaisvaikuttamista voidaan hyödyntää yläkoulun yhteishengen ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Nuoruudessa vertaissuhteiden merkitys kasvaa ja tarve kuulua ryhmään korostuu. Tämän vuoksi nuoret ovat myös alttiita vertaistensa vaikutuksille. Vertaispaineella tarkoitetaan tilannetta, jossa samanikäiset tai samaan ryhmään kuuluvat henkilöt vaikuttavat nuoren toimintaan suoraan tai epäsuorasti (Lou, 2023, s. 163). Vertaisvaikutus voi ohjata nuorta sekä myönteiseen että kielteiseen suuntaan (Laursen & Veenstra, 2021, s. 889–890).
Vertaisvaikutus ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan painostamista tai ryhmän mukana toimimista, vaan se voi näkyä myös myönteisenä toimintana. Koulussa tämä voi näkyä toisten kannustamisena, mukaan ottamisena ja yhteiseen toimintaan osallistumisena. Vertaisten vaikutus voi näin toimia myös kouluyhteisön hyvinvointia edistävänä tekijänä.
Myönteinen vertaisvaikutus voi vahvistaa yhteisöllisyyttä
Yhteisöllisyys rakentuu ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista, vuorovaikutuksesta ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. Yhteisö tarjoaa yksilölle merkitystä, tukea ja turvaa, mutta vaikuttaa myös käyttäytymiseen yhteisten toimintatapojen ja normien kautta (Aro, 2011, s. 35–44). Koulussa vertaisten vaikutus näkyy päivittäin nuorten välisessä vuorovaikutuksessa ja esimerkiksi siinä, millaista toimintaa ryhmässä pidetään hyväksyttävänä.
Myönteinen vertaispaine voi edistää yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti koulun arkeen. Kun ryhmässä kannustetaan, autetaan ja huomioidaan muita, tällainen toiminta voi kannustaa myös muita toimimaan samoin. Kreidellin ja Duellin (2023) mukaan vertaisvaikutus voi edistää prososiaalista käyttäytymistä, kuten toisten auttamista ja yhteistyötä, mikä tukee myös ajatusta vertaisten merkityksestä myönteisen toiminnan vahvistamisessa.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen edellyttää hyväksyvää ilmapiiriä ja koko kouluyhteisön osallistumista. Opetushallituksen (2014) mukaan rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä oppilaiden osallisuus tukevat koulun toimintaa. Yhteisöllisyys ei siten muodostu ainoastaan nuorten välisissä suhteissa, vaan sen rakentamiseen tarvitaan myös koulun aikuisten tukea ja yhteisiä toimintatapoja.
Yläkoululaisten kokemukset kertovat yhteisöllisyyden vahvuuksista ja haasteista
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tarkasteltiin yläkoululaisten kokemuksia kouluyhteisöllisyydestä ja vertaisten vaikutuksesta. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Vinssi-hankkeen kanssa. Terveyskioskipäivät järjestettiin Maskun Hemmingin yläkoulussa ja Nousiaisten Henrikin yhtenäiskoulussa, ja toimintaan osallistui 7.–9.-luokkalaisia nuoria.
Terveyskioskipäivien aikana nuoret vastasivat anonyymeihin kysymyksiin, osallistuivat toiminnallisiin tehtäviin ja keskustelivat yhteisöllisyydestä sekä vertaisten vaikutuksesta. Nuorten kokemuksia tarkasteltiin myös osallistuvan havainnoinnin avulla. Kyselyvastauksia saatiin yhteensä 171.
Nuorten vastaukset antoivat pääosin myönteisen kuvan koulujen yhteishengestä. Yli puolet kummankin koulun vastaajista koki oman koulunsa yhteishengen hyväksi. Vastauksissa ja keskusteluissa nousi kuitenkin esiin myös yhteisöllisyyteen liittyviä haasteita, kuten vahvojen kaveriporukoiden muodostuminen ja vaikeus päästä mukaan ryhmiin. Vaikka nuorten kokemukset yhteishengestä olivat pääosin myönteisiä, vastaukset osoittivat, että kaikki eivät välttämättä koe kuuluvansa kouluyhteisöön samalla tavalla.
Molemmissa kouluissa lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi kavereiden vaikuttavan siihen, miten he käyttäytyvät koulussa. Nuorten kokemuksissa vertaisten vaikutus näyttäytyi sekä myönteisenä että kielteisenä. Vertaissuhteiden merkitys tuli esiin myös terveyskioskipäivien aikana, kun osa nuorista kysyi kavereidensa mielipiteitä ennen omiin kysymyksiin vastaamista.
Turvallinen ilmapiiri on lähtökohta kannustamiselle ja osallistumiselle
Yhteisöllisyyden vahvistaminen edellyttää ilmapiiriä, jossa jokainen voi osallistua ja tulla hyväksytyksi. Talvion ja Klemolan (2017, s. 95–97) mukaan turvallisen vuorovaikutuksen perustana ovat ihmisten väliset suhteet, toisten kunnioittaminen ja vuorovaikutustaidot. Hyvä vuorovaikutus tukee luottamuksen rakentumista ja auttaa ratkaisemaan ristiriitatilanteita.
Myös nuorten osallistumisen mahdollistaminen on tärkeää. Opetushallituksen (2014, s. 28) mukaan koulutyön perustana ovat oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Tujulan ym. (2021) mukaan kouluyhteisön ilmapiirin vahvistaminen edellyttää aitoa vuoropuhelua, jossa oppilaat ja opettajat voivat keskustella kouluyhteisöstä rakentavasti.
Terveyskioskipäivien aikana havaittiin, että monet nuoret osallistuivat toimintaan yhdessä muiden kanssa ja keskustelivat tehtävistä keskenään. Yhteinen pohdinta tarjosi nuorille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan ja saada uusia näkökulmia kysymyksiin. Nuorten välinen vuorovaikutus voi parhaimmillaan rohkaista osallistumaan ja tuoda esiin uusia näkökulmia. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että jokainen saa muodostaa omat mielipiteensä ja osallistua itselleen sopivalla tavalla.
Yhteisöllisyys rakentuu pienistä teoista koulun arjessa
Kehittämistyön tuotoksena koottiin yläkoulujen käyttöön suunnattu Hyvä Vibe -viikko materiaalipankki. Se sisältää toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä ja myönteistä vertaisvaikuttamista. Materiaalipankkia voidaan hyödyntää kokonaisena teemaviikkona tai yksittäisinä harjoituksina oppitunneilla. Sen avulla koulujen henkilöstö voi tarjota nuorille konkreettisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
Kehittämistyön havaintojen perusteella yhteisöllisuuden tukeminen kuuluu koko kouluyhteisölle. Aikuiset voivat omalla esimerkillään ja toimintatavoillaan luoda ilmapiiriä, jossa toisten kunnioittaminen, kannustaminen ja osallistuminen ovat luonteva osa koulun arkea. Nuorten välistä myönteistä vertaisvaikuttamista voidaan puolestaan vahvistaa tarjoamalla mahdollisuuksia toimia yhdessä ja huomata oman toiminnan merkitys muiden hyvinvoinnille.
Kun nuorilla on koulussa mahdollisuus kannustaa toisiaan, osallistua ja vaikuttaa yhteisen kouluyhteisön rakentamiseen, voidaan vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteisöllisyys rakentuu lopulta koulun arjen kohtaamisista ja pienistä teoista, joihin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Tämä artikkeli perustuu Trine Kuuselan ja Saara Takalan opinnäytetyöhön Myönteisen vertaispaineen vahvistaminen yläkoulussa yhteisöllisyyden tukena – Toiminnallisen terveyskioskin toteutus. (Turun ammattirkorkeakoulu, 2026)
Lähteet
Aro, J. (2011). Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa S. Kangaspunta (toim.), Yksilöllinen yhteisöllisyys. Tampere University Press
Kreidell, K. J., & Duell, N. (2023). When “peer pressure” is positive. Frontiers for Young Minds. https://doi.org/10.3389/frym.2023.1108335
Laursen, B., & Veenstra, R. (2021). Toward understanding the functions of peer influence: A summary and synthesis of recent empirical research. Journal of Research on Adolescence. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8630732/pdf/JORA-31-889.pdf
Lou, W. (2023). Research on the influence of peer pressure on adolescents. Proceedings of the International Conference on Social Psychology and Humanity Studies. https://doi.org/10.54254/2753-7048/8/20230090
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Talvio, M., & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.
Tujula, M., Rautopuro, J., Löfström, J., & Niilo-Rämä, M. (2021). Koulun yhteisöllinen ilmapiiri ja oppilaiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen orientaatio: yhteyksiä etsimässä. Nuorisotutkimus, 39(3), 36–57. https://journal.fi/nuorisotutkimus/issue/view/8458