• mielen hyvinvointi
• nuori
• ruutuaika

Yläkouluikäisten mielen hyvinvointi on ollut jo pidempään laskussa koko Suomessa. Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan reilu kolmannes 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi olevansa huolissaan omasta mielen hyvinvoinnistaan. Samaan aikaan kouluissa käytetään enenevässä määrin älylaitteita, eikä ruutuajan käytön määriä enää rajata selkeästi entiseen malliin eri ikäryhmille. Ruutuajaksi lasketaan kaikkien digitaalisten laitteiden parissa vietetty aika.

Sosiaalisen median kanavat ovat mahdollistaneet nuorten osallistumisen yhteiskunnallisiin asioihin ja parantaneet yhdenvertaisuutta myös nuorilla, jotka asuvat kauempana tai kuuluvat erilaisiin vähemmistöihin. Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti monipuolisena itseilmaisun ja luovuuden toteuttamisen välineenä. Ruutuajallaan moni seuraa influenssereita eli vaikuttajia, joiden joukosta löytyy myös laillistettuja mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykoterapeutteja.

Grooming

Ruutuaika mahdollistaa paljon hyvää, mutta internettiin mahtuu myös nuorelle haitallista sisältöä. Grooming-ilmiö on ollut viime vuosina huomattavan paljon pinnalla. Groomingilla tarkoitetaan seksuaalista väkivaltaa, jossa nuorta ahdistelee aikuinen tai häntä huomattavasti vanhempi henkilö. Nuorta saatetaan mielistellä tai lahjoa, ja joissakin tapauksissa uhri ei edes ymmärrä olevansa uhri.

Nuoret keskustelevat asiasta koulussa keskenään ja vertailevat omia kokemuksiaan kuin se olisi normaalia. Nuoren kiinnostus omasta seksuaalisuudesta ja toive tulla hyväksytyksi voivat altistaa seksuaaliselle väkivallalle. Groomingin vaikutukset mielen hyvinvointiin ja terveen minäkuvan rakentumiseen voivat olla tuhoisia. Yleisimmin viestittely tapahtuu sosiaalisen median kanavia käyttäen, jolloin tekijän on helppo pyytää esimerkiksi alastonkuvia uhrilta ja tarjota niistä vastineeksi rahaa.

Ulkopuolisuuden pelko

Sosiaalinen ja digitaalinen media pitävät nuoret kiireisinä, ja tärkeää ikäryhmälle onkin yhteydenpito kavereihin sekä tavoitettavuus. Fear of missing out (FOMO) eli paitsi jäämisen pelko on yläkouluiässä ajankohtainen huoli, sillä nuori etsii omaa paikkaansa eri yhteisöissä, kuten koulussa ja erilaisissa ystäväporukoissa.

Digitaalisen median puolella esimerkiksi Snapchat aiheuttaa nuorille painetta olla jatkuvasti saavutettavissa, sillä sovellukselle ominaisten streakkien eli viestittelyketjujen pituuksien avulla vertaillaan jopa ystävyyssuhteiden tärkeyttä. Samankaltaiset sosiaalisen paineen kokemukset yltävät yhtä lailla nettipelaajien arkeen.

Ruutuajan koukuttavuus

Pelejä ja sovelluksia suunnitellaan tahallisesti koukuttaviksi ja ihmisen toimintaa voidaankin kuvata osuvasti Zeigarnik/Osviankina-efektillä. Zeigarnik-efektillä viitataan ilmiöön, jossa ihminen muistaa paremmin toiminnot, jotka ovat jääneet kesken kuin toiminnot, jotka on jo saatu valmiiksi. Osviankina-efekti toimii parina Zeigarnik-efektin kanssa saaden ihmisen tekemään keskeytetyn projektin loppuun, jopa ilman painostusta, jotta se ei jäisi vaivaamaan mieltä. Koukuttavuutta luodaan suunnittelemalla esimerkiksi peleihin rajoitteita, jotka estävät seuraavaan kenttään etenemisen. Silloin asia jää ikään kuin keskeneräiseksi ajatukseksi mieleen vaivaamaan ja se on saatettava loppuun myöhemmin.

Yläkouluikäisellä nuorella aivojen kehitys on vielä paljon kesken. Etuotsalohko kypsyy viimeisimpänä aivojen osana vasta noin 25-vuoden iässä. Tämä vaikuttaa muun muassa nuoren kykyyn säädellä tunteita ja pitkän aikajänteen suunnittelua. Kehityksen keskeneräisyys voi näkyä impulsiivisena käytöksenä ja nopeiden palkintojen tavoittelemisena, mikä johtaa herkemmin myös koukuttumiseen. Tuore tutkimus osoittaakin, että 10–15-vuotiaat nuoret viettävät päivittäin aikaa noin 5 tuntia ruutujen äärellä.

Ruutuajan käytön hallintaa

Ruutuaikaa voi tarvittaessa koittaa hallita erilaisilla ruutuaikasovelluksilla tai suunnittelemalla omaa ruutuajan käyttöä yksin tai aikuisen tukemana. Yksin suunnitelmista on helpompi lipsua, joten aikuisen apu saattaa olla avain muutokseen. Ruutuajan kuluttamiseen opitaan jo pienestä pitäen, joten läheisten ihmisten esimerkki on merkittävässä asemassa lapsen ja nuoren mediasuhteen kehittymisessä.

Ruutuaika on nykypäivänä erottamaton osa elämää. Nuoren kanssa kannattaa jutella asiasta säännöllisesti, jotta ruutuajasta muodostuu arkinen puheenaihe. Tämä madaltaa nuoren kynnystä kertoa myös siihen liittyvistä vaikeista aiheista tarpeen tullessa.

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061223617

Lähteet:

Huotilainen, M. 2021. Miten lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä pitäisi lähestyä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 5.12.2022. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16049.pdf

Korpilahti, U.; Kettunen, H.; Nuotio, E.; Jokela, S.; Nummi, V. M. & Lillsunde, P. 2019. Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. 2. Uudistettu painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161899/STM_2019_27_J.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kosola, S. 2021. Aivojen kehitys. Teoksessa Kunttu, K.; Komulainen, A.; Kosola, S.; Seilo, N. & Väyrynen, T. (toim.)  Opiskeluterveys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 22.5.2023. https://www.oppiportti.fi/op/ote00122/do?p_haku=aivojen%20kehitys#q=aivojen%20kehitys

Kosola, S. & Meriläinen, M. 2021. Netti, some ja pelit. Teoksessa Kunttu, K.; Komulainen, A.; Kosola, S.; Seilo, N. & Väyrynen, T. (Toim.) Opiskeluterveys.  Oppiportti Duodecim. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 22.5.2023. https://www.oppiportti.fi/op/ote00189/do?p_haku=Netti#q=Netti

Lampinen, A. 2022. Ruutujen lumoa. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 3.5.2023. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/ruutujen-lumoa/

MLL 2021. Nuori ja media – 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle. Viitattu 18.1.2023. https://cdn.mll.fi/prod/2021/02/01103148/mll-nuori-ja-media_2021_www.pdf

MLL 2023a. Nuorten median käyttö. Viitattu 3.5.2023. https://www.mll.fi/nuorten-median-kaytto/

MLL 2023b. Sosiaalinen paine somessa. Viitattu 18.1.2023. https://www.mll.fi/sosiaalinen-paine-somessa/

MLL 2023c. 12–15-vuotiaan persoonallisuuden kehitys. Viitattu 21.5. 2023. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys/

Montag, C.; Lachmann, B.; Herrlich, M. & Zweig, K. 2019. Addictive Features of social media/Messenger Platforms and Freemium Games against the Background of Psychological and Economic Theories. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 16, No 14, 2612. Viitattu 18.1.2023. https://doi.org/10.3390/ijerph16142612

Nissén, B. 2020. Ruutuajan yhteys 15–17-vuotiaiden nuorten ruokavalioon. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden tiedekunta. Lääketieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 12.5.2022. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/24215/1610523453776890140.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023. Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162007/OKM_2020_2_VANUPO_fi_u.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pihko, H. & Vanhatalo, S. 2018. Etuotsalohkon kypsyminen. Teoksessa Pihko, H.; Haataja, L. & Rantala, H. (toim.) Lastenneurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 5.12.2022. https://www.oppiportti.fi/op/lne00010/do?p_haku=etuotsalohko#q=etuotsalohko

Pirnes, K. 2023. Neck and Shoulder Pain in School-Aged Children with Special Reference to Physical Activity, Sedentary Time, and Physical Fitness Characteristics. Väitöstutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Fysioterapia osasto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 22.5.2023. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86313/978-951-39-9530-0_vaitos19052023.pdf?sequence=-1&isAllowed=y

THL 2021. Kouluterveyskyselyn aikasarjat 2006-2021. Viitattu 20.5.2023. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ktk1?row=200101L&row=199385L&column=area1-600836.&column=time-601069&column=stage_of_stady-161293.161123.161219.&column=gender-143993.&fo=1#