Sosionomi tuo laaja-alaista osaamista vanhustyöhön
Miten sosionomin osaamista voitaisiin hyödyntää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa asiaa selvitettiin. Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomi tuo vanhustyöhön laaja-alaista osaamista.
Tuleva väestönkehitys tulee lisäämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa olevien ikääntyneiden määrää huomattavasti kuluvalla vuosikymmenellä. Tarpeellista olisi miettiä, miten ikääntyneiden palveluihin saataisiin lisää vetovoimaisuutta, laatua ja kokonaisvaltaista ikääntyneiden huomioimista. Sosionomilla voi olla merkittävä rooli siinä, että vanhustyön julkisuuskuvaa ja vetovoimaisuutta saadaan parannettua.
Nykyinen 0,65 henkilöstömitoitus ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on mahdollistanut moniammatillisen työyhteisön. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi on voitu palkata esimerkiksi yksityisiin ikääntyneiden sosiaalipalveluiden yksiköihin geronomeja, fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. Näin ollen on voitu palkata myös enemmän sosiaalialan erityisasiantuntijoita, kuten sosionomeja.
Sosionomi vanhustyön asiantuntijana
Yksi vanhustyön tärkeimmistä kehittämiskohteista tulee olemaan asiakaslähtöisyys ja sen kehittäminen, sillä yhdenlainen hoito ja palvelut eivät sovi kaikille, jolloin yksilöllinen asiakaslähtöisyys nousee esille. Jokaisella ikääntyneellä on omanlaisensa tarpeet ja toiveet sekä myös jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja hoidetuksi omana arvokkaana itsenään elämän viimeisiin hetkiin saakka. (Kulmala 2017, 8.)
Sosionomi sosiaalisen asiantuntijana näkee ikääntyneet osana yhteiskuntaa, verkostojaan ja elettyä elämää. Sosionomi tuo ikääntymiseen näkökulmaa, jossa korostetaan yksilöllisyyttä, elämäntapoja, kulttuurisia tapoja sekä sosiaalisten voimavarojen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen merkitystä. Ikääntyneiden tukeminen, asianajo ja ikääntyville sopivien työmenetelmien hallinta ovat osa sosionomin vanhustyön osaamista. Sosionomilla on hyvät vuorovaikutustaidot, joita voi hyödyntää ohjaustyössä, palveluiden tuottamisessa sekä työyhteisön johtamisessa. (Salonen 2008, 164, 169.)
Ikääntyneet kaipaavat arkeensa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja mielekkyyttä sekä tunnetta siitä, että he ovat merkityksellisiä vielä ikääntyneenäkin. Sosionomi voi lisätä työnkuvallaan ikääntyneiden elämään muun muassa osallisuutta, mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja kokonaisvaltaista huomioimista. Sosionomilla on myös tietämystä ikääntyneen arjen haasteiden poistamisesta, ikääntyneen läheisten kanssa tehtävästä verkostotyöstä ja moniammatillisesta yhteistyöstä (Lastikka 2021).
Medikalisaatio vanhustyön taustalla
Medikalisaatio eli lääketieteellistymisen näkökulma on vahvistunut vanhustyön taustalla viimeisten vuosikymmenien aikana. Vanhustyössä haetaan vastauksia hoitotyöstä ja lääketieteestä, sillä vanhustyö keskittyy enemmän fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon. Ihminen tulisi kuitenkin nähdä kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Ikääntyneen hyvinvointia ei huomioida kokonaisvaltaisesti pelkästään hoitamalla hänen jo olemassa oleviaan sairauksiaan. Ikääntyneen hyvinvointia kyettäisiin kokonaisvaltaisesti tukemaan eri ammattialojen erilaisen osaamisen oikea-aikaisella ja sujuvalla hyödyntämisellä. (Kairala ym. 2014.)
Sosionomi huomioi asiakkaat kokonaisvaltaisesti, joka tarkoittaa sitä, että sosionomi katsoo asiakasta kokonaisuutena, eikä katso asiakkaan elämää irrallisina osina. Sosionomilla on ymmärrystä siitä, että hänen kohtaamansa asiakas on vuorovaikutteinen kokonaisuus, jossa yhdistyy niin psyykkinen, sosiaalinen, henkinen kuin fyysinenkin puoli. Niinpä sosionomilla on osaamista, joka täydentää hoitotyön osaamista kehitettäessä vanhustyön toimintaympäristöjä voimavaralähtöiseksi, yhteisölliseksi ja ikäystävälliseksi toimintaympäristöksi.
Opinnäytetyössä tuli esille, että ikääntyneen kokonaisvaltainen ja yksilöllinen huomioiminen muustakin kuin vain hoidollisesta näkökulmasta oli sosionomeille tärkeää. Sosionomit tiedostivat myös itse sen, että heille oli tärkeää, että ikääntyneet asiakkaat kohdattiin kokonaisvaltaisesti. Vastauksista nousi myös esille, että sosionomi katsoi ikääntyneitä eri näkökulmasta, miten taas yksiköissä työskentelevät sairaanhoitajat ja lähihoitajat saattoivat ikääntynyttä katsoa. Sosionomilla on siis paikkansa moniammatillisessa työyhteisössä, jossa sosionomi tuo ikääntyneiden kohtaamiseen erilaista näkökulmaa.
Tutkimustulokset toivat esille sosionomin laaja-alaisen osaamisen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka luotiin Webropol-kyselysovelluksen avulla. Kysymysten avulla haluttiin selvittää muun muassa sosionomien tehtävänimikkeitä, osaamisalueita, työmenetelmiä, tehtävänkuvia ja sosionomin erikoisosaamista ikääntyneen tehostetussa palveluasumisessa.
Tutkimustulosten mukaan sosionomin tehtävänkuvaan ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kuului:
- eettisten arvojen ja periaatteiden hallitseminen ja arvioiminen yksikössä
- asiakastyön osaamisen hallitseminen
- eri työmenetelmien käyttö
- mahdollistaa ikääntyneen kokonaisvaltainen ja yksilöllinen huomioiminen
- yhteisöllisen toiminnan järjestäminen ikääntyneille
- olla moniammatillisen tiimin jäsen, joka tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi ikääntyneen läheisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa
- omaisten tukeminen
- yksikön johtajana tai tiimivastaavana toimiminen
Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomin osaamista voitiin hyödyntää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa monipuolisesti. Sosionomin osaamista voitiin hyödyntää niin hallinnollisissa tehtävissä yksikön johtajana tai tiimivastaavana kuin myös sosionomina asiakastyössä.
Vanhustyön vetovoimaisuus sosionomien työllistäjänä
Kyselyyn vastanneet sosionomit toivat esille huolen siitä, miten sosionomit saataisiin pysymään yksiköissä, jos heidän työpanoksensa keskitetään hoitotyöhön osallistumiseen. Sosionomilla ei välttämättä ole taustalla hoitotyön osaamista tai esimerkiksi lähihoitajan tutkintoa, jolloin hoitotyössä mukana oleminen ei ole sosionomin keskeistä osaamista.
Vanhustyön vetovoimaisuuteen voitaisiin varmasti vaikuttaa jo sillä, että sosionomi saisi keskittyä työpäivänsä aikana enemmän omaan erikoisosaamiseensa kuin hoitotyön toteuttamiseen. Tällaista työtä olisi esimerkiksi yhteisöllisyyden tukeminen yksikössä tai omaisten tuki.
Sosionomit toivoivat, että heille luotaisiin selkeät työnkuvat ja vastuualueet sekä työtehtäviä organisoitaisiin paremmin. Selkeillä työnkuvilla, vastuualueilla ja työtehtävien organisoinnilla voitaisiin varmasti lisätä vanhustyön vetovoimaisuutta, koskien jokaista vanhustyön yksikköä.
Yli puolet vastaajista toivoi myös saavansa mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan muiden sosionomien kanssa. Verkostoituminen ja vertaistuki olisi varmasti sosionomeille tärkeää, sillä ikääntyneiden yksiköissä saattaa kuitenkin vain työskennellä yksi sosionomi muiden ammattilaisten rinnalla.
Sosionomi muokkaamassa vanhustyön kulttuuria
Vanhustyö kaipaa kulttuurin muutosta, johon voidaan vaikuttaa muun muassa sillä, että vanhustyöhön lisättäisiin sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Sosionomi on sosiaalisen asiantuntija, joka auttaa ikääntyneitä muun muassa päivittäisessä arjessa ja ohjaa tarvittaessa palveluiden piiriin. Sosionomilla on osaamista, joka mahdollistaa vanhustyöhön kokonaisvaltaisen, voimavaralähtöisen ja yhteisöllisen kohtaamisen.
Muun muassa ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on selkeästi tarve sosionomeille, sillä sosionomi huolehtii työyhteisön jäsenenä siitä, että ikääntynyt kohdataan kokonaisvaltaisesti. Sosionomi pitäisi nähdä yhtä tärkeänä työntekijänä työyhteisössä kuin hoitotyön ammattilaisetkin. Sosionomin vahva asiakastyön osaaminen tulee esille ikääntyneiden kanssa heidän tarpeidensa ja voimavarojensa tunnistamisessa. Lisäksi sosionomilla on taitoa luoda merkityksellisiä ja luottamuksellisia vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteita ikääntyneisiin sekä kohdata heidät kunnioittavasti.
Sosionomi tekee työtä, jonka keskiössä on asiakkaat, joiden vuoksi työtä tehdään. Työelämätarpeiden muuttuessa sosionomien työn ydin on edelleen vuorovaikutuksessa ja asiakkaiden kohtaamisessa sekä arvo-osaamisessa (Saksio 2017). Sosionomeilla on siis mahdollisuus muokata vanhustyön kulttuuria esimerkiksi sillä, että he tuovat esille omaa tietotaitoaan asiakastyön osaamisesta ja ikääntyneiden kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta.
Artikkeli pohjautuu Thseuseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kiuru Janica; Laine, Suvi (2024): Sosionomin tehtävänkuva ikääntyneiden ympärivuorkautisessa palveluasumisessa.
Kuva: Microsoft Officen kuvapankki
Lähteet:
Kairala, M.; Kilpeläinen, A. & Rossi, E. 2014. Ikääntyneiden oikeus moniammatilliseen seniori- ja vanhustyöhön. Viitattu 11.7.2024. https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2014/03/10/ikaantyneiden-oikeus-moniammatilliseen-seniori-ja-vanhustyohon/
Kulmala, J. 2017. Parempi vanhustyö – menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lastikka, S. 2021. Ikääntyneiden palvelut tarvitsevat kulttuurin muutoksen. Viitattu 28.8.2024. https://www.talentia.fi/blogi/ikaantyneiden-palvelut-tarvitsevat-kulttuurin-muutoksen/
Saksio, M. 2017. HUOMISEN SOSIONOMIT. XAMK NEXT. Viitattu 21.12.2023. https://next.xamk.fi/nakokulma/huomisen-sosionomit/
Salonen, K. 2008. Sosionomin (AMK) osaaminen 2000-luvun seniori- ja vanhustyössä. Teoksessa Viinamäki, L. (toim.) 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasian-tuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2/2008. 159–170. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/494328/Viinamaki%20A%202%202008.pdf?sequence=2&isAllowed=y