Ikääntyneiden terveyttä voidaan edistää
Ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden määrä kasvaa suurten ikäluokkien ja elinajanodotteen nousun myötä. Vuonna 2023 suomalaisia yli 65-vuotiaita oli lähes 1,3 miljoonaa. Vaikka ikääntyneet ovat toimintakyvyltään ja terveydeltään paremmassa kunnossa kuin aiemmin, lähes jokaisella ikääntyneellä on terveydellisiä haasteita.
Ikääntyessä kehon rakenteissa ja toiminnoissa tapahtuu eteneviä muutoksia. Ikääntyminen onkin yksi merkittävä riskitekijä useille kansantaudeille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, tuki- ja liikuntaelinsairauksille, tyypin 2 diabetekselle sekä syöville. Terveyden edistämisellä voidaan kuitenkin ehkäistä suurinta osaa kansantaudeista.
Ikääntyneille tyypillinen hauraus-raihnausoireyhtymä, monisairastavuus, lihaskato ja lihasvoiman väheneminen heikentävät toimintakykyä ja elintoimintoja sekä lisäävät riskiä kaatumisille, luunmurtumille, kuolemalle ja alentavat immuunivastetta. Kaatumisriskiä lisäävät myös sairauksien paheneminen, aistien heikkeneminen, monilääkitys ja alkoholin käyttö.
Ikääntyminen, eläkkeelle jääminen ja läheisten kuolemat ovat suuria elämänmuutoksia, jotka voivat vaikuttaa ikääntyneen hyvinvointiin negatiivisesti. Ikääntyessä muisti, näkö, kuulo, ruokahalu ja seksuaalinen toimintakyky heikkenevät. Unettomuus, ummetus ja virtsankarkailu puolestaan yleistyvät. Syljen eritys vähenee ja suun sairauksille altistavat tekijät voivat lisääntyä. Lisäksi iho ohenee, kuivuu, tulee alttiimmaksi vaurioitumiselle ja haavojen paraneminen hidastuu sekä puolustuskyky heikkenee. Ikääntynyt keho sietää alkoholia heikommin ja on herkkä varsinkin alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksille. Ikääntyneet kuuluvat riskiryhmään myös influenssa-, korona- ja pneumokokkitaudeille.
Suurin osa ikääntyneiden terveyssuosituksista on samoja kuin aikuisväestöllä
Ikääntyneiden terveyden suojatekijöitä ovat säännöllinen liikunta, riittävä uni ja lepo, hygieniasta huolehtiminen, terveellinen ruokavalio, normaalipaino sekä päihteettömyys. Suojatekijät edistävät ja ylläpitävät ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona pärjäämistä.
Liikunnasta erityisen tärkeää on lihasvoima-, notkeus- ja tasapainoharjoittelu. Ikääntyneiden ravitsemuksessa on tärkeää huolehtia erityisesti riittävästä proteiinin, pehmeän rasvan, kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.
Ikääntyneet tarvitsevat ennaltaehkäiseviä palveluita
Arvokkaan vanhuuden ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi on tavoiteltava ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Laissa velvoitetaankin hyvinvointialueita järjestämään ikääntyneille ennaltaehkäiseviä neuvontapalveluita, joiden tarkoituksena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja mahdollisimman pitkään kotona asumista. Ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan edistää terveyttä, tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa, parantaa hoidon saatavuutta ja siihen sitoutumista sekä vähentää kuolleisuutta ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.
Terveyden edistäminen on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Sillä pyritään vaikuttamaan elintapoihin ja elinympäristöön yksilö- ja väestötasolla puuttumalla riskitekijöihin ja korostamalla suojatekijöitä. Terveyden edistämisellä pyritään ehkäisemään ikääntymiseen liittyvien sairauksien syntymistä tunnistamalla sairastumisriskissä olevat ja antamalla heille terveysneuvontaa.
Terveyden edistäminen on tehokkaampaa ja tasa-arvoisempaa, kun se on suunniteltu tietylle väestölle. Terveillä ikääntyneillä se tarkoittaa kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin tekemistä. Terveydentila kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan annetaan terveysneuvontaa elintapamuutoksista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ylläpitämisestä sekä avun saamisesta. Ikääntyneiden terveyden edistämisessä ei ole tarkeintä eliniän pidentäminen vaan terveiden ja toimintakykyisten vuosien lisääminen.
Lähteet:
Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.kaypahoito.fi.
Blomgren, K. 2021. Ikäkuulo. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
Clegg, A.; Young, J.; Iliffe, S.; Rikkert, M.O. & Rockwood, K. 2013. Frailty in elderly people. Lancet. Vol. 381, No 9868, 752–762.
Fjell, A.; Eriksen, K.Å.; Hermann, M.; Boström, A-M. & Cronfalk, S.B. 2021. Older people living at home: experiences of healthy ageing. Primary Health Care Research & Development. Vol. 22, No 6, 1–7.
Hannikainen, K. 2018. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen sosiaalinen tila 1/2018. Viitattu 30.5.2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-067-9.
Hannuksela-Svahn, A. 2024. Ihon rakenne ja muutokset ikääntyessä. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.5.2024. www.terveysportti.fi. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Heikkinen, P.; Stolt, M.; Hupli, M.; Löppönen, M. & Suhonen, R. 2021. Ikäneuvolan merkitys ikääntyneiden itsenäiselle toimimiselle: 70-vuotiaiden palvelunkäyttäjien kokemuksia. Hoitotiede-lehti. Vol. 33, No 3, 131–141.
Juva, K. 2021. Muistihäiriöt ja dementia. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
Kaipia, A. & Tammela, T. 2009. Ikääntyvän miehen seksuaalisuus ja sen häiriöt. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 125, No 10, 1119–1124.
Kananen, L. & Marttila, S. 2019. Vanhenemisen biologiset mekanismit ja miten niihin voi vaikuttaa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 135, No 11, 1098–1106.
Koponen, P.; Borodulin, K.; Lundqvist, A.; Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Raportti 4/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Korhonen, P. 2020. Prevention tasot. Teoksessa Mäkelä, M.; Keinänen-Kiukaanniemi, S.; Korhonen, P.; Kosunen, E.; Mäntyselkä, P. & Salokekkilä, P. (toim.) Yleislääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim. E-kirja. Viitattu 30.5.2024. www.oppiportti.fi. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.
Linderholm, M.; Törnvall, E.; Yngman-Uhlin, P. & Hjelm, K. 2019. Self-rated health, lifestyle habits and risk assessment in 75-year-old persons attending preventive clinic visits with a nurse in primary health care: a cross-sectional study. Primary Health Care Research Development. Vol. 20, No 88, 1–10.
Nuotio, M. & Ala-Nissilä, S. 2024. Iäkkäiden virtsainkontinenssi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.terveysportti.fi. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Ora, U. 2022. Aikuisneuvola tuo kuntayhtymään säästöjä. Lääkärilehti. Viitattu 30.5.2024. https://www.laakarilehti.fi/kliininen-tyo/aikuisneuvola-tuo-kuntayhtymaan-saastoja/?public=d5c62bc53e31989259b75397336118cb.
Pitkälä, K. & Strandberg, T. 2018. Sairauksien ehkäisy kannattaa vielä vanhanakin. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol. 134, No 11, 1141–1148.
Ploeg, J.; Feightner, J.; Hutchison, B.; Patterson, C.; Sigouin, C. & Gauld, M. 2005. Effectiveness of preventive primary care outreach interventions aimed at older people – meta-analysis of randomized controlled trials. Can Fam Physician. Vol. 51, No 9, 1244–1245.
Saarelma, O. 2021. Kaatuileva vanhus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
Salminen, M; Koskenniemi, J.; Korhonen, P.; Catak, S.; Welander, S.; Teeri, S.; Stenholm, S.; Pitkänen, T.; Viikari, P.; Wuorela, M.; Viitanen, M. & Viikari, L. 2024. Turun 75-vuotisneuvolatutkimus – neuvolatarkastus, katoanalyysi ja ikääntyvien arviot neuvolatarkastuksesta. Yleislääkäri. Vol. 39, No 1, 19–25.
Schwab, U. 2023. Ikääntyneiden ravitsemus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
Seppänen, M. 2021. Näköhäiriö. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 – Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Viitattu 30.5.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Talaslahti, T. 2024. Iäkkään masennus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.terveysportti.fi. Vaatii käyttäjätunnuksen.
THL 2020. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama työryhmä. Helsinki: PunaMusta Oy.
THL 2023. Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille. Viitattu 30.5.2024. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/rokotusohjelma-lapsille-ja-aikuisille .
THL 2024. Koronarokotteet. Viitattu 30.5.2024. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet.
Tilastokeskus 2024. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2023. Viitattu 30.5.2024. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/.
Tunturi, S. 2024. Ummetus. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.5.2024. www.terveyskirjasto.fi.
UKK-instituutti 2024. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. Viitattu 30.5.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/.
Unettomuus. Käypä hoito -suositus 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 30.5.2024. www.kaypahoito.fi.
Kuva: Pexels-kuvapankki