Vapaaehtoistoiminnasta merkityksellisyyttä elämään
Suomalaisen filosofin, tutkijan ja tietokirjailijan Frank Martelan mukaan elämän merkityksellisyys koostuu neljästä osa-alueesta: vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys ja hyväntekeminen. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan vahvistaa näitä kaikkia osa-alueita, jolloin elämän merkityksellisyyden kokemus lisääntyy.
Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan palkatonta toimintaa, joka perustuu yksilön vapaaseen tahtoon toteuttaa ja olla osallisena toiminnassa (Kansalaisyhteiskunta 2020; Raatikainen ym. 2019, 190). Toimintaa organisoi kuitenkin yleensä palkattu henkilöstö (Koskiaho 2001, 17). Suomessa vapaaehtoistoiminta nähdään palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintana, jolla tuetaan ja täydennetään julkisia palveluita (Kansalaisyhteiskunta 2020; Raatikainen ym. 2019, 190).
Frank Martelan teorian mukaan ihmisen ensisijaiset perustarpeet liittyvät selviytymisen ja elossa pysymisen kannalta oleellisiin asioihin. Kun nämä tarpeet on tyydytetty, on mahdollista keskittyä hyvinvointiin ja elämän merkityksellisyyden lisäämiseen. Elämän merkityksellisyyden kannalta oleelliset perustarpeet ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys ja hyväntekeminen. (Martela 2015, 44–45; Martela 2020, 126–130.) Seuraavaksi on kuvattuna, miten vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista vahvistaa näitä kaikkia neljää perustarvetta.
Vapaaehtoisuus – Seuraa sisäistä motivaatiota
Vapaaehtoisuus tarkoittaa tunnetta siitä, että teot ja valinnat ovat itse asetettuja. Toiminnan merkityksellisyyden kokemus riippuu siitä, kuinka tärkeänä ihminen itse pitää toimintaa ja onko hän ohjautunut siihen sisäisen vai ulkoisen motivaation ohjaamana. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan, että toimintaa pidetään itsessään jo mielekkäänä ja arvokkaana. Tällöin toiminta lisää hyvinvointia tutkitusti.
Ulkoisella motivaatiolla puolestaan tarkoitetaan, että toiminta perustuu ulkoisiin palkkioihin, joita voivat olla esimerkiksi raha tai maine. Voisi kuvitella, että yhdistämällä sisäisen ja ulkoisen motivaation, toiminnan merkityksellisyys nousisi entistä paremmalle tasolle. Tutkimusten mukaan kuitenkin ulkoisen motivaation tullessa mukaan myös sisäinen motivaatio vähenee. Myös sitoutumisen aste on yleensä matalampi, kun toiminta perustuu ulkoisiin motivaatiotekijöihin.
Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa mahdollisuutta valita, mikä asiakasryhmä on itseä lähellä ja kuinka paljon on valmis antamaan omasta ajastaan.
Sen lisäksi, että on tunnistettava omat kiinnostuksen ja arvostuksen kohteet, on uskallettava suunnata oma toimintansa niitä kohti. Vapaus valita oma suuntansa elämässä lisää hyvinvointia. (Martela 2015, 31–33, 82–83.)
Vapaaehtoistoiminta perustuu nimensä mukaisesti vapaaehtoisuuteen. Se tarkoittaa mahdollisuutta valita, mikä asiakasryhmä on itseä lähellä ja kuinka paljon toimintaan on valmis antamaan omasta ajastaan. Lisäksi halutessaan toiminnasta voi jättäytyä pois, kun itsestä tuntuu. Vapaaehtoistoiminta voidaan nähdä vastapainona omalle työlleen tai toisaalta siitä syntyvää kokemusta voi hyödyntää ammatillisesti esimerkiksi opiskelun tai työskentelyn ohella.
Kyvykkyys – Haasta itsesi
Onnistuminen tuntuu hyvältä. Psykologian professori Csikszentmihalyi lanseerasi termin flow-tila, jolla tarkoitetaan tasapainoa haasteiden ja omien kykyjen välillä. Jos haasteet ovat liian suuret suhteessa omiin kykyihin, seuraa yleensä turhautuminen. Toisaalta toiminnan ollessa omien kykyjen suhteen liian helppoa seuraa yleensä pitkästyminen. Toiminta sen sijaan tuottaa eniten mielihyvää, jos haasteet ovat sopivalla tasolla suhteessa omiin kykyihin.
Omien kykyjen tulee kuitenkin olla itse tiedostettuja (Csikszentmihalyi 2005, 116–117; Matikka 2013, 41–44). Siksi on tärkeää pysähtyä miettimään, missä juuri itse on hyvä ja missä toivoisi kehittyvänsä. Kykyjen tunnistamista edesauttaa niiden peilaaminen muilta saatuun palautteeseen sekä omiin päämääriin. On hyvä muistaa, että asettaessaan itselleen tavoitteita kannattaa huomioida omat sen hetkiset kykynsä pitääkseen mielenkiintoa yllä. (Martela 2015, 98–99, 136.)
Vapaaehtoistoimintaan osallistumalla voi kehittää omia kykyjään suuntaamalla osallistumisensa itselleen sopivan haastavaan toimintaan. Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollista antaa itsestään sen verran kuin on valmis, ja monessa toiminnassa voi olla erilaisia tehtäviä tarjolla yksilöllisten valmiuksien mukaan. (Raatikainen ym. 2019, 190–191.) Vapaaehtoistoiminta voidaan myös nähdä keinona laajentaa omia näkemyksiään ja tietoisuuttaan ympäröivästä maailmasta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuessa avautuu usein mahdollisuus osallistua erilaisiin aiheeseen liittyviin koulutuksiin, jolloin omaa osaamistaan pääsee kehittämään omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.
Yhteisöllisyys – Ole sopivasti sosiaalinen
Ihminen on yhteisöllinen ja kaipaa sosiaalista kanssakäymistä. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää omaa hyvinvointia. Yhteenkuuluvuutta voi kokea riippumatta ihmisten taustoista ja erilaisuudesta. Kaikkia meitä yhdistää kuitenkin ihmisluonto, josta voi lähteä ammentamaan lisää keskustelua ja yhtäläisyyksiä. (Martela 2020, 139.)
Digitalisaation myötä yhteydenpidon tavat ovat monimuotoistuneet ja yhteydenpitoa ei rajoita enää maantieteellinen sijainti. (Martela 2020, 110; Salmela-Aro & Nurmi 2017, 250). Tämä mahdollistaa yhteisöjen muodostamisen mielenkiinnon kohteiden mukaan maantieteellisen sijainnin sijaan. Toisaalta digitaalisilla alustoilla tapahtuva yhteydenpito voidaan joissain tilanteissa kokea helpommaksi tavaksi olla vuorovaikutuksessa sen mahdollistaman fyysisen etäisyyden ansiosta.
Vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista kokea yhteisöllisyyttä muiden vapaaehtoisten ja toisaalta toiminnan kohteena olevien asiakkaiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä sen tehtävänä on olla osana täydentämässä julkisia palveluita (Linner Matikka 2020, 46–47). Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen muotoja on monia. Itselleen sopivan osallistumismuodon voi valita sen mukaan, mikä on omalle persoonalle parhaiten sopiva vuorovaikutuksen muoto. Vuorovaikutus voi toteutua kasvokkain tai vaikkapa verkon tai puhelimen välityksellä. (Raatikainen ym. 2019, 190–191.)
Hyväntekeminen – Tee itsestäsi merkityksellinen muille
Vapaaehtoistoimissa on mahdollista tehdä hyvää. Vapaaehtoistoiminta voi kohdistua joko yksilöihin tai laajemmalle ryhmälle. Se voi olla muun muassa läsnäoloa, vaikuttamista yhteisiin asioihin, vertaistukea tai hyvän mielen tuomista päivään. (Raatikainen ym. 2019, 190–191.)
Toisten auttamisella on myös todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia. Sillä voidaan lisäksi vähentää stressiä ja pidentää elinikää. (Martela 2020, 114, 117.; Jenkinson ym. 2013, 10.) Kun voi tehdä hyvää muille, lisää samalla omaa tyytyväisyyttään. Hyväntekemisen ei tarvitse olla aina yhteiskunnallisesti merkittävää, vaan kyse voi olla hyvinkin arkisista asioista. Kunhan se on sellaista, jonka myös tekijä kokee merkitykselliseksi. (Martela 2020, 114, 139.)
Kaikenlainen hyvän tekeminen on hyödyksi tekijälle itselleen lisääntyneen hyvinvoinnin kautta. Hyväntekeminen voidaan nähdä myös uskona vastavuoroisuuteen. Kun on itse saanut elämässä hyvää, haluaa sitä jakaa myös eteenpäin. Toisaalta auttaessaan muita voi alitajuisesti vahvistaa uskoa siihen, että saa itsekin apua ollessaan sen tarpeessa.
Lisätietoa aiheesta
Aihetta käsitellään tarkemmin opinnäytetyössä nimeltä Vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyys vapaaehtoisille. Opinnäytetyössä toteutettiin haastattelututkimus Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry:n organisoiman Vahvikelinjan vapaaehtoisille. Tutkimuksella selvitettiin vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyyttä vapaaehtoisille itselleen.
Vahvikelinja on STEAn rahoittama valtakunnallinen puhelinpalvelu, jota toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Puheluissa hyödynnetään Vahvike.fi-aineistopankkia. Aineistopankista löytyy valmiita erityisesti puhelinpalveluun suunnattuja visailuja, jumppaohjeita ja paljon muita toimintaideoita keskustelun ohelle. Vahvikelinjan toiminnalla edistetään ikääntyneiden osallisuutta ja aktiivisuutta sekä tuoda arkeen merkityksellisiä hetkiä. Kaikki Vahvikelinjan vapaaehtoistoiminta toteutuu verkossa tai puhelimitse, joten toimintaa osallistuminen on mahdollista ympäri Suomen.
Lähteet:
Csikszentmihalyi, M. 2005. Flow – Elämän virta. Helsinki: Rasalas Kustannus
Jenkinson, C.; Dickens, A.; Jones, K.; Thompson-Coon, J.; Taylor, R.; Rogers, M.; Bambra, C.; Lang, I. & Richards, S. 2013. Is volunteering a public health intervention? A systematic review and meta-analysis of the health and survival of volunteers. PMC Public Health.
Linner Matikka, J. 2020. Seuraa punaista lankaa. Jyväskylä: PS Kustannus
Martela, F. 2015. Valonöörit- Sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy
Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus- Suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy
Matikka, L. 2023. Flow – Anna mennä ja onnistu. Jyväskylä: Docendo Oy
Raatikainen, E.; Rahikka, A.; Saarnio, T.; Vepsä, P. 2019. Ammattina Sosionomi. Helsinki: Sa-noma Pro Oy
Salmela-Aro, K. & Nurmi, J. (toim.) 2017. Mikä meitä liikuttaa. Juva: PS-kustannus.