Osallisuus on myös huono-osaisten oikeus
Osallisuus ei ole pelkästään mahdollisuus osallistumiseen, vaan kyse on kokemuksesta, tunteesta, että kuuluu yhteisöön, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Tämä kokemus on tärkeä erityisesti niille, joiden osallisuus on aiemmin jäänyt vähäiseksi.
Huono-osaisten asiakasosallisuus on tärkeä osa sosiaalipalveluiden kehittämistä ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamista. Huono-osaisuudella ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta sitä voidaan mitata erilaisilla mittareilla ja usein huono-osaisiksi käsitetään sellaiset ihmiset, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Huono-osaisuus liittyy erityisesti päihde-, mielenterveys- ja asunnottomuuspalveluihin (Niemelä & Saari 2013, 9-10; Kainulainen & Saari 2013, 23.).
Osallisuus kuuluu kaikille – myös haavoittuvimmille
Osallisuuden päämääränä on tukea yhteiskuntaan integroitumista ja vähentää syrjintää, joka liittyy esimerkiksi sosiaalisiin ongelmiin, päihdeongelmiin tai pitkäaikaistyöttömyyteen. Osallisuudella pyritään vahvistamaan erityisesti syrjittyjen ja eriarvoisuudesta kärsivien henkilöiden hyvinvointia. (Pohjola ym. 2017, 114; THL 2017, 9.)
Osallisuuden tukeminen on erityisen haasteellista silloin, kun yhteiskunnassa vallitsee käsitys, että ihmisen pitäisi ensin ”kunnostautua” – esimerkiksi lopettaa päihteiden käyttö – ennen kuin hänen näkemyksiään pidetään arvokkaina tai osallisuutta mahdollisena (Särkelä-Kukko 2009).
Tämä on ongelmallista, koska se sulkee ulos juuri ne ihmiset, joiden osallisuus voisi olla kaikkein voimaannuttavinta ja vaikuttavinta. Tutkimusten mukaan huono-osaisten näkemyksiä ei vieläkään hyödynnetä tarpeeksi palveluiden kehittämisessä. Päihteiden käyttäjien tai mielenterveyskuntoutujien osallistumismahdollisuudet ovat usein heikot, ja osallisuus jää näennäiseksi. (Päihdelinkki 2025.)
Miten osallisuutta voidaan edistää?
Huono-osaisten osallisuutta voidaan edistää ennen kaikkea madaltamalla osallistumisen kynnystä. Tämä tarkoittaa, että osallistumiseen ei tarvita erityisiä taitoja tai valmiuksia, vaan ihminen voi osallistua omista lähtökohdistaan. Kynnys osallistua madaltuu, kun ihmiselle syntyy kokemus siitä, että hänen osallistumisellaan on merkitystä ja vaikutusta. Osallisuuden onnistumisen edellytys on myös se, että osallistuminen on vapaaehtoista ja kiinnostavaa (Särkelä-Kukko 2009, 66-67).
Kun ihminen kokee, että hän saa osallistua omalla tavallaan ja omista syistään, syntyy myönteisiä kokemuksia, jotka tukevat itsetuntoa ja sitoutumista. Osallisuus tukee yksilön kokemusta siitä, että hänen äänellään on merkitystä. Tämä kokemus on erityisen tärkeä silloin, kun ihminen on aiemmin kokenut tulevansa ohitetuksi tai syrjäytetyksi.
Osallisuus ei saa olla pelkkä muodollinen kuulemistilaisuus, vaan sen tulee olla aitoa vaikuttamista. Huono-osaiset tarvitsevat usein erityistä tukea osallisuuteen – rohkaisua, selkeitä osallistumiskanavia ja ymmärrystä siitä, että heidän näkemyksensä ovat arvokkaita (Särkelä-Kukko 2009, 69). Todellinen asiakasosallisuus perustuu kuuntelemiseen ja luottamukseen. Asiakas ei ole vain palvelun passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija, jolla on asiantuntemusta omasta elämästään. Asiakkailla on usein käytännönläheisiä ja luovia näkemyksiä siitä, miten palveluita voisi kehittää – näkökulmia, joita ei löydy asiantuntijapöydistä. (TTL 2025.)
Hyvä osallistaminen on suunniteltua, kohderyhmälähtöistä ja usein myös henkilökohtaisesti tuettua. Se ei perustu oletukseen siitä, että kaikki osaavat tai jaksavat osallistua samalla tavalla. Osallistumiskanavien on oltava saavutettavia ja ymmärrettäviä – sekä toiminnallisesti että kielellisesti. (THL 2025.)
Osallisuudella on monia hyötyjä
Asiakasosallisuudella voidaan saavuttaa monia konkreettisia hyötyjä. Kun asiakkaat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, tuloksena voi olla:
- asiakaskeskeisemmät ja toimivammat palvelut
- parempi asiakastyytyväisyys
- vahvempi sitoutuminen palveluun
- uusia ideoita ja innovaatioita
- ongelmien aikaisempi tunnistaminen
- luottamuksen rakentuminen viranomaisiin ja järjestelmiin. (Vihtari ym. 2025; THL 2025.)
Kun asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, se lisää luottamusta palveluihin ja voi samalla lisätä palveluiden vaikuttavuutta. On vaikeaa kehittää toimivia järjestelmiä ilman, että mukana ovat ne, joiden elämään järjestelmät suoraan vaikuttavat. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat tarjoavat tärkeän väylän osallisuuteen. Ne mahdollistavat osallistumisen ilman byrokratiaa tai muodollisuuksia. Näissä tiloissa voidaan järjestää toimintaa, jossa huono-osaiset pääsevät vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja tuomaan esiin omia kokemuksiaan ja ideoitaan. (THL 2025.)
Osallisuuden yhteiskunnallinen merkitys
Huono-osaisten osallisuus ei ole tärkeää vain yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta – sillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat olevansa osa yhteisöä ja pääsevänsä vaikuttamaan, he sitoutuvat helpommin yhteiskunnan rakenteisiin. (THL 2025.)
Osallisuus voi myös vähentää syrjäytymistä ja siihen liittyviä kustannuksia. Kun palvelut suunnitellaan yhdessä niiden käyttäjien kanssa, niistä tulee tehokkaampia ja tarkoituksenmukaisempia. Tämä vähentää turhaa byrokratiaa, virheellistä resurssien käyttöä ja väärinkäsityksiä, jotka usein syntyvät silloin, kun palveluita kehitetään vain ylhäältä käsin. Yhteiskunta, joka mahdollistaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa, on vahvempi, kestävämpi ja oikeudenmukaisempi. Osallisuus ei ole pelkästään tavoite – se on väline rakentaa parempaa tulevaisuutta. (THL 2025.)
Huono-osaisten osallisuus ei saa jäädä sanahelinäksi tai muodolliseksi velvollisuudeksi. Aidon osallisuuden toteutuminen vaatii aikaa, resursseja ja halua muuttaa toimintatapoja. Kyse on ennen kaikkea ihmisten kohtaamisesta ja arvostamisesta – siitä, että jokaisella on oikeus vaikuttaa elämäänsä ja ympäristöönsä. Asiakasosallisuus on mahdollisuus tehdä palveluista paitsi toimivampia myös inhimillisempiä. Se ei hyödytä vain yksilöä, vaan koko yhteiskuntaa.
Artikkeli perustuu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön.
Lähteet:
Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.4.2025. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/asiakas-palveluissa/asiakasosallisuus-palvelujarjestelmassa
Kainulainen, S & Saari, J. 2013. Koettu huono-osaisuus Suomessa. Teoksessa Niemelä, M & Saari, J. (toim) Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Tampere: Juvenes Print.
Niemelä, M & Saari, J. 2013. Suomalaisen yhteiskunnan notkelmat. Teoksessa Niemelä, M & Saari, J. (toim) Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Tampere: Juvenes Print.
Ohjeita osallistamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/ohjeita-osallistamiseen
Ojala, M-L. 2015 Huono-osainen. Kohteesta päämääräksi. Viitattu 18.4.2025 https://blogs.helsinki.fi/socialethics/2015/02/17/huono-osainen-kohteesta-paamaaraksi/#more-1341
Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.4.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet
Särkelä-Kukko, M. 2009. Päihteidenkäyttö ja yhteiskunnallisen osallisuuden ongelmat. Päihdelinkki.fi. Viitattu 18.4.2025 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/paihteet-ja-yhteiskunta/paihteidenkaytto-ja-yhteiskunnallisen-osallisuuden-ongelmat/
Vihtari J, Sinervo L, Ståhle M. Asiakasosallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Työkykyohjelma. Viitattu 18.4.2025 https://innokyla.fi/sites/default/files/2022-07/Asiakasosallisuuden%20edistämisen%20infopaketti%202020%20Tyokykyohjelmalle.pdf