Toimeliaan tytön ihanne ja turvalliset aikuiset
Pohjoismaisessa lastenkirjallisuudessa on tunnistettavissa ihanne toimeliaista, ympäristöään aktiivisesti muokkaavista tytöistä. Prinsessa Pikkiriikki – kaikkien tuhmuroijien sankari -näytelmän tarkastelu valottaa, kuinka tyttöjä ympäröivät yhteisöt voivat vaikuttaa positiivisesti toimeliaiden tyttöjen ominaisuuksien kehittymiseen.
Tyttöys määritelmänä pakenee rajattuja käsityksiä mm. sukupuolesta ja iästä, sillä sen merkitys kytkeytyy aina yhteiskunnallisiin, historiallisiin ja kulttuurisiin ympäristöihin, joissa esiintyy. Se, mitä tyttöys käsitteenä tarkoittaa on siis alati uudelleen määriteltävissä. (Laine,2023.)
Lastenteatterin tyttökuvauksilla on erityinen merkitys vallitsevan tyttökäsityksen muovaamisessa, sillä visuaalinen kulttuuri on tärkeässä roolissa lasten kokemusmaailman muodostumisessa. Lapset luovat aiemmin näkemiensä kuvien pohjalta tehokkaasti uusia mielikuvia, mielleyhtymiä ja käsityksiä siitä, millainen maailma on. (Tuohimaa, 2022, 17-18.)
Pohjoismaista lastenkirjallisuutta leimaa lähes kauttaaltaan tyttöjen kuvaaminen toimeliaina ja vahvoina (Österlund, 2011, 236). Olosuhteitaan aktiivisesti muovaavaa, rämäpäistä ja omaehtoista tyttöä pidetään pohjoismaissa jopa utopistisena tasa-arvon ruumiillistumana (Oinas, 2011, 309).
Esimerkkejä pohjoismaisen lastenkirjallisuuden toimeliaista tytöistä:
- Astrid Lindgren – Peppi Pitkätossu
- Astrid Lindgren – Ronja Ryövärintytär
- Tove Jansson – Pikku Myy
- Saara Kekäläinen – Valpuri.
Näitä kirjallisia tyttöjä yhdistäviä piirteitä ovat mm.:
- itsenäisyys
- rohkeus
- hauskuus ja
- omalaatuisuus.
Hannele Lampelan luoma Prinsessa Pikkiriikki -hahmo asettuu luontevasti osaksi toimeliaiden tyttöjen kaanonia. Hän määrittelee rohkeasti itse itsensä prinsessaksi huolimatta siitä, millainen prinsessan tai pienen tytön tulisi yleisten käsitysten mukaan olla. Harjoittamalla ”tuhmurointia” eli aikuisten laatimien sääntöjen rikkomista hän tulee aktiivisesti muovanneeksi tyttöydelle asetettua muottia ja olosuhteitaan edeltäjiensä tavoin.
Toimelias tyttö Prinsessa Pikkiriikki ja turvalliset aikuiset
Prinsessa Pikkiriikki – kaikkien tuhmuroijien sankari -näytelmässä (Pöyhönen, 2021) korostuu erityisesti turvallisten aikuisten läsnäolon merkitys toimeliaan tytön ominaisuuksien kehityksessä. Pikkiriikin vanhemmat tarjoavat hänelle ehdotonta hellyyttä ja tilaa kokeilla rajojaan silloinkin, kun se tarkoittaa heidän asettamiensa sääntöjen rikkomista.
Perheen naapuri Rouva Jenssenintäti tuntee Pikkiriikin perheineen niin hyvin, että kykenee toimimaan näytelmän kertojahahmona. Hänkin ottaa osaa Pikkiriikin kasvattamiseen kertomalla tälle esimerkiksi, mikä on hänen mielestään hyvää käytöstä.
Kaupunkiyhteisöä näytelmässä edustavat torimyyjät jäävät Pikkiriikille etäisiksi. Kuitenkin hekin huolehtivat siitä, että kotoaan vain pikkuhousuissa karannut Pikkiriikki saa päällepantavaa ja on turvassa. Turvallisten aikuisten piiri ulottuu näytelmässä siis myös kodin ja välittömän naapuruston ulkopuolelle.
Näemme Pikkiriikin saavan yhteisössään jatkuvaa vahvistusta siitä, että aikuisiin voi luottaa. He ovat tämän puolella silloinkin, kun hän käyttäytyy odottamattomilla tavoilla tai aiheuttaa hämmennystä. Näytelmä osoittaa, ettei toimeliainkaan tyttö pärjää yksin, eivätkä toimeliaan tytön ominaisuudet kehity tyhjiössä yhteisöstä tai yhteiskunnasta irrallaan.
Aiheesta voi lukea lisää opinnäytetyöstä, joka löytyy Theseuksesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504015370
LÄHTEET:
Laine, E. 2023. Tyttötutkimuksella kohti sukupuolisensitiivistä sosiaalityötä. Sosnet. Sosiaalityön tiedeblogi. Viitattu: 26.3.2025. https://sosiaalityontiedeblogi.home.blog/2023/01/11/tyttotutkimuksella-kohti-sukupuolisensitiivista-sosiaalityota/
Pöyhönen, M. 2021. Prinsessa Pikkiriikki – kaikkien tuhmuroijien sankari. Turku: TEHDAS teatteri.
Tuohimaa, R. 2022. Media osana lapsen maailmankuvan rakentumista. Karelia-ammattikorkeakoulu. Medianomi (AMK). Opinnäyte. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223519 (Viitattu: 7.4.2025)
Österlund, M. 2011. Kaunokirjallisuuden tyttölaboratorio. Teoksessa Ojanen, K., Mulari, H. & Aaltonen S. (toim.) Entäs tytöt- johdatus tyttötutkimukseen. Jyväskylä: Bookwell Oy, 213–248
KUVA: Brett Sayles, pexels.com