Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia – Perheen taloudellisen tilanteen vaikutus lasten osallisuuteen
Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten arkeen sekä heidän mahdollisuuksiinsa osallistua yhteisiin toimintoihin. Kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia lähtökohtia osallisuuteen, harrastuksiin tai sosiaalisiin kokemuksiin. Tämä voi heijastua heidän hyvinvointiinsa ja vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa.
Kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun tai osallistua yhteisiin kokemuksiin. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, millaisiin harrastuksiin lapsi voi osallistua, miten hän viettää aikaa ystäviensä kanssa ja millaiseksi hän kokee oman arjen.
Perheen taloudellisella tilanteella on merkittävä yhteys lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 pienituloisissa kotitalouksissa eli 137 400 lasta, kun vuonna 2023 vastaava luku oli 123 100.
Perheen heikko taloudellinen tilanne voi heikentää lapsen sosiaalisia toimintamahdollisuuksia. Tämä voi vaikuttaa siihen, kokeeko lapsi kuuluvansa ryhmään vai jäävänsä sen ulkopuolelle. Tutkimuksissa on huomattu, että lasten erilaiset mahdollisuudet hankkia esimerkiksi tavaroita ja välineitä tai osallistua yhteisiin tekemisiin voivat vaikuttaa heidän asemaansa kaveriporukoissa.
Lapset vertailevat usein pukeutumistaan, harrastuksiaan tai omistamiaan tavaroita keskenään. Jos lapsella ei ole samanlaisia asioita kuin muilla, voi hän joutua syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Lisäksi pienituloisten perheiden lapset eivät aina pysty osallistumaan maksullisiin harrastuksiin tai vapaa-ajan toimintaan. Tästä lapsi saattaa kokea häpeää ja yksinäisyyden tunnetta.
Nämä kokemukset voivat vaikuttaa lapsen itsetuntoon sekä siihen, millaisena hän näkee oman tulevaisuutensa. Jos lapsi kokee mahdollisuuksiensa olevan muita heikommat, voi hän alkaa uskoa, ettei pysty saavuttamaan omia tavoitteitaan. Tutkimuksissa lapset ovat kertoneet, että rahan puute, terveysongelmat ja tukiverkostojen puute voivat hankaloittaa unelmien toteutumista.
Kouluterveyskyselyn tuloksia
Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä selvisi, että nuoret, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen heikoksi kohtaavat muita useammin hyvinvointiin liittyviä haasteita. Heillä esiintyi enemmän psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia, yksinäisyyttä sekä väkivaltakokemuksia, ja heidän osallistumismahdollisuutensa olivat usein rajallisempia kuin niillä, joiden perheillä ei ole taloudellisia huolia. Kyselyn mukaan noin 5 % 8. ja 9. luokan oppilaista koki perheen taloudellisen tilanteen melko tai erittäin huonoksi.
Heikko koettu taloudellinen tilanne oli yhteydessä myös sosiaalisiin haasteisiin, kuten yksinäisyyteen, perhesyistä johtuvaan kiusaamiseen ja vaikeuksiin keskustella vanhempien kanssa omista asioista. Nämä havainnot perustuvat kouluterveyskyselyn tuloksiin, joissa tarkasteltiin nuorten koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Lisäksi näillä nuorilla raportoitiin muita useammin henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kokemuksia.
Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset
Yhä useammat perheet kohtaavat taloudellisia haasteita arjessaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia, joiden seurauksena arviolta 27 000 uutta lasta voi pudota pienituloisuusrajan alapuolelle. Sosiaalipolitiikassa tulisi huomioida erityisesti kasautuvat hyvinvointierot ja turvata heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden asema.
Pohdinta
Lasten ja nuorten osallisuutta tulisi vahvistaa, ja heidän äänensä tulisi saada paremmin kuuluviin heitä koskevissa päätöksissä. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa, ja nämä näkemykset on otettava huomioon lapsen iän sekä kehitystason mukaisesti. Osallisuuden edistäminen on siis lainsäädäntöön perustuva velvoite.
Lähteet
Kallio, J. & Hakovirta, M. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. 2020. Tampere: Vastapaino. Viitattu 14.2.2026. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517688666 Vaatii käyttäjätunnuksen.
Koivusilta, L. 2024. Sosioekonominen asema määrittää lapsen terveyttä. Lääkärilehti, 79. Viitattu 21.2.2026. https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.turkuamk.fi/tieteessa/katsausartikkeli/sosioekonominen-asema-maarittaa-lapsen-terveytta/ Vaatii käyttäjätunnuksen.
Poutiainen, H. 2016. Mikä herättää terveydenhuoltajan huolen? Helsingin yliopisto. Viitattu 11.1.2026. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/e5048917-7e7c-4e61-962d-8f3e88d82789/content
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Kouluterveyskysely: Huonossa taloudellisessa tilanteessa eläville nuorille kasautuu ongelmia terveydessä, sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa. Viitattu 19.4.2026. https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-huonossa-taloudellisessa-tilanteessa-elaville-nuorille-kasautuu-ongelmia-terveydessa-sosiaalisissa-suhteissa-ja-osallisuudessa
Tilastokeskus. 2025. Pienituloisia 782 300 vuonna 2024. Viitattu 31.3.2026. https://stat.fi/fi/julkaisu/cmin81ch45kp507vzolnh5sky
United Nations. 1989. Convention on the Rights of the Child text. Unicef. Viitattu 31.3.2026. https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
Kuva: Pixabay
Artikkeli on osa Turun AMK:n Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja