Voimaa vuosiin: Ikääntyneiden päivätoiminnan vaikutus asiakkaan toimintakykyyn
Ikääntyneiden päivätoiminnalla voidaan tukea asiakkaiden itsenäistä ja mahdollisimman toimintakykyistä kotona asumista. Asiakkaiden toimintakyvyn arvioimisen tuoman tiedon avulla päivätoiminta pystytään suunnittelemaan yksilölliseksi ja asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavaksi. Toimintakyvyn arviointiin tuleekin valita tarkoituksenmukainen menetelmä, sillä arviointia voidaan toteuttaa lukuisia eri menetelmiä hyödyntämällä.
Suomen väestöstä oli vuonna 2017 yli 65-vuotiaita 21,4 prosenttia eli noin 1,179 miljoonaa. Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaita tulee olemaan 25,6 prosenttia eli 1,476 miljoonaa. Kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa, kasvaa samalla myös yli 90-vuotiaiden määrä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2065 yli 90-vuotiaita on ennustettu olevan jopa 190 000. (Terveyskylä 2023b.)
Väestön voimakas ikääntyminen ja yli 65-vuotiaiden määrän kasvu haastavat yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Elinajan ja toimintakykyisten vuosien odote on kasvanut, toisaalta yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt. Suomessa on yhteiskunnallinen tavoite, että ikääntynyt asuu mahdollisimman pitkään kotona aktiivisena ja hyväkuntoisena (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2020, 9).
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella järjestetään ikääntyneille määräaikaista, tavoitteellista ja kuntouttavaa päivätoimintaa. Opinnäytetyössä Toimintakyvyn arviointi ikääntyneiden päivätoiminnassa kartoitettiin päivätoiminnan asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin soveltuvia menetelmiä kirjallisuuskatsauksen avulla. Toimintakyvyn arvioinnilla pyritään mittaamaan päivätoiminnan vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn.
Ikääntyneen toimintakyky
Toimintakykyä voidaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Perinteisesti toimintakykyä on tarkasteltu toiminnanvajeiden kautta. Ikääntyneen toimintakykyä tukevaa ja aktivoivaa on tarkastella toimintakykyä voimavarojen kautta. Yleisesti toimintakyky jaotellaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen, lisäksi joissain yhteyksissä on eriteltynä kognitiivinen toimintakyky.
Toimintakykyinen ihminen kykenee suoriutumaan arkipäiväisestä elämästään itsenäisesti. Ihmisen ikääntyessä ja toimintakyvyn heikentyessä on tärkeää arvioida palvelun vaikutusta toimintakykyyn. Mikäli yksilön toimintakykyyn vaikuttava palvelu kyetään osoittamaan arviointimenetelmiä hyödyntämällä, voidaan palveluita kohdistaa oikeille henkilöille.
Ikääntyneen päivätoiminnan asiakkaan kannalta tärkeää on riittävä toimintakyky – se, että pystyy kohtuudella suoriutumaan arjen askareista kotona. Fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat liikkuminen, tasapaino, kehon hallinta sekä koordinaatio. Psyykkinen toimintakyky näkyy mielialana, motivaationa, keskittymiskykynä ja elämänhallinta, sosiaalinen toimintakyky puolestaan ennen kaikkea elämän mielekkyyden kokemuksessa ja sosiaalisen tukiverkoston sekä osallisuuden toteutumisessa. Näitä kaikkia osa-alueita voidaan tukea ja vahvistaa ikääntyneiden päivätoiminnalla. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päivätoimintayksiköissä toiminta on tavoitteellista ja yksilöllisesti suunniteltua.
Toimintakyvyn arviointimenetelmiä on useita
Ikääntyneen toimintakykyyn on käytössä lukuisia erilaisia toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Osa menetelmistä arvioi vain yhtä yksittäistä toimintakyvyn osa-aluetta ja osa saatavilla olevista menetelmistä arvioi useampaa toimintakyvyn osa-aluetta. Yksittäisten asioiden arviointimenetelmät ovat käyttökelpoisia tilanteissa, joissa tulee saada selvitettyä ikääntyneen toimintakyvystä vain yksi suppea osio. Yksittäisen osa-alueen arvioinnista esimerkkinä kaatumisriski, masennusseula ja käsien puristusvoima.
Ikääntyneen toimintakykyä arvioidessa on kuitenkin yleensä käytännöllisin ja tehokkain tehdä laajempia arviointeja, jotta asiakkaan toimintakyvyn sekä voimavarojen kokonaisuus saadaan selville. Laajoista arvioinneista käytetyin on RAI-arviointijärjestelmä. RAI on kansainvälinen työkalu, joka on lakisääteinen kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden asiakkaille.
Tehokkaalla, suunnitelmallisella, tavoitteellisella ja asiakkaita hyödyntävällä päivätoiminnalla voidaan edesauttaa ikääntynyttä pärjäämään toimintakykyisenä omassa kodissaan.
RAI-arviointi tehdään yleensä puolen vuoden välein, mutta sen voi tehdä aina kun ikääntyneen toimintakyky muuttuu. Menetelmä on laaja, ja sen tekemiseen menee jonkun verran aikaa, mutta toisaalta lopputuloksena saadaan asiakkaasta hyvä kokonaisnäkemys niin voimavaroista kuin toiminnan haasteistakin. RAI-arviointimenetelmää voidaan käyttää joko kokonaisarviointina tai osittaisena arviointina myös muilla kuin kotihoidon tai asumispalveluiden asiakasryhmillä.
Toimintaa ja asiakkaiden tilannetta hyödyttävällä toimintakyvyn arviointimenetelmällä pystytään päivätoimintajaksot, asiakasvalinta ja päivätoiminnan sisältö suunnittelemaan asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi. Tehokkaalla, suunnitelmallisella, tavoitteellisella ja asiakkaita hyödyntävällä päivätoiminnalla voidaan edesauttaa ikääntynyttä pärjäämään toimintakykyisenä omassa kodissaan.
Lähteet:
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 – Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 28.11.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1
Terveyskylä. 2023a. Ikääntynyt, iäkäs vai vanha? Viitattu 28.11.2023. https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/ik%C3%A4%C3%A4ntynyt-i%C3%A4k%C3%A4s-vai-vanha
Terveyskylä. 2023b. Väestön ikääntyminen Suomessa. Viitattu 28.11.2023. https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa
Jokinen, H. & Koivunen, R. 2023. Toimintakyvyn arvioiminen ikääntyneiden päivätoiminnassa. Opinnäytetyö (AMK). Sosionomi. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731809
Kuvat: Microsoft Officen kuvapankki