• tuotekehitys
• valmistaminen

Tuotekehityksen on pakko olla kiinteä osa jokaisen yrityksen liiketoimintaa, mikäli haluaa pysyä relevanttina markkinoilla. Ilman ajantasaisia tuotteita ja innovaatioita kilpailijat saavat etulyönti aseman. Kehitys voi tapahtua uudistamalla tuotteita tai niiden ominaisuuksia tai jos tuote on hyväksi ja toimivaksi kaikin puolin todettu, voidaan keskittyä tuotteen valmistamisen kehittämiseen.

Oli päämäränä uusi tuote, vanhan päivitys tai valmistuksen optimointi, tuotekehityksen apuna kannattaa käyttää systemaattisen tuotekehityksen suuntaviivoja sekä varmistaa valmistuksen helppous DFM-metodilla (Design For Manufacturing). Systemaattinen lähestymistapa antaa tuotekehitysprosessille selkeän rakenteen, joka on helposti toistettavissa ja antaa mahdollisuuden seurata kehityksen edistymistä. Valmistettavuus taas tulee aina ottaa huomioon uutta kehitettäessä ja vanhan päivittämisessä. Muutoin tuotekehityksen tulos voi olla jopa mahdoton valmistaa tai vähintäänkin valmistuskustannukset karkaavat käsistä.

Perälaidan tuotekehitys

Pajakulma Oy:n toimeksiannosta tehdyssä opinnäytetyössä Jorpe-tuotemerkin maansiirtolavoihin kehitettiin uudistettu perälaita. Aikaisempi perälaitarakenne on ollut käytössä jo kymmeniä vuosia ja jäänyt ilman uudistuksia, vaikka lavojen muuta rakennetta on kehitetty nykyaikaisempaan suuntaan.

Vaatimuksiksi uudelle laidalle määriteltiin ensisijaisesti edustava ulkonäkö, rakenteen kestävyys sekä valmistuksen suoraviivaisuus. Valmistettavuus otettiin vahvasti huomioon jo luonnosteluvaiheessa, huomioimalla perälaitoja tehneiden ajatuksia ja kehitysideoita. Näin saatiin työläimmät vaihtoehdot karsittua jo heti alussa pois.

Valmistettavuus otettiin vahvasti huomioon jo luonnostelu vaiheessa, huomioimalla perälaitoja tehneiden ajatuksia ja kehitysideoita.

Ratkaisuvaihtoehtojen asettamisessa paremmuusjärjestykseen käytettiin painoarvotaulukkoa. Taulukkoon pisteytettiin jokaisen vaihtoehdon ominaisuudet ja ominaisuuksille määritettiin painoarvokerroin, joka kuvastaa ominaisuuden tärkeyttä suhteessa muihin. Eniten painotettuja pisteitä saaneesta mallista tehtiin prototyyppi.

Prototyyppiä tehdessä kävi ilmi, että valmistettavuus ei ollutkaan aivan niin yksinkertaista, kun oli ajateltu. Tästä syystä kyseisestä mallista ei ollut lavojen vakiolaidaksi, mutta kuitenkin prototyypistä saatiin arvokkaita oppeja uusista valmistusmenetelmistä, joita voidaan mahdollisesti soveltaa tulevaisuudessa.

Tulokset

Uusi perälaitamalli kehitettiin vertailussa toiseksi sijoittuneesta mallista. Mallia jatkojalostamalla saatiin sen heikoiksi arvioituja ominaisuuksia paranneltua. Näin saatiin kehitettyä uusi laitamalli, jossa yhdistyy modernisoitu ulkonäkö, vahvuus sekä ennen kaikkea valmistuksen helppous.

Tässä prosessissa suurena apuna olivat systemaattisesta tuotekehityksestä ammennetut opit. Valmistuksen huomiointi koko tuotekehityksen ajan DFM-metodia käyttäen varmisti, että lopputuloksesta tuli vaatimukset täyttävä.

Lähteet

Esko, H. 2025. Maansiirtolavan perälaidan tuotekehitys – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.