Opettajien kokemuksia koulun ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä – miten yhteistyötä voisi kehittää?

26.01.2024

Syksyllä 2023 tehdyn opinnäytetyön avulla pyrittiin saamaan ajankohtaista tietoa koulun ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä sekä uusia näkökulmia ja ideoita sen kehittämiseen. Tutkimukseen osallistuivat teemahaastattelussa opettajat ja kuraattori, jotka kertoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan lastensuojelun ja koulun välisestä yhteistyöstä. Haastateltavat näkivät oman roolinsa suurena lastensuojelun asiakkaana olevan oppilaan koulunkäynnin tukemisessa. He ovat läsnä oppilaan arjessa sekä halukkaita ja valmiita osallistumaan yhteistyöhön lastensuojelun kanssa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa konkreettisia tapoja, miten ja millaisissa tilanteissa yhteistyötä tehdään, mitkä toimintatavat koettiin toimiviksi ja mitkä haasteellisiksi.

Varhainen puuttuminen

Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan erilaisia tapoja ja keinoja havaita sekä puuttua oppilaan hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tai oppimisen pulmiin (Huhtanen 2007, 28). Huolen puheeksi ottaminen on varhaisen puuttumisen olennainen osa. Opettaja on koulussa usein ensimmäinen, joka havaitsee ja tarttuu oppilaan tilanteeseen ja ottaa huolen puheeksi. Huolen taustalla on opettajan tai muun koulun työntekijän intuitiivinen kuva oppilaan tilanteesta ja tiedossa olevista omista ja verkoston voimavaroista. (Eriksson & amp; Arnkill 2012, 7, 21.)

Ehkäisevä lastensuojelutyö koetaan haastattelemieni opettajien mukaan oppilaan monipuolisena arjen tukemisena, kuten laadukkaana opetuksena ja oppilaan yksilöllisenä ja arvostavana kohtaamisena sekä huolen tunnistamisena ja siihen puuttumisena. Huolen taustalla olevat syyt selvitetään ja tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, sillä ongelmat voivat olla useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Selvitysten perusteella päätetään, millaisia toimenpiteitä oppilas mahdollisesti tarvitsee ja miten asian kanssa edetään. (Huhtanen 2007 28–29.) Viime aikoina erityistä huolta ovat aiheuttaneet koulupoissaolot ja kouluakäymättömien oppilaiden määrän kasvu. Haastatteluissa nousi esiin, että opettajat suhtautuivat positiivisesti lastensuojeluilmoituksen tekoon ja kokevat sen velvollisuutena. Haastateltavat opettajat kertoivat, että lastensuojeluilmoituksen teko on sinänsä helppoa, mutta epävarmuutta ilmeni siitä etenevätkö asiat lukuisista ilmoituksista huolimatta.

Yleensä ydinsisältö lastensuojeluilmoituksissa on ne koulupoissaolot, mutta se on usein vaan se näkyvä osa siitä oppilaan pahoinvoinnista. Yleensä taustalla on myös paljon muuta. Opettajille ja kuraattorille poissaolot ovat tietyllä tapaa helpoin ja selkein tapa lähestyä lastensuojeluilmoitusta.

Opettajat pitävät yhteistyötä ensiarvoisen tärkeänä

Koulun ja lastensuojelun välistä yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä ja yhteisenä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Tärkeänä koetaan, että oppilas on aina yhteistyön keskiössä ja oppilaan etu ohjaa moniammatillista yhteistyötä. Oppilas tulee kohdata aina kokonaisena ainutlaatuisena persoonanaan.

Kaikilla haastateltavilla oli myönteisiä kokemuksia jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä ja toimintamalleista lastensuojelun kanssa. Moniammatillisuuden kautta yhteistyö rikastuu asiantuntijoiden erilaisten tietojen, kokemusten, näkemysten ja osaamisen ansiosta. Keskeistä moniammatillisessa yhteistyössä on mahdollisimman kokonaisvaltaisen käsityksen saavuttaminen ja asiakaskohtainen yhteinen tavoite. (Isoherranen 2008, 33.) Toimivan yhteistyön kannalta koetaan tärkeänä avoin, rakentava dialogi ja molemminpuolinen ammatillinen arvostus sekä toistensa toimintaympäristöön tutustuminen.

Yhteistyötä voi ja pitää edelleen kehittää

Konkreettisina yhteistyön kehittämisehdotuksina ehdotetaan oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi tiedonkulun parantamista, säännöllisten yhteistyötapaamisten lisäämistä ja lastensuojelun jalkautumista kouluun.

Yhtenä selkeänä kehittämiskohteena haastatteluista voidaankin nostaa esiin tiedon kulun parantaminen koulun ja lastensuojelun välillä. Merkityksellisten oppilastietojen turvallinen ja luottamuksellinen jakaminen mahdollistaisi kokonaisvaltaisen käsityksen oppilaan tarpeista ja koordinoidun tuen antamisen. Koulussa tiedostetaan salassapitosäännösten mukanaan tuomat rajoitukset, mutta opettajat toivoivat lisää avoimuutta molemminpuoliseen tiedon kulkuun niissä rajoissa kuin se on mahdollista.

Haastateltavien mukaan yhteistyötapaamisten lisääminen parantaisi koulun ja lastensuojelun välistä yhteistyötä sekä laajentaisi molemminpuolista ymmärrystä omista toiminnan mahdollisuuksista ja rajoista. Yhteistyötapaamisten myötä olisi helpompaa jakaa hyväksi todettuja käytänteitä ja kehitellä yhdessä niistä jatkuvuutta ja avoimuutta lisäävä toimintatapa koulun ja lastensuojelun välille.

Koulun puolelta toivottaisiin myös lastensuojelun työntekijöiden jalkautumista koululle kertomaan yleisellä tasolla omasta toiminnastaan. Tällä tavalla voitaisiin yleisen tietoisuuden lisääntymisen myötä edistää molemminpuolista halua kehittää koulun ja lastensuojelun välisen yhteistyön käytänteitä. Kollegiaalisen tuen myötä yhteistyö olisi sujuvampaa ja molempien osapuolten toimintaa ymmärrettäisiin paremmin.

Jalkautuminen voisi helpottaa myös sitä ymmärtämistä, kuinka paljon heille olisi hyötyä siitä, mitä opettajalla ja ohjaajalla olisi annettavana oppilaan tapaukseen. Ja miten oppilasta tuetaan koulussa ja mitä mahdollisuuksia koulussa siihen olisi.

Koulun ja lastensuojelun työntekijät ovat isossa roolissa oppilaiden arjessa, jonka vuoksi sujuvasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Koulun ja lastensuojelun välisen yhteistyön tehokkuutta olisikin tärkeä arvioida säännöllisesti seuraamalla yhdessä asetettujen tavoitteiden edistymistä. Saadun palautteen avulla tulisi tehdä tarvittavat muutokset, jotta koulun ja lastensuojelun välinen vuorovaikutus ja yhteistyön kehittäminen olisi sujuvampaa. Vahvan kumppanuuden myötä voidaan maksimoida yhteinen asiantuntemus ja resurssit oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Varhainen puuttuminen ehkäisee parhaiten ongelmien kasaantumista ja antaa oppilaalle paremmat lähtökohdat rakentaa tulevaisuuttaan.

Lähteet

Nordlund, Milla 2023. Erityisopetusta antavan koulun ja lastensuojelun välinen yhteistyö: opettajien ja kuraattorin näkökulmasta. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.

Eriksson, E. & Arnkil, T. E. 2012. Huoli puheeksi: Opas varhaisista dialogeista. Tampere:Juvenes Print.

Huhtanen, K. 2007. Kun huoli herää: Varhainen puuttuminen koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä: Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.