Toiminnallinen tapahtumapäivä osallisuutta edistämässä
Turun ammattikorkeakoulun keväällä 2024 tehdyssä kehittämistyön opinnäytetyössä suunnittelimme ja toteutimme toiminnallisen tapahtumapäivän talliympäristössä. Aiheen valinnassa meitä inspiroi eläinavusteisuus ja vapaus suunnitella opinnäytetyön sisältö haluamallamme tavalla.
Asiakasryhmä rajautui työttömiin työnhakijoihin Covid19-pandemian aiheuttaman työttömyyden lisääntymisen myötä. Työttömyyspalvelut ovat myös lähivuosina suuressa muutoksessa ja halusimme omalla panoksellamme yrittää vaikuttaa työttömien asemaan. Tavoitteenamme oli päivän avulla edistää osallisuutta ja lisätä asiakkaidemme pystyvyyskokemusta sekä saada yksi halukas osallistuja aloittamaan työkokeilu toimeksiantajamme tallilla.
Covid19-pandemia lisäsi työttömyyttä
Työttömyys on yksi merkittäväimmistä pienituloisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä. Pitkittynyt työttömyys pahentaa sen vaikutuksia entisestään.
Covid19-pandemia sai aikaan lomautusten ja työttömyyden määrän nousun. (Eronen ym. 2020, 37–39). Opinnäytetyömme toiminta-alueella Salossa työttömyyden nousun lisäksi ilmeni myös pitkäaikaistyöttömyyden määrän kasvamista, työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden aktivointiasteen alenemista, yritystoimijoiden epävarmuutta rekrytointiprosessin aikana sekä nuorison vaikeuksia siirtyä työelämään koulutuksen päättymisen jälkeen. (Salon kaupungin työllisyysohjelma 2021–2023, 2).
Työttömyys heikentää hyvinvointia
Työ nähdään yleisesti ihmiselle tärkeänä, sillä se mahdollistaa toimeentulon. Samalla työn avulla voi kuitenkin myös toteuttaa itseään ja ylläpitää sosiaalisia suhteita näkemällä kollegoita työpaikalla. Työpaikat auttavat yhteiskuntaa ylläpitämällä verovarojen avulla monia julkisia palveluita ja etuusohjelmia. Työttömyyden on puolestaan havaittu heikentävän ihmisten yleistä hyvinvointia. Lisäksi työttömyys heikentää myös kansantaloutta, kun työttömyyden kasvaessa ei enää synny verovaroja, joiden avulla voitaisiin ylläpitää kaikille tarvittavia palveluita. (Kantola & Kautto 2002, 68.)
Työttömyys on yksi merkittäväimmistä pienituloisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä. Pitkittynyt työttömyys pahentaa sen vaikutuksia entisestään. Työttömät ihmiset kokevat usein myös sosiaalisten suhteiden vähenemistä, toimettomuutta ja arjen tavanomaisten rakenteiden puuttumista. (Michelsen ym. 2018, 402–405.) Työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty yhdenjakoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssään. Työhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston tietojärjestelmään, on pitänyt työnhakunsa voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa ja asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellytysten mukaisesti. (Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290, 2:1.)
Teimme projektin aikana yhteistyötä Voimalan kanssa, joka on salolaisille työttömille työnhakijoille tarkoitettu palvelupiste. Palvelupiste tarjoaa apua ja ohjausta muun muassa töiden hakemiseen, koulutuksiin pääsemiseen sekä työkyvyn ylläpitoon. (Salo 2024.) Voimala osallistui tapahtumapäivämme mainostamiseen ja lisäksi Voimalan ohjaajat suosittelivat tapahtumapäiväämme asiakkailleen.
Luonto- ja eläinavusteisten menetelmien vaikuttavuus
Eläinavusteisella toiminnalla tarkoitetaan harrastus- ja virkistystoimintaa, jossa eläimet ovat keskeisessä roolissa. Eläinavusteinen toiminta pyrkii aktivoimaan ihmisiä erilaisten kotieläinten tai maatilojen eläinten avulla. Suomessa tällaista toimintaa harjoitetaan muun muassa kaverikoiratoiminnan ja eläinvierailujen muodossa erilaisissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa. Toimintamuotoa kutsutaan usein lyhenteellä AAA, joka tulee sanoista Animal Assisted Activities. (Green Care Finland 2019; Salovuori 2014, 53.)
Eläinten on havaittu vaikuttavan myönteisesti ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Tutkimusten avulla on saatu selville, että pelkästään eläinten läsnäolo voi parantaa ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua. Esimerkiksi Linda Handlinin ja hänen kollegoidensa vuoden 2011 tutkimus osoitti, että eläinten läsnäolo alentaa ihmisen sydämen sykettä. Eläinten rauhoittavan vaikutuksen on havaittu helpottavan esimerkiksi sairaalahoidossa olevien lasten elämää. Eläinten tarvitsema hoiva auttaa myös rytmittämään päivää ja siten lisää ihmisen hyvinvointia. Perustarpeet, kuten ravinto, lepo ja liikunta, ovat samanlaisia sekä ihmisille että eläimille. Eläinavusteisen toiminnan avulla voidaan parantaa ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tarjota virikkeitä. Eläinavusteisen terapian avulla voidaan tuoda esiin tunnetason tietoa, jota ei välttämättä ole vielä ilmaistu sanallisesti. (Green Care Finland ry.)
Luontoympäristössä toteutettavan aktiviteetin tavoitteita voivat olla esimerkiksi työvalmiuksien kehittäminen, kuntoutuminen, oppiminen tai rentoutuminen. Aktiviteetti on myös olennaisesti sidoksissa identiteetin rakentumiseen, sillä usein määrittelemme itseämme päivittäisillä rooleillamme, kuten harrastusten ja työn kautta. Sairauden kohtaaminen voi myös vaikuttaa identiteettiin, ja siksi luontoympäristön avulla pyritäänkin poistamaan tällaista ajattelumallia ja vahvistamaan terveellistä puolta ihmisen identiteetissä. Sosiaalisuus, onnistumisen tunteet ja vastuun ottaminen ovat keskeisiä osia luontoympäristöön sijoittuvassa aktiviteetissa ja toiminnan avulla voidaankin vahvistaa kuntoutujan luottamusta omiin kykyihinsä sekä mahdollisuuksiin toimia arjessa. (Salovuori 2014, 85–87.)
Miten yksilön osallisuutta voidaan lisätä?
Osallisuus voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat osallisuus omassa elämässä, osallisuus yhteisössä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuus yhteisestä hyvästä. Osallisuus omassa elämässä pitää sisällään mahdollisuuden määritellä minkälaiseen toimintaan ja palveluun osallistuu. Osallisuus yhteisössä ja vaikuttamisen prosesseissa liittyy puolestaan siihen, että henkilöllä on mahdollisuus kuulua itselleen tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ja saada siihen myös tukea. Osallisuus yhteisestä hyvästä liittyy nimensä mukaisesti yhteisestä hyvästä nauttimiseen ja yhteisen hyvän tuottamiseen omalla toiminnallaan. (THL 2024.)
Osallisuudella viitataan yksilön kokemukseen yhteenkuuluvuudesta esimerkiksi tiettyyn yhteisöön liittyen. Osallisuus on tärkeä tekijä yksilön hyvinvoinnin kannalta. (Karjalainen 2019, 13.)
Kun yksilöllä on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, hänen toiminnallinen identiteettinsä muovautuu, mikä puolestaan vaikuttaa hänen tuleviin valintoihinsa. Yksilön toimijuus keskittyy siihen, miten hän hyödyntää taitojaan vuorovaikutus tilanteissa ja toiminnassaan. (Hämäläinen & Savolainen 2016, 280–285.) Aktiviteettien kautta yksilö voi havaita menestyksen ja oppimisen hetkiä, vahvistaen samalla uskoa omiin kykyihinsä. (Salovuori 2014, 86–87).
Opinnäytetyöprojektimme aikana halusimme omalla toiminnallamme lisätä asiakkaiden osallisuutta omassa elämässään sekä osallisuutta yhteisestä hyvästä. Myös osallisuus yhteisössä ja vaikuttamisen prosesseissa on todella tärkeää, mutta koska meillä oli tapahtumaan osallistuvien henkilöiden kanssa vain yksi tapaamiskerta, koimme otollisena edistää osallisuutta tapahtumassamme kahden muun periaatteen mukaisesti. Osallisuuden lisäämisessä on hyvä ottaa huomioon, että asiakkaat voivat olla erilaisia keskenään ja osa ei välttämättä halua osallistua aktiviteetteihin samassa määrin kuin joku toinen osallistuja. Asiakkaista tulee kohdella tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Aktiviteetit onkin tärkeää pystyä suunnittelemaan siten, että niihin voi osallistua mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja omalla panoksellaan. On hyvä mahdollistaa myös eri roolien kokeileminen tapahtumassa ja aktiviteettien tulee olla sellaisia, että asiakkaat pääsevät niitä tehdessään irtautumaan omasta arjestaan.
Tapahtumapäivä luomassa osallisuutta ja esittelemässä tallin arkea
Tapahtumassamme halusimme yhdistää luontoympäristön sekä aktiviteetit, jotka tukisivat osallistujien pystyvyyttä ja lisäisivät samalla heidän kokemustaan osallisuudesta. Halusimme luontoympäristön aikaansaaman kokemuksen avulla vahvistaa osallistujien luottamusta omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiin olla oman elämänsä toimijoita.
Suunnittelimme tapahtuman aktiviteetit siten, että niihin osallistuminen olisi mahdollista matalalla kynnyksellä ja osallistujat saisivat tulla tapahtumaan sellaisena kuin he ovat. Aktiviteetit eivät kuitenkaan ollut tarkoitettu ainoastaan tietynlaisille henkilöille, jolloin tapahtumassa oli myös mahdollista kokeilla erilaista roolia kuin omassa arjessa itsellä normaalisti olisi. Osallisuuden omassa elämässä edistäminen oli suunnitteluvaiheessa vahvasti läsnä, sillä päivän ohjelma oli suunniteltu siten, että päivä mahdollistaisi osallistujien irtautumisen omasta arjesta ja vahvistaisi heidän pystyvyyttään.
Aloitimme tapahtuman omalla puheenvuorollamme, jonka aikana kerroimme päivän taustasta ja tarkoituksesta, jotta osallistujille olisi selkeää miksi tapahtuma pidetään. Kerroimme lisäksi päivän ohjelmasta tarkemmin, jotta osallistujat olisivat perillä kaikesta ja tietoisuus auttaisi heitä rentoutumaan. Kerroimme myös tässä vaiheessa, että osallistujat saisivat toimeksiantajamme osuuden jälkeen halutessaan esitellä itsensä. Halusimme tällä tavoin antaa osallistujille aikaa miettiä, mitä he haluaisivat kertoa itsestään ja tehdä tilanteesta vähemmän ahdistavan. Tasavertaisuutta pyrimme tapahtumassa edistämään siten, että osallistuimme itse myös aktiviteetteihin ja teimme tallin töitä samassa määrin kuin osallistujatkin. Halusimme omalla osallistumisellamme myös korostaa osallistujien roolia toimijoina ja välttää osallistujien kohtelua ainoastaan toiminnan kohteena. Kohtelimme osallistujia kunnioittavasti ja itsemme kanssa samanvertaisina yksilöinä.
Aktiviteetit oli suunniteltu siten, että ne olivat jokaiselle osallistujille samoja, mutta osallistujat saivat itse vaikuttaa aktiviteettien kulkuun omalla osallistumisellaan ja päättää esimerkiksi halusivatko he ottaa osaa talutusratsastukseen. Aktiviteettien avulla osallistujat saivat kokeilla tallin työtehtäviä mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja heitä opastettiin tehtäviin rauhallisesti tallin työntekijän johdolla. Keskusteltu työtehtävien lomassa oli avointa, joka edesauttoi osallistujien osallistumista aktiviteetteihin.
Lopuksi kysyimme osallistujilta vielä tarkempaa palautetta palautuslomakkeiden avulla. Palautuslomakkeet olivat anonyymeja, joten osallistujat pystyivät lomakkeen avulla kertomaan avoimesti omasta kokemuksestaan. Saimme tapahtumasta yleisesti positiivista palautetta ja tapahtuma vastasi osallistujien odotuksia. Toimeksiantajamme koki myös, että päivä oli ollut hänelle hyödyllinen ja, että hän oli päivän avulla löytänyt itselleen uusia yhteistyökumppaneita. Heti päivän jälkeen kukaan osallistujista ei aloittanut työkokeilua tallilla, mutta heidän on edelleen mahdollista aloittaa työkokeilu, sillä he saivat toimeksiantajan yhteystiedot ja toimeksiantajamme oli myös itse kiinnostunut mahdollisesta työkokeilijasta yritykseensä.
Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön Rimpiläinen, Ilse; Suojanen Noora (2024) Tapahtumapäivä hovitallilla: salolaisille työttömille työnhakijoille
Lähteet
Green Care Finland ry. Mitä on Green Care. Viitattu 7.5.2024. https://www.gcfinland.fi/green-care-/
Green Care Finland ry (2021). Suomalainen Green Care: Luonto Hoivan ja Luonto Voiman – laatutyökirja. Viitattu 7.5.2024. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547708/GreenCare_ty%c3%b6kirja.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Hämäläinen, T. & Savolainen, K. Toiminta kuntoutumisessa – päämäärä ja valine. Teoksessa Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M. & Ylinen A. (toim.). 2016. Kuntoutuminen. Tallinna: Printon Trȕkikoda, 281–286.
Kantola, A & Kautto, M. 2002. Hyvinvoinnin valinnat. Suomen malli 2000-luvulla. Helsinki. Edita.
Michelsen, T.; Reijula, K.; Ala-Mursula, L.; Räsänen, K. & Uitti, J. (toim.) 2018. Työelämän perustietoa. 1.painos. Helsinki: Duodecim.
Rimpiläinen, Ilse & Suojanen, Noora 2024. Tapahtumapäivä hovitallilla – salolaisille työttömille työnhakijoille. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Salo 2024. Voimala. Viitattu 8.5.2024. Voimala – Salo
Salovuori, T. 2014. Luonto kuntoutumisen tukena. Tampere: Mediapinta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Osallisuus omassa elämässä. Viitattu 7.5.2024. Osallisuus omassa elämässä – THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Osallisuus yhteisestä hyvästä. Viitattu 7.5.2024 Osallisuus yhteisestä hyvästä – THL
Työttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. Viitattu 8.5.2024. Työttömyysturvalaki 1290/2002 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Kuvat:
Häntä varten. Tarinamme :: hantavarten
Pixabay-kuvapankki. Sieni Helmi Metsän Sieniä – Ilmainen valokuva Pixabayssa – Pixabay
Pixabay-kuvapankki. Sosiaalinen Eri Yhteisö – Ilmainen valokuva Pixabayssa – Pixabay