Alkoholin riskikäytön ennaltaehkäiseviä toimia kannattaisi kohdentaa tavallisiin työssäkäyviin
Noin 90 % suomalaisista käyttää alkoholia ja heistä joka kolmannen alkoholitottumukset ovat riski terveydelle sekä työkyvylle. Työikäiset käyttävät suurimman osan Suomessa kulutetusta alkoholista, ja valtaosa alkoholin riskikuluttajista sekä alkoholiriippuvaisista on työelämässä. Vaikka nuorten alkoholin kulutus on viime vuosina vähentynyt, eritysesti työikäiset käyttävät edelleen alkoholia usein riskitasolla.
Alkoholin käytön vaikutukset suomalaisissa työpaikoissa ovat merkittävät. On arvioitu, että alkoholin käytöstä aiheutuu ainakin 500 miljoonan euron kustannukset vuosittain suomalaisille työpaikoille. Alkoholin riskikäyttö voi laskea työn tehokkuutta ja sillä on todettu olevan yhteyttä työuupumiseen sekä työntekijän tulotasoon. Alkoholin riskikäyttäjällä on suurempi riski työskennellä päihtyneenä tai krapulassa ja tätä kautta riskikäyttö altistaa myös työtapaturmille. Suomessa sattuu vuosittain 5000–10 000 työtapaturmaa alkoholin käytön seurauksena. Työikäiselle on myös yleistä saada alkoholin aiheuttama sairaus. Vuonna 2020 alkoholin käytöstä johtuvat sairaudet ja myrkytykset olivat suomalaisten työikäisten kolmanneksi yleisin kuolemansyy.
Työterveyshuollolla merkittävä rooli alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä
Työpaikoilla sekä työterveyshuollolla on laajasti mahdollisuuksia pyrkiä vaikuttamaan alkoholin käyttöön sekä alkoholihaittoihin vähentävästi, sillä työpaikat tavoittavat päivittäin suurimman osan työikäisistä. Alkoholihaittojen väheneminen hyödyntäisi työnantajaa, työntekijää sekä työntekijöiden läheisiä ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä on puuttua haittoihin ennen kuin niitä esiintyy.
Työterveyshuollossa alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisevän työn perustana toimivat ammattilaisten hyvät vuorovaikutustaidot, terveysneuvonta ja säännölliset terveystarkastukset. AUDIT-kysely on hyvä työväline alkoholin käytön seulontaan tai puheeksiottoon. Pelkällä puheeksiotolla ja yksinkertaisilla kysymyksillä voidaan saada asiakas pohtimaan kriittisesti omaa alkoholin käyttöään. Puheeksioton tulisi olla järjestelmällistä ja alkoholin käytöstä keskustelu ja kysyminen luonnollinen osa työterveyshuollon vastaanottoa. Osalle työterveyshuollon asiakkaista voidaan tarjota myös alkoholin käytön vähentämisen omahoito-ohjelmia netistä. Esimerkiksi Omaolon valmennusohjelma tai Mielenterveystalon omahoito-ohjelma sopii asiakkaalle, jonka alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat eivät ole vakavia, mutta tavoitteena on alkoholin kulutuksen vähentäminen tai lopettaminen.
Mini-interventiota eli lyhytneuvontaa kannattaa käyttää työkaluna alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa sekä siihen puuttumisessa. Mini-intervention on todistettu vähentävän alkoholin kulutusta sekä se on edullinen ja kustannustehokas hoitomuoto. Arvioidaan, että mini-intervention laajempi käyttöönotto vähentäisi terveydenhuollon suoria kustannuksia jopa 6,3 miljoonalla eurolla.
Työpaikan alkoholipolitiikalla on merkitystä
Työpaikan alkoholipolitiikalla ja -asenteilla on vaikutuksia työntekijöiden alkoholin kulutukseen. Työpaikoilla, joilla on alkoholiohjelma, on vähemmän riskikäyttöä kuin työpaikoissa, joissa ohjelmaa ei ole. Työterveyshuollon tehtävänä onkin kannustaa työpaikkoja kehittämään ja vahvistamaan työpaikkojen alkoholipolittikkaa sekä -ohjelmia. Tukemalla työpaikan alkoholipolitiikkaa, positiivista ilmapiiriä ja johtamista sekä esihenkilöiden alkoholitietoutta, voidaan mahdollisesti vaikuttaa vähentävästi työntekijöiden alkoholin kulutukseen.
Monesti ajatellaan, että alkoholin käytön ongelmat ratkaistaisiin keskittymällä erityisesti riski- ja ongelmakäyttäjiin. Pelkästään yksilöiden juomatottumuksiin puuttumalla ei kuitenkaan pystytä tekemään tehokasta ennaltaehkäisevää työtä. Tehokas ennaltaehkäisy vaatii paljon laajempaa ymmärrystä alkoholikulttuurista ja toimenpiteiden kohdistamista myös tavallisiin työssäkäyviin. Arvion mukaan alkoholihaittojen ennaltaehkäisyllä myös työnantaja voisi säästää 1–2 kertaiset kulut verrattuna itse alkoholihaittojen kustannuksiin. Koska ennaltaehkäisevät ja varhain tehdyt toimenpiteet on todettu tehokkaiksi alkoholihaittojen ehkäisyssä, kannattaisi alkoholin kulutusta hillitseviä toimia kohdentaa nimenomaan tavallisiin työssäkäyviin, eikä vain riski- tai ongelmakäyttäjiin.
Artikkeli on kirjoitettu Alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen työterveyshuollossa -opinnäytetyön pohjalta.
Lähteet
Aalto, M.; Alho, H.; Kiianmaa, K. & Lindroos, L. toim. 2015. Alkoholiriippuvuus. 3., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Esansaari, A. 2021. Alkoholin riskikuluttajan lyhytneuvonta. Duodecim terveysportti. Lääkärin tietokannat. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 07.12.2023. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt01095
Härkönen, J.; Savonen, J.; Virtala, E & Mäkelä, P. 2017. Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968–2016 Juomatapatutkimusten tuloksia. Julkari. Viitattu 11.12.2023. THL Word Template (julkari.fi)
Härkönen, J., Warpenius K. & Mäkelä, P. 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 59/2023. Suomalaisten alkoholin käyttötavat 2023. Viitattu 23.01.2024.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147677/Tilastoraportti_59_2023_Suomalaisten_alkoholink%c3%a4ytt%c3%b6tavat_2023_s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Högström, S. 2015. Työterveyden haasteet alkoholiin liittyvien maksasairauksien ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Työterveyshoitajalehti 2015;40(3):6–9. Vaatii kirjautumisen. Viitattu 08.02.2024. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/trh00127/search/%20Ty%C3%B6t erveyden%20haasteet%20alkoholiin%20liittyvien%20maksasairauksien%20enn altaehk%C3%A4isyss%C3%A4
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote 2022. Puheeksiotto päihteet ja rahapelaaminen. Viitattu 20.02.2024. https://innokyla.fi/sites/default/files/2022-12/Kymsote%20Puheeksiotto_0.pdf
Luotonen, N. 2023. Numerot puhuvat 2- Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla: Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät ja miten niitä voi vähentää? Helsinki: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 30.01.2024. https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2023/11/Numerot-puhuvat-2.pdf
Miettinen, A. & Rantapuska, E. 2018. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry. Numerot puhuvat -Kuinka tehokkaasti alkoholin aiheuttamia taloudellisia tappioita työpaikoilla voisi vähentää? Viitattu 30.01.2024. https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2021/01/Numerot-puhuvat-raportti.pdf
Mäkelä, P.; Härkönen, J.; Lintonen, T.; Tigerstedt, C.; Warpenius, K. & THL. 2018. Näin Suomi juo, Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy Helsinki. Viitattu 05.10.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136800/THL_TEE029_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mäkelä, P.; Mäklin, S.; Honkatukia, J.; Niskanen, H.; Partanen, A. & Aalto, M. 2022. Mini-interventioiden laaja käyttöönotto vähentäisi alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkuperäistutkimus Suomen Lääkärilehti 2022; 77: e31677. Viitattu 07.02.2024. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/miniinterventioiden-laaja-kayttoonotto-vahentaisi-alkoholin-aiheuttamia-haittoja/
Mäkelä, P. & Niemelä, S. 2022. Alkoholi ja terveys. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 08.12.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01120
Styrman, T., Torniainen, M. & Rautasalo, K. 2018. Kunnioittavan kosketuksen käsikirja: Ammatillinen hoitokohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Puheeksiotto ja mini-interventio. Viitattu 07.02.2024. https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaisevapaihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio