Parempaa kuntoutusta päihderiippuvuuteen kokonaisvaltaisen tuen avulla

21.11.2024

Päihderiippuvuuden taustalla on usein monia eri tekijöitä, jotka edesauttavat riippuvuussairauden syntymistä. Taustalla voi vaikuttaa ympäristöön, yhteiskuntaan, sosiaalisiin suhteisiin tai terveyteen liittyviä tekijöitä. Kun ongelman juurisyyt ovat moninaiset, sen ratkaiseminen vaatii monenlaista työskentelyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kokonaisvaltaisen työskentelyn tärkeyttä päihdetyön kuntoutuspalveluissa.

Päihderiippuvaiseksi ei synnytä, vaan riippuvuussairaus muodostuu ajan mittaan erilaisten haasteiden kasautuessa ja vaikeuttaessa ihmisen elämänhallintaa. Myös elämän äkilliset kriisitilanteet voivat johtaa päihteiden väärinkäyttöön ja riippuvuuteen. Käytön lisääntyessä ongelmat alkavat vaikuttaa myös omaan ympäristöön ja lähellä oleviin ihmisiin. (Sininauhaliitto 2024.)

Päihderiippuvuudella on kokonaisvaltainen vahingollinen vaikutus ihmisen elämään, mutta yleensä riippuvuussairaudesta kärsivän käyttö jatkuu huolimatta siitä, millaisia fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja se tuo mukanaan. Häkkisen (2023) mukaan päihderiippuvainen ihminen tarvitsee ulkopuolelta tulevaa tukea voidakseen taistella riippuvuutta vastaan. Päihderiippuvainen ei ehkä pysty hyväksymään ongelmaa tai näkemään omaa kokonaistilannettaan.

Riippuvuus saattaa vääristää ihmisen päätöksentekoa ja luoda pelkoa muutoksesta. Yksi syy, miksi apua voi olla vaikea hakea, on se häpeä ja stigma, joka edelleen vahvasti liittyy päihderiippuvuuteen. Monet saattavat nähdä sen heikkoutena tai omana valintana. Kukaan ei kuitenkaan valitse itselleen riippuvuussairautta, vaan se on monen valitettavan tekijän summa. Yhteiskunnan tuki ja ymmärrys ovat tärkeitä tekijöitä, jotka voivat auttaa ihmisiä hakemaan apua.

Asiakaslähtöisyys ja kokonaisvaltaisuus kuntouttavissa päihdepalveluissa

Riippuvuudesta irtautuminen vaatii usein pitkäkestoista tukea päihdekuntoutuksen ja muun päihdetyön avulla.  Päihdetyön kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa otetaan huomioon henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Tällaisen kuntoutusmuodon avulla voidaan keskittyä paitsi päihteiden käytön loppumiseen myös elämänlaadun parantamiseen ja uusien taitojen oppimiseen.

Työskentelyn suunnittelun lähtökohtana tulee olla asiakkaan yksilölliset tarpeet. (Autti-Rämö ym. 2022, 13).  Kattavan arvioinnin avulla selvitetään, minkälaista tukea asiakas todella tarvitsee. Arvioinnin perusteella laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, joka voi sisältää erityyppisiä terapiamuotoja, ryhmäkuntoutusta ja yksilöohjausta.

Osana kokonaisvaltaista kuntoutusta tulee ottaa huomioon päihderiippuvaisen mielenterveyden haasteet. Päihderiippuvuus johtaa usein psykiatrisiin häiriöihin ja vastaavasti päihteitä käytetään usein ahdistuksen tai masennuksen itsehoitoon (Häkkinen 2023). Jos päihteiden käyttö johtuu mielenterveyden haasteista, tulee asiakkaan saada näitä haasteita vastaavaa apua osana kuntoutumisen prosessiaan.

Kuntoutuksen aikana pyritään tekemään pysyviä elämäntapamuutoksia ja parantamaan asiakkaan elämän laatua sen kaikilla osa-alueilla. Tärkeää on omaksua terveellisempiä elämäntapoja, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja suhdetta itseen sekä löytää mielekästä tekemistä. Kuntoutuksen aikana vahvistetut voimavarat ja opitut työkalut kantavat asiakasta eteenpäin kuntoutuksen päätyttyä.

Kolmas sektori osana kuntouttavia päihdepalveluja

Onnistuneeseen kuntoutumiseen tarvitaan usein monia hoito- ja kuntoutusjaksoja eri tahojen toimesta (Autti-Rämö ym. 2022, 240). Kuntoutusta edistäviä palveluja asiakas voi saada julkiselta tai yksityiseltä sektorilta tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta, kuten järjestöiltä. Kokonaisvaltaisen tuen onnistuminen edellyttää usein näiden sektoreiden yhteistyötä.

Ehkäisevässä päihdetyössä järjestöt tekevät tärkeää työtä tarjoamalla palveluja, joita ei aina ole edes tarjolla julkisella puolella. Laissa ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä säädetään, että julkinen valta huolehtii riippuvuutta aiheuttavien aineiden haittojen ehkäisystä yhteistyössä yhdistysten ja säätiöiden kanssa. Tämä yhteistyö on olennainen osa myös kokonaisvaltaista päihderiippuvaisten kuntoutusta.

Julkisiin palveluihin verrattuna järjestöjen tuottamissa palveluissa etuna on työskentelyn joustavuus ja ketteryys. Erilaiset vertaistuelliset toiminnot ovat omiaan tukemaan esimerkiksi korvaushoitopotilaiden toipumista. Kokemusasiantuntijoilla on merkittävä rooli kolmannen sektorin palveluissa, sillä heidän tarjoamansa omaan kokemukseen pohjautuva vertaistuellinen ohjaus on sellaista, mitä ei voi pelkästään sosiaali- ja terveysalan koulutuksella saavuttaa.

Kolmannen sektorin toimijat ovat voittoa tavoittelemattomia palveluntarjoajia, joiden rahoitus nojaa valtion ja kuntien avustuksiin sekä lahjoituksiin. Vuonna 2025 valtion avustuksia sosiaali- ja terveysalan järjestöille tullaan leikkaamaan rankalla kädellä ja se tulee vaikuttamaan järjestöjen mahdollisuuksiin tarjota päihdeasiakkaille kuntouttavia palveluja. Sosiaali- ja terveysalan resurssipula on näkynyt jo pitkään kaikilla sen osa-alueilla ja tällaisten leikkausten myötä on pohdittava, miten järjestöt pystyvät jatkamaan toimintaansa.

Enemmän kuin osiensa summa — laadullinen tutkimus

Janina Oksanen ja Sampsa Lindfors toteuttivat Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä laadullisen tutkimuksen Varsinais-Suomen Sininauha ry:lle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaat ovat kokeneet yhdistyksen rinnakkaisten eri palvelujen yhteisvaikutukset omaan kuntoutumiseensa. Työn kantavaksi teemaksi muodostui kokonaisvaltainen kuntoutus.

Varsinais-Suomen Sininauha ry:n asiakkailla on usein monia päällekkäisiä haasteita, jotka alentavat toimintakykyä ja elämänlaatua. Nämä haasteet vaikuttavat toisiinsa ja voivat johtaa kierteeseen, jossa edelliset haasteet luovat uusia. Tällaisen kierteen katkaisemiseksi tarvitaan kuntoutusta, joka tukee yksilön tarpeita kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä se, miten merkittävänä asiakkaat ovat kokeneet saamansa tuen kuntoutumisessaan.

Yhdistyksen toimintojen yhteisvaikutukset puhuvat kokonaisvaltaisen kuntoutuksen puolesta. Asiakkaiden kokemukset edistyksestä ja asioiden paranemisesta ulottuvat elämän kaikille osa-alueille. Useat rinnakkaiset tai eri aikaiset palvelut asiakkaan kuntoutumisen polulla ovat yhdessä luoneet jotain, minkä voidaan ajatella olevan enemmän kuin osiensa summa.

Lähteet:

Autti-Rämö, I.; Melkas, S.; Rajavaara, M.; Salminen, A.; Aalto, A. & Seppälä, O. 2022. Kuntoutuminen. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 

Häkkinen, M. 2023. Huumeiden aiheuttama päihtymys, käytön ongelmat ja huumeriippuvuus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 18.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00414 

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 24.4.2015/523.

Sininauhaliitto 2024. Ongelmallinen päihteidenkäyttö. Tietoa läheisille-opas. Viitattu 18.11.2024. https://www.kuivinjaloin.fi/tietoa-laheisille-2/ongelmallinen-paihteidenkaytto/