• Rakenteellinen sosiaalityö
• sosionomikoulutus
• Vaikuttamistyö

Vaikuttamistyö on keskeinen osa sosionomien ammattia ja sosiaalialan työtä, sillä sen avulla edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vaikutetaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Vaikuttamistyön kehittäminen sosiaalialalla on välttämätöntä muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

Vaikuttamistyö pyrkii tuomaan esiin sosiaaliset epäkohdat, joita palveluiden käyttäjät ja heikommassa asemassa olevat ryhmät kohtaavat, ja löytämään ratkaisuja näihin ongelmiin. Sosiaalialan ammattilaisten rooli vaikuttamistyössä on moninainen, sillä he voivat toimia asiantuntijoina, lobbareina ja muutosagentteina, jotka vievät eteenpäin sosiaalialan asiantuntemusta ja käyttäjäkokemuksia päätöksenteossa.

Velvoitteet ja visiot: rakenteellisen sosiaalityön ytimessä

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa rakenteellista sosiaalityötä huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä sekä hyödyntämään sosiaalihuollon asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen, tavoitteelliset toimet sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, sekä yhteistyö kunnan eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallisen sosiaalityön kehittämiseksi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia määrittelee, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on sosiaalialan keskeinen tehtävä ammattietiikan kautta. Sosiaalialan ammattieettiset ohjeet korostavat velvollisuutta nostaa esiin työssä kohdatut epäkohdat ja ongelmat asiakasturvallisuuden ja muutosten saavuttamiseksi. Lisäksi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden on vastustettava epäoikeudenmukaista politiikkaa ja käytäntöjä sekä työpaikalla että yhteiskunnallisesti, jotta haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointi turvataan. (Talentia 2017.)

Osaamisessa havaittu kehitettävää

Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kansallisessa verkostossa määritellyissä sosionomin kompetensseissa on listattu kriittinen ja osallisuutta edistävä yhteiskuntaosaaminen, joka kattaa kyvyn arvioida ja analysoida yhteiskunnallisten ilmiöiden ja valtarakenteiden merkitystä sekä niiden vaikutusta yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan.

Rakenteellisen sosiaalityön merkitys on korostunut viimeisen vuosikymmenen aikana lainsäädännön, etiikan ja kehittämistarpeiden esillenoston myötä. Tämän vaikutuksena ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista on pyritty kehittämään, mutta osaamisessa on selvitysten perusteella vielä puutteita useilla osa-alueilla, kuten (Hirvonen ym. 2021, 31; Talentia 2017, 16; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 45.):

• rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen
• julkiseen keskusteluun osallistuminen ja viestintä
• tutkimustiedon hyödyntäminen
• sosiaalisten ongelmien tunnistaminen
• rohkeus ja uskallus.

Lisäksi sosiaalialan haasteena on niin sanottu hiljaisuuden kulttuuri, joka viittaa ilmiöön, jossa ammattilaiset välttelevät avointa keskustelua tai tiedonjakoa haasteista ja ongelmista työympäristössään. Tämä ilmiö juontaa juurensa sosiaalialan haasteellisesta luonteesta sekä vaitiolovelvollisuudesta, joka velvoittaa suojelemaan asiakkaiden yksityisyyttä. Hiljaisuuden kulttuuri on haaste vaikuttamistyölle sosiaalialalla, sillä se voi estää avoimen keskustelun ja tiedonjaon työympäristössä ja sen ulkopuolelle. (Tiitinen 2018, 171-172.)

Sosiaalialan ammattilaiset saattavat kokea vaikeaksi puhua ongelmista, koska vaitiolovelvollisuus velvoittaa suojelemaan asiakkaiden yksityisyyttä. Vaikka rakenteellinen sosiaalityö kunnioittaa vaitiolovelvollisuutta, sen avulla voidaan silti luoda avointa ja rakentavaa dialogia. Tie avoimemmalle vaikuttamistyölle vaatii myös rakenteiden että asenteiden muutosta työkentällä. (Tiitinen 2018, 171-172.)

Opas vaikuttavampaan vaikuttamiseen

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuotoksena laadittiin vaikuttamistyön opas “Vaikuttavampaa vaikuttamista.” Oppaan avulla pyritään vahvistamaan sosionomiopiskelijoiden ymmärrystä vaikuttamistyön merkityksestä ja tarjoamaan käytännön työkaluja vaikuttamistyön toteuttamiseen. Oppaassa käsitellään erilaisia vaikuttamistyön menetelmiä, kuten sosiaalisen median hyödyntämistä, julkista vaikuttamistyötä, yhteisötyötä ja omien vaikuttamistaitojen kehittämistä, mikä tekee siitä monipuolisen ja kattavan resurssin.

Oppaan merkitys korostuu erityisesti siinä, että se auttaa sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita tunnistamaan ja hyödyntämään erilaisia vaikuttamiskanavia ja -strategioita, kuten sosiaalista mediaa, julkista vaikuttamistyötä, järjestötyötä, päätöksentekojärjestelmää ja muita yhteistyötahoja. Opas tarjoaa myös ymmärrystä rakenteiden ja urbaanien ympäristöjen hamottamisesssa vaikuttamistyön pohjana.

Opas tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja ohjeita, jotka helpottavat vaikuttamistyön käytännön toteutusta ja voivat inspiroida sosiaalialan toimijoita toimimaan aktiivisemmin yhteiskunnallisina vaikuttajina. Oppaan avulla sosiaalialan toimijat voivat myös lisätä tietoisuutta ja herättää keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, mikä tukee vaikuttamistyön juurruttamista sosiaalialan käytäntöihin.

Lähteet:

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161661/OKM_24_2019_Tutkintoonjoht avakoulutus.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Talentia. 2017. Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Helsinki: Ammattieettinen lautakunta. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a

Tiitinen, L. 20.04.2018. Sosiaalialan mediavaikuttaminen hiljaisuuden kulttuurin murtajana.
Yhteiskuntapolitiikka-lehti 83 YP1802_Tiitinen.pdf (julkari.fi)