• lastensuojelu
• päihdetyö

Nuorten päihteiden käyttö näkyy yhä useammin lastensuojelun sijaishuollon arjessa, ja tilanteet voivat olla työntekijöille haastavia. Kehittämistyön tuloksena syntyi yhtenäinen päihdetyön prosessikuvaus, mikä tuo selkeyttä lastenkodin arjessa tehtävään työskentelyyn, tukee nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa lastenkotien työnlaatua.

Lastenkodeissa asuvien nuorten tilanteet ovat usein monimuotoisia. Päihteiden käyttöön liittyy usein mielenterveyden haasteita, koulunkäynnin vaikeuksia, traumaattinen tausta ja kuormittavat elämän tilanteet. Näissä tilanteissa lastenkotien työntekijöiltä vaaditaan kykyä toimia nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden, johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti (THL 2025; STM 2023).

Ilman yhtenäistä toimintamallia työskentely lastenkodissa sekä lastenkotien välillä jää hyvin hajanaiseksi ja vastuu työskentelyn laadusta jää yhden työntekijän varaan. Tällainen työskentely voi näyttäytyä nuorelle epäjohdonmukaisena ja työntekijä voi tuntea epävarmuutta tekemästään työstä, kun ei ole tarkkaan suunnitelmaa siitä, miten työskentelyn tulisi tilanteessa edetä.

Selkeä prosessikuvaus tukee arjen työtä

Kehittämistyön keskeisenä tuloksena syntyi päihdetyön prosessikuvaus, joka jäsentää lastenkodissa tehtävän päihdetyön vaiheittain. Prosessi alkaa nuoren tilanteen havainnoinnista ja arvioinnista, etenee suunnitelmalliseen työskentelyyn ja päättyy arviointiin sekä jatkosuunnitelmaan.

Prosessikuvaus kokoaa yhteen keskeiset työvaiheet, vastuut ja yhteistyön eri toimijoiden välillä. Se tuo työskentelyyn selkeän rungon, jonka avulla työntekijä tietää, miten tilanteessa edetään.

Kehittämistyön kyselyn perusteella työntekijät kokivat prosessikuvauksen selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi. Sen nähtiin tukevan omaa työtä erityisesti silloin, kun nuori oireilee päihteiden käytöllä.

Hyödyt näkyvät arjessa

Yhtenäinen päihdetyön prosessi ei hyödytä ainoastaan työntekijää, vaan ennen kaikkea nuorta. Kun työskentely on suunnitelmallista ja johdonmukaista, nuori saa tasalaatuista ja tavoitteellista tukea haastavassa tilanteessa.

Nuoren näkökulmasta keskeisiä hyötyjä ovat:

• Tuki on ennakoitavaa ja johdonmukaista
• Työskentely etenee selkeissä vaiheissa
• Nuoren oma tilannet ja tavoitteet huomioidaan yksilöllisesti, lisäksi nuori saa itse olla mukana asettamassa tavoitteita ja tekemässä arvioita työskentelystä

Lisäksi muutosvaihemalliin perustuva työskentely auttaa ymmärtämään, että muutos tapahtuu vaiheittain. Retkahdukset nähdään osana prosessia, ei epäonnistumisena, mikä tukee nuoren motivaatiota jatkaa eteenpäin.

Tuki työntekijälle ja työyhteisölle

Prosessikuvaus vahvistaa työntekijöiden osaamista ja varmuutta kohdata päihteitä käyttävä nuoria. Selkeä toimintamalli vähentää epävarmuutta ja helpottaa päätöksentekoa arjen tilanteissa.

Työyhteisön tasolla hyödyt näkyvät yhteisinä toimintatapoina, selkeämpänä työnjaon hahmottumisena sekä parempana yhteistyönä työntekijöiden välillä. Lisäksi prosessikuvaus helpottaa uusien työntekijöiden perehdytystä, kun työskentelylle on olemassa yhtenäinen ja selkeä malli.

Yhtenäiset käytännöt vahvistavat työskentelyn laatua

Organisaatiotasolla prosessikuvaus tukee palvelujen laatua ja yhdenvertaisuutta. Kun sama toimintamalli on käytössä kaikissa lastenkodeissa, nuoret saavat tasalaatuista tukea riippumatta siitä, missä yksikössä he asuvat.

Prosessikuvaus lisää työn suunnitelmallisuutta, parantaa työn laatua ja yhdenvertaisuutta sekä tukee nuorten hyvinvointia (STM 2023).  Samalla se tekee työstä läpinäkyvämpää ja helpottaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.

Kehittäminen jatkuu käytännön työssä

Prosessikuvaus on otettu käyttöön lastenkotien arjessa, ja sen juurruttaminen osaksi toimintaa on käynnissä. Jatkossa keskeistä on seurata, miten malli toimii käytännössä ja miten sitä voidaan edelleen kehittää.

Vaikka yksittäinen malli ei ratkaise kaikkia päihteisiin liittyviä haasteita, se tarjoaa vahvan perustan työn tekemiselle. Yhtenäinen ja selkeä toimintatapa tukee sekä työntekijöitä että nuoria arjen haastavissa tilanteissa.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Nuorten päihteiden käyttö Suomessa. Viitattu 30.3.2026. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/paihdetyo-sijaishuollossa/lasten-ja-nuorten-paihteiden-kaytto

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2023. Päihde- ja mielenterveysstrategia. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 30.3.2026. https://stm.fi/mielenterveysstrategia