Omaohjaajatyö sijaishuollossa – mitä se tarkoittaa?
Lastensuojelun sijaishuollon laatukriteereiden mukaan sijaishuoltopaikassa lapsen tulee saada tukea kasvuunsa ja kehitykseensä, sijaishuoltopaikassa on oltava lasta arvostava ja kannustava ilmapiiri ja lapseen tulee luoda kiintymyssuhde. Kaikki edellämainitut tehtävät kuuluvat lastensuojelun sijaishuollon omaohjaajan työhön. Tehtäviä on helppo listata, mutta mitä konkreettisia toimia ne todellisuudessa pitävät sisällään? Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä pitkään omaohjaajatyötä tehnyt sijaishuollonohjaaja kuvaa omaohjaajan työtehtäviä konkreettisesti ja käytännön esimerkein.
Sijaishuollon omaohjaajatyö on työmenetelmänä tuttu lastensuojelun sijaishuollossa niin lastensuojelulaitoksissa kuin pienimmissä pienryhmäkodeissa toimiville työntekijöille. Omaohjaajatyö on tiivistettynä korjaavaa, eheyttävää ja erityislaatuista ohjaus- ja tukityötä, joka keskittyy sijaishuollossa asuvan lapsen yksilöllisen tarpeiden huomioimiseen ja tukemiseen. Omaohjaajan tehtävänä on kantaa päävastuu sijaishuoltoyksikköön sijoitetun lapsen arjesta, hoidosta ja kasvatuksesta muun tiimin tukiessa omaohjaajatyötä. Usein kuitenkaan edes työntekijöille ei ole selvää, mitä konkreettisia toimia työtehtävä sisältää.
Omaohjaajan työnkuva Aapeluskodeissa
Kaarinassa toimivissa Merikratos Oy:n Aapeluskodeissa eriteltiin omaohjaajan työnkuva niin pieniksi ja konkreettisiksi tehtäviksi, että asiaa tuntematonkin pystyisi hahmottamaan ja ymmärtämään mitä osa-alueita ja toimia tämä erityinen ihmissuhdetyö pitää sisällään. Tavoitteena oli selkeyttää omaohjaajan työtä kuvaamalla sen eri osa-alueet sanallisesti mahdollisimman ymmärrettävään ja konkreettiseen muotoon. Samalla pyrittiin siihen, että kaikissa neljässä Aapeluskodissa omaohjaajatyö olisi jatkossa mahdollisimman tasalaatuista.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli koota kaikki omaohjaajatyöstä kertynyt osaaminen ja kokemus yhteen, sekä muodostaa kerätyn materiaalin pohjalta omaohjaajantyönkuva, joka tulisi käyttöön jokaisessa neljässä Merikratoksen yksikkössä.
Aapeluskodeissa omaohjaajatyötä tehdään kiintymyssuhdekeskeisellä työotteella: lapsen kasvatuksessa ja kehityksen tukemisessa huomioidaan kiintymyssuhteiden merkitys. Työssä pyritään korjaavan ja eheyttävän kiintymyssuhteen luomiseen omaohjattavan ja omaohjaajan välille. Kiintymyssuhteen merkittävyyden lisäksi omaohjaajan tulee työssään ymmärtää lapsen mahdollista traumataustaa ja siihen liittyvää käyttäytymistä.
Omaohjaajia onkin lisäkoulutettu organisaation sisäisissä koulutuksissa kiintymyssuhdekeskeisen työotteen lisäksi traumojen merkityksen ymmärtämiseen osana lapsen elämäntarinaa. Vain lapsen elämäntarinan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kautta omaohjaaja voi pyrkiä mahdollisimman korjaavaan omaohjaajasuhteeseen.
Omaohjaajan tärkein työ ei näy ulospäin
Omaohjaajatyöstä on olemassa paljon teoriatietoa ja erilaista materiaalia. Tässä hankkeessa haluttiin erityisesti pureutua omaohjaajatyötä tekevien työntekijöiden sekä Aapeluskodeissa asuvien lasten ajatuksiin omaohjaajuudesta ja siitä, mikä omaohjaajasuhteessa on erityisen tärkeää ja merkityksellistä juuri lasten näkökulmasta.
Oli hienoa huomata, miten samanlaisia arvoja ja ajatuksia työntekijät jakoivat ja miten sydämellään he työtään tekevät. Työntekijöiden ja lasten ajatukset eri asioista olivat varsin samassa linjassa, ja aikuiset osasivat sanoittaa sen, mikä näytti olevan myös lapselle tärkeää omaohjaajasuhteessa. Lapset toivoivat esimerkiksi omaohjaajan auttavan häntä koulunkäynnissä ja muissa arkisissa asioissa, antavan kiireetöntä aikaa ja olevan luottamuksen arvoinen. Ohjaajien vastauksissa havaittiin samoja teemoja.
Kehityshankkeessa omaohjaajien piti kuvailla omaohjaajan viisi tärkeintä taitoa, ja tässä artikkelissa tuodaan esiin erään omaohjaajan suora vastaus, sillä se kuvastaa sellaista omaohjaajan työtä, joka ei ole toiminnallista eikä välttämättä näy ulospäin. Työ ei siis ollut uusien talvikenkien ostoa tai yhteinen mokkapalojen leivonta vaan niin sanottua näkymätöntä työtä:
- Kyky tuoda esiin ja ajaa omaohjattavan etua työryhmässä, sekä verkostoyhteistyössä.
- Kyky nähdä ilmikäyttäytymisen taakse ja tunnistaa sen taustalla olevia tarpeita, sekä toimia niiden mukaisesti.
- Nähdä toivo haastavissakin tilanteissa.
- Kyky palauttaa yhteys katkosten jälkeen.
- Kyky rajata niin, että rajaustilanteet pitkällä tähtäimellä vahvistavat suhdetta.
Jos pysähtyy asian äärelle, voi tavoittaa sen, että tärkein työ on nimenomaan näkymätöntä työtä: se on luottamusta, läsnäoloa, kuuntelun taitoa, arvostamista, ymmärtämistä, välittämistä, läheisyyttä ja hyväksyvää katsetta. Asioita, joita kaikki ihmiset tarvitsevat.
Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin omaohjaajatyön kuvaus
Kehittämistyön punaisena lankana toimi lastensuojelun sijaishuollon laatukriteerit, joiden yhteyteen omaohjaajan työnkuvaa ”avattiin” kohta kohdalta. Lisäksi tuotoksena laadittiin kaksi muistilistaa omaohjaajatyön avuksi. Toisessa listassa on koottuna muistettavat asiat lapsen muuttaessa Aapeluskotiin, toinen taas on tarkoitettu tilanteeseen, jossa lapsi muuttaa pois sijaishuoltopaikasta.
Jatkossa sekä omaohjaajatyön kuvaus että sivutuotoksina laaditut muistilistat löytyvät Aapeluskotien yhteiseltä Teams-kanavalta, aina kaikille työntekijöille samanlaisina. Niitä voidaan tulevaisuudessa tarpeen mukaan muokata ja päivittää, jotta ne palvelevat kaikkia omaohjaajia tasavertaisesti yksiköstä huolimatta pitkälle tulevaisuuteen.
Lähteet:
Mäki, K. 2024. Omaohjaajuus Aapeluskodiessa – tasalaatuisen omaohjaajatyön perusta ja omaohjaajuuden perustehtävät arkityössä. Opinnäytetyö (AMK). Sosionomi. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Kuvat: Kristiina Mäki, Aapeluskotien kuva-arkisto. Opinnäytetyön tekijä toimii yksikkönsä valokuvadokumentoijana ja Aapeluskotien some-vastaavana.