Verkko-ohjauksen hyödyt ja sudenkuopat
Digisosku-hankkeessa kartoitettiin verkko-ohjauksen hyviä ja huonoja käytäntöjä työntekijöille suunatulla kyselyllä sekä kirjallisuuskatsauksella. Hankkeen asiakkaat olivat syrjäytymisuhassa olevat 18–29- vuotiaat. Hyviä käytänteitä havaittiin enemmän kuin huonoja.
Turun Ammattikorkeakoulun ja Valo-Valmennusyhditys ry:n Digisosku-yhteishanke (18.10.2021-31.10.2023) toimi Euroopan sosiaalirahaston (ERS) kautta saadulta rahoituksella. Hankkeen kohderyhmänä olivat 18–29-vuotiaat syrjäytymisuhassa olevat nuoret, jotka ovat jääneet työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle. Asiakkaiden osallistuminen toimintaan perustui asiakkaiden vapaaehtoisuuteen.
Digisosku-hanke: mielenterveyttä ja osallisuutta digitaalisilla menetelmillä
Työttömyys on suuri haaste Suomessa. Työttömyyteen vaikuttavat lapsuuden ympäristötekijät, joita ovat muun muassa perhetyyppi, vanhempien koulutustaso ja tulotaso. Työttöminä nuoret altistuvat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin haittavaikutuksille. Työttömyys altistaa erityisesti mielenterveyden haasteille. Digisosku-hankkeen toiminnassa mielenterveys määriteltiin positiivisena mielenterveytenä ja toipumisorientaationa. Hankkeessa sosiaalinen kuntoutus oli määritelty periaatteena, työotteena ja orientaationa.
Digisosku oli kehittämishanke, jonka tavoitteena oli lisätä asiakasryhmän sosiaalista osallisuutta ja heidän digitaalisia taitojansa verkossa toteutetun sosiaalisen kuntoutuksen menetelmän ja matalan kynnyksen toiminnan avulla. Verkko-ohjauksella tarkoitetaan verkossa tapahtuvaa ohjausta, jossa hyödynnetään digitaalisia laitteita. Ohjausmuotoa voidaan toteuttaa ajasta ja etäisyyksistä riippumatta. Ohjausta voidaan toteuttaa reaaliajassa tai viiveellisesti. (Guttorm, Hakkarainen, Kolehmainen, Mäenpää, Peltola, Ylönen 2017, 14.)
Verkko-ohjaus pyrkii olemaan tavoitteellista, oikea-aikaista ja kohdistumaan aiheellisiin ongelmiin. Ohjauksen erilaiset muodot luovat pohjan laaja-alaiselle verkko-ohjaukselle. (Koli 2008, 76–77.) Verkko-ohjauksen turvallisuutta määrittää tietosuojalaki, joka ohjaa henkilötietojen ja niistä saatavien tietojen käsittelyä.
Hankkeessa kehitetyn toimintamallin tavoitteena oli lisätä kohderyhmän sosiaalista osallisuutta digitaalisesti toteutetun ryhmäkuntoutuksen sekä matalan kynnyksen ryhmätoiminnan avulla. Toimintamallilla pyrittiin edistämään asiakkaiden mahdollisuutta ylläpitää omaa toimintakykyään. Hankkeen toiminnassa teetettiin asiakkaille erilaisia harjoitteita, käytetiin MIRO-valkotaulupohjaa, keskusteltiin Discord-keskustelukanavalla ja laadittiin seurattava Rytmiä sun arkeen -viikko-ohjelma.
Työntekijöiden kokemukset ja näkemykset verkko-ohjauksesta
Verkko-ohjauksen tavoitteita selvitettiin Digisosku-hankkeen työntekijöille suunnatulla kyselyllä osana Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Kyselyn avulla selvitettiin hankkeen työntekijöiden näkökulmia verkossa ohjaamisen haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yleisiä verkko-ohjauksen tavoitteita kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin haasteita ja hyviä käytäntöjä viiden eri valitun kirjallisuudenlähteen kautta.
Verkko-ohjauksen hyvinä käytänteinä nousivat esille ohjauksen ajattomuus, maantieteellinen tasa-arvoisuus, matala osallistumiskynnys toimintaan, asiakkaiden vertaistuki ja ohjaajien helppous tarttua kotona tapahtuviin haasteisiin. Haasteina esille nousivat vaikeudet äänentoiston ja verkkoohjelmien toimimisessa. Asiakkaiden sitouttaminen toimintaan oli haastavaa. Kirjallisuuskatsaus tuki kyselytutkimuksen tuloksia.
Työntekijät kokivat kehittäneensä mallin, josta oli tukea ja apua nuorelle aikuiselle kotiin saakka. Verkko-ohjaus koettiin työntekijöiden toimesta taitona, joka jokaisen ammattilaisen tulisi opetella. Kyselyssä esille nousseita haasteita olivat ongelmat teknologian kanssa, asiakkaiden löyhä sitoutuminen toimintaan sekä työntekijöiden kehonkielen välittyminen asiakkaille.
Kyselyn ja kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten mukaan verkko-ohjaus soveltuu hyvin syrjäytymisuhassa olevien nuorten aikuisten ohjausmuodoksi. Verkko-ohjaus vaatii ohjaajalta hyvät digitaidot, perehtymistä digilaitteisiin ennen ohjausta sekä asiakasryhmän tuntemista ja ymmärtämistä. Isoimpana hyvänä käytäntönä koettiin verkko-ohjauksen ajattomuus. Haasteena esille nostettiin erityisesti verkko-ohjauksen vuorovaikutuksen erilaisuus verrattuna kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen.
Lähteet:
Guttorm T., Hakkarainen T., Kolehmainen A., Mäenpää K., Peltola S., Ylönen H. 2017, Verkko—ohjaaja – Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa, Oulun Ammattikorkeakoulu, ePOOKI 38/2017 – OULUN Ammattikorkeakoulun Tutkimus- ja kehitystyön julkaisut, Oulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koli, H., 2008, Verkko-ohjauksen käsikirja, FINN LECTURA, Saarijärvi.