• itsetunnon vahvistaminen
• itsetunto
• varhaisnuori

Hyvä itsetunto on olennainen monilla elämän osa-alueilla ja se on keskeinen osa henkistä hyvinvointia. Itsetunto rakentuu useista eri tekijöistä ja sen määrittelyyn vaikuttaa kuinka yksityiskohtaisesti asiaa tarkastelee. Hyvä itsetunto luo perustan itseluottamukselle, itsenäisyydelle sekä kyvylle selviytyä elämän haasteista.

Varhaisnuoruus, joka sijoittuu noin 10–14 ikävuoden välille, on aikaa, jolloin itsetunto muotoutuu merkittävästi. Tämä vaihe on täynnä fyysisiä, emotionaalisia sekä sosiaalisia muutoksia, ja nuori rakentaa kuvaa itsestään suhteessa ympäröivään maailmaan. Itsetunnon vahvistaminen tässä elämänvaiheessa on tärkeää, sillä hyvä itsetunto auttaa nuorta kohtaamaan haasteita, tekemään itsenäisiä päätöksiä ja rakentamaan terveitä ihmissuhteita.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä teemana oli itsetunnon vahvistaminen ja opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin työpajassa osana Juniori-AMK toimintaa. Työpajaan osallistuneet olivat Turun alueella koulua käyviä 5.luokkalaisia. Työpajan tarkoitus oli lisätä tietoisuutta itsetunnon vahvistamisesta ja kokeilla käytännössä opinnäytetyön osana tehtyjä Sisäinen Superstara – monitoimikortteja. Kortit sisältävät eri teemoja itsetunnon vahvistamisesta aktiviteettien sekä keskustelua herättävien kysymyksien ja pohdintojen parissa. Monitoimikorteissa on yksilö- ja ryhmätehtäviä ja ne on suunnattu nuorten parissa työskenteleville henkilöille.

Itsetunnon rakentuminen alkaa jo lapsuudessa

Perhesuhteilla ja vanhemmilta saadulla tuella on merkitystä lapsen ja varhaisnuoren itsetunnon sekä minäkuvan kehityksen kannalta. Pohja itsetunnolle rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa itsetunto tulee haastetuksi. Lapsen ja varhaisnuoren itsetuntoa vahvistavat muun muassa aikuisilta saatu tuki ja palaute, kannustus ja kehuminen, läsnäolo, kiinnostus lapsen asioista, opetukset oikeasta ja väärästä sekä epäonnistumisten hyväksymisestä. Vanhemmat, opettajat ja muut läheiset aikuiset toimivat merkittävinä tukipilareina lapsen ja nuoren itsetunnon rakentamisessa tarjoamalla aikaa, huomiota ja rakkautta, jotta lapsi tuntee olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on.

Perhesuhteiden ja kasvuympäristön lisäksi itsetuntoon vaikuttavat sosiaaliset suhteet, harrastukset, suorituksista saatu palaute ja nuoren näkemykset itsestään. Siten myös harrastusten ja koulun merkitys itsetunnon vahvistamisessa korostuu. Näiden kautta lapsi ja nuori oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa, mikä auttaa hyväksymään epäonnistumiset sekä nauttimaan onnistumisten tuomasta ilosta. Koululla on suuri mahdollisuus tukea alkanutta kehitystä, muuttaa sen suuntaa, lisätä uskoa omiin kykyihin ja korjata vaurioita, joita mahdollisesti on varhaislapsuudessa syntynyt.

Sosiaalinen media ja ulkonäköihanteet ylläpitävät itsetuntoon liittyvän keskustelun merkitystä                         

Sosiaalinen media on väistämättä osa jokaisen nuoren arkea. Sosiaalinen media tarjoaa paljon hyvää, mutta voi myös olla haitallinen esimerkiksi itsetunnon kannalta. Nuoret naiset ovat alttiimpia ulkonäön kommentoinnille ja siten myös kommentoinnin aiheuttamille haitallisille vaikutuksille.

Sosiaalisessa mediassa täydellisyyden tavoittelu korostuu usein esimerkiksi muokattujen kuvien avulla. Sosiaalisen median alustat tuovat esille kauneusihanteita, jotka nuoret omaksuvat herkemmin kuin aikuiset. Epärealististen kauneusihanteiden omaksuminen ja itsetunto kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisella tavalla, mikä voi vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Nuoret, joilla on matalampi itsetunto, ovat alttiimpia omaksumaan nämä kauneusihanteet, mikä saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin, kuten syömishäiriöihin.

Nuorten on hyvä oppia käyttämään mediaa kriittisesti, jotta he ymmärtäisivät, miten sosiaalinen media voi vaikuttaa heidän minäkuvaansa ja itsetuntoon. Kriittinen ajattelutaito auttaa nuoria suhtautumaan sosiaalisen median sisältöön analyyttisemmin ja välttämään vertailua muihin.

Itsetunnon kehitys jatkuu läpi elämän ja sitä voi vahvistaa erilaisten harjoitusten avulla. Itsetuntoharjoitukset, jotka keskittyvät ulkoisten tekijöiden sijaan sisäisiin vahvuuksiin ja rvoihin, voivat auttaa nuoria arvioimaan itseään muunkin kuin ulkonäön perusteella. Oman arvostelevan sisäisen puheen muuttaminen myönteisemmäksi sekä tietoisen puheen vähentäminen ovat keskeisiä itsetunnon vahvistamisen suhteen. Oman itsetunnon vahvistamisen lisäksi voi myös vahvistaa ympärillä olevien itsetuntoa kehumalla ja korostamalla heidän hyviä ominaisuuksiaan.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kirves, Susanna; Kuusinen Satu (2024): Varhaisnuoren itsetunnon vahvistaminen: Sisäinen Superstara – monitoimikortit.

Lähteet:

Espinoza, P.; Francisco, R.; González, M.; Mora, M.; Penelo, P. & Raich, R. 2019. Bidirectional Relations Between Disordered Eating, Internalization of Beauty Ideals, and Self-Esteem: A Longitudinal Study With Adolescents. Article. Journal of Early Adolescence. Vol. 39, No 9, 1244-1260. https://doi.org/10.1177/0272431618812734

Keltikangas-Järvinen, L. 2023. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY.

Kiviruusu, O. 2017. Itsetunnon kehitys nuoruudesta aikuisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät – 26 vuoden seurantatutkimus. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/items/928abc83-6ec8-4d4f-9c77-e8053aac244b

Kiviruusu, O. n.d. Itsetunto. Nuortenlinkki. A-klinikkasäätiö. https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/itsetunto/

Kukkonen, I. & Åberg, E. 2021. Oot niin #goals – Ulkonäköpaineita ja ulkonäön kommentointia sosiaalisessa mediassa. Verke: blogi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki. https://www.verke.org/blogit/oot-niin-goals-ulkonakopaineita-ja-ulkonaon-kommentointia-sosiaalisessa-mediassa/

MLL 2024. Lapsen itsetunnon tukeminen. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-itsetunnon-tukeminen/

Nuortennetti 2023. Ulkonäköpaineita. https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/mielen-hyvinvointi/itsetunto/ulkonakopaineita/

Nyyti 2024. Vahvista itsetuntoasi. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/itsetunto/itsetunto-vahvemmaksi/

Steinsbekk, S.; Wichstrøm, L.; Stenseng, F.;Nesi, J.; Wold Hygen, B.& Skalicka, V. 2021. The impact of social media use on appearance self-esteem from childhood to adolescence – A 3-wave community study. Computers in human behavior. Vol. 114, No 106528. https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106528

Turpeinen, A-K. 2018. Mistä itsetunto muodostuu ja kuinka sitä voi parantaa? Mielipalvelut. https://mielipalvelut.fi/artikkelit/mista-itsetunto-muodostuu-ja-kuinka-sita-voi-parantaa/

Kuva: Pixabay