Nuorten kouluhyvinvointi kriisissä – koulu-uupumus ja mielenterveysongelmat lisääntyvät
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan noin neljännes yläasteen oppilaista kärsii koulutyön aiheuttamasta uupumuksesta, ja lähes 40 % on huolissaan mielialastaan.
Turun alueen 8.–9.-luokkalaisten koulumotivaatio on laskenut, ja merkittävä osa oppilaista kokee koulu-uupumusta. Riittämättömyyden tunteet sekä syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet. Unen määrä on hieman kasvanut, mutta mielenterveysongelmat ovat edelleen yleisiä (THL 2024b.) Tilanne on vakava, joten nuorten jaksamisen ja tulevaisuudenuskon tukemiseksi tarvitaan pikaisia toimia.
Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa tarkastellaan nuorten psyykkistä hyvinvointia, päihteiden käyttöä, stressiä ja koulu-uupumusta sekä terveyskioskin roolia nuorten tukemisessa yläasteella.
Nuorten mielenterveyshaasteet ja päihteiden vaikutus
Nuoruus on elämänvaihe, jossa identiteetti, itsenäistyminen ja tunteiden säätely kehittyvät. Kehon muutokset, seksuaalisuuden herääminen ja sosiaalinen paine voivat aiheuttaa epävarmuutta ja itsetunto-ongelmia. Nämä tekijät voivat johtaa mielenterveyshaasteisiin, jotka ovat nuorille erityisen haasteellisia.
Päihteiden käyttö voi heikentää nuoren hyvinvointia ja vaikuttaa hänen tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa, kuten opiskeluun. Nuorten aivot reagoivat voimakkaasti päihteisiin, mikä voi johtaa säännölliseen ja haitalliseen käyttöön (Häkkinen, Niemelä & Väänänen 2022.) Aivojen kehityksen epätasaisuus tekee nuorista impulsiivisempia, mikä saattaa johtaa riskialttiisiin valintoihin. Tällöin perheen ja ympäristön tuki on erityisen tärkeää nuoren tukemiseksi.
Stressinhallinta ja aikuisten tuki
Nuoruudessa stressinhallintataidot ovat vielä kehittymässä, mikä voi tehdä nuorista alttiimpia stressille. Koulupaineet, perhesuhteet, kiusaaminen ja sosiaalinen paine ovat merkittäviä stressitekijöitä. Pitkittynyt stressi voi lisätä riskiä ahdistuksen ja masennuksen kehittymiselle.
Aikuisten tuki on ratkaisevaa nuoren stressinhallintataitojen kehittymiselle. Ilman tätä tukea nuori saattaa turvautua haitallisiin selviytymiskeinoihin, kuten päihteiden käyttöön. Nuoret tarvitsevat vahvaa tukea ja ohjausta, jotta he voivat kehittää terveellisiä selviytymisstrategioita ja hallita stressiä paremmin.
Koulu-uupumus ja sen vaikutukset nuorten mielenterveyteen
Yhä useampi koululainen kokee paineita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Kouluhyvinvointi käsittää jaksamisen, mielenterveyden ja turvallisuuden koulussa. Oppilaan suhde kouluun määräytyy monien tekijöiden, kuten akateemisen menestyksen ja sosiaalisen aseman, mukaan. Muutokset, kuten siirtyminen uuteen kouluun, voivat vaikuttaa kokemukseen (European Commission 2024; Lämsä 2009.)
Koulu-uupumus syntyy pitkään jatkuvasta koulustressistä ja voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin. Professori Riittakerttu Kaltialan mukaan koulu on keskeinen osa nuorten identiteettiä. Siksi uupuneetkin nuoret jatkavat usein opintojaan. Koulu-uupumus voi näkyä väsymyksenä, motivaation laskuna ja riittämättömyyden tunteina. Se voi johtaa poissaoloihin ja heikentyvään koulumenestykseen (Huhta 2022.)
Pitkittynyt koulu-uupumus voi johtaa masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Nuoret saattavat pyrkiä suoriutumaan yli vaatimustason koulussa, mikä voi johtaa syömishäiriöihin tai itsensä vahingoittamiseen. Ahdistuneisuushäiriöt, kuten paniikkihäiriö, ovat yleisiä ja voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä ja pahoinvointia (Ranta 2006; THL 2024.)
Tukea nuorille
Koulu-uupumuksen yleistyminen uhkaa nuorten hyvinvointia ja tulevaisuutta. Pitkittyessään se voi johtaa masennukseen, ahdistuneisuuteen ja syrjäytymiseen. Siksi tarvitaan kiireellisiä toimia kouluyhteisöissä, perheissä ja yhteiskunnassa.
Koulujen on kehitettävä joustavampia oppimismenetelmiä ja tarjottava enemmän tukea mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Myös perheiden ja nuorten lähipiirin roolia on vahvistettava avoimen keskustelun ja matalan kynnyksen tukipalveluiden avulla.
Nuorten mielenterveyden tukeminen ei voi odottaa – jokaisella nuorella on oikeus voida hyvin ja saada tarvitsemansa apu ajoissa.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Yliluoma Jasmin & Isokangas Emmi (2025): Nuorten kouluhyvinvointi kriisissä – Touko-terveyskioskin rooli uupumuksen, stressin ja mielenterveyden haasteiden tukena
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085965
Kuva: Freepik
Lähteet:
European Commission. 2024. European Education Area: Quality education and training for all. Well-being at school. Viitattu 30.3.2025. Kouluhyvinvointi – European Education Area. Kouluhyvinvointi – European Education Area
Huhta. L. 2022. Uupuneet nuoret pärjääjät. Bazar.
Häkkinen, M., Niemelä, E., & Väänänen, P. 2022. Päihteitä käyttävä nuori. Duodecim. Viitattu 30.3.2025. Päihteitä käyttävä nuori.
Lämsä, A. 2009. Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Ranta, K. 2006. Teoksessa Laukkanen, E, Marttunen, M, Miettinen, S & Pietikäinen, M (toim), Nuorten psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Helsinki: Duodecim.
THL. 2024. Ahdistuneisuushäiriöt. Viitattu 30.3.2025. Ahdistuneisuushäiriöt – THL
THL b. 2024. Kouluterveyskyselyn aikasarjat perusopetus 8. ja 9. lk, lukio, aol, 2006–2023. Viitattu 29.3.2025 https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk2/nuoret/fact_ktk2_nuoret?row=952513L&row =952810L&column=alue-886566.&column=vuosi-886824.952479.&column=ka 987857.&column=taustatekija-888288&column=sp-888243.&fo=1