Kohonnut verenpaine – mahdollisuus elämäntapamuutokselle
Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä kansanterveyttä uhkaava ongelma. Tilastokeskuksen (2023) mukaan vuonna 2021 kaikista Suomessa kuolleista 33 prosenttia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin. Sydän- ja verisuonitautien taustalta on onnistuttu tunnistamaan erilaisia riskitekijöitä, kuten epäterveelliset elämäntavat, liikkumattomuus ja ylipaino. Myös ikääntyminen lisää sairastumisen riskiä. Sairauksien varjosta on kuitenkin löytynyt yksi riskitekijä, joka on ylitse muiden, kohonnut verenpaine.
Kohonneesta verenpaineesta eli verenpainetaudista voidaan puhua, kun yläpaine on 140 mmHg tai enemmän ja alapaine on 90 mmHg tai enemmän. (Ahonen ym. 2019, 181-182.) FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan suurella osalla yli 30-vuotiaista on kohonnut verenpaine, miehistä noin 60 prosentilla ja naisista noin 50 prosentilla. Kohonnut verenpaine toimii uhkana myöhemmin muille sydän- ja verisuonisairauksille, joista Suomessa yleisimmät ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriö (THL 2020).
Salakavalasti kohonnut verenpaine ei usein itsessään aiheuta oireita ihmisellä, vaan se todetaan usein muiden mittauksien tai terveystarkastuksen yhteydessä verenpaineen mittauksen avulla. Yksittäinen kohonnut mittausarvo ei kerro koko totuutta, koska verenpaine muuttujana on altis häiriötekijöille pienienkin virheiden seurauksena. Kohonnut verenpaine ei myöskään ole itsessään merkki muiden sydän- ja verisuonisairauksien olemassaolosta. Poikkeuksellisia arvoja on kuitenkin seurattava säännöllisesti.
Sydänystävälliset, verenpaineelle suotuisat elämäntavat ovat hoidon perusta. ”Elämäntaparemontissa” pyritään noudattamaan mahdollisimman terveellisiä elämäntapoja, kuten vähentämään suolan käyttöä, tupakointia ja alkoholin kulutusta. Ylipainoisilla painon pudotus on tehokas keino alentaa omaa verenpainetta. Usein tarvitaan lääkitys verenpaineen alentamiseen. Lääkitys ei paranna itse sairautta, mutta edesauttaa ehkäisemään muiden sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamista. Sairaus olisi tärkeää saada aidattua alkuvaiheessa lähelle tavoitearvoja, jottei verenpaine pääsisi kohoamaan lisää. (Mustajoki 2020.)
Usein korkeasta verenpaineesta puhutaan uhkana terveydelle, ja se mielletään negatiiviseksi asiaksi. Suurimpaan osaan sen riskitekijöistä voi jokainen ihminen vaikuttaa omilla elämäntavoilla ja arkisilla valinnoilla, joten diagnoosi voidaan tavallaan kokea eräänlaisena tuomiona omasta laiskuudesta sekä aikaansaamattomuudesta. Toisaalta kohonnut verenpaine voidaan nähdä uutena mahdollisuutena muuttaa omia elämäntapoja. Diagnoosi olisi oleellisempaa nähdä herätyskellona tai kutsuna tarkastelemaan omia valintoja kuin tuomiona. On tärkeää muistaa, että vaikka kortit on jaettu, peliä ei ole vielä pelattu. Ihmisten tulisi olla tyytyväisiä siitä, että heidän kohonnut verenpaineensa huomattiin ja että heillä on vielä mahdollisuus muuttaa omaa toimintaa ehkäistäkseen vakavampia sydän- ja verisuonitauteja.
Kohonneita verenpainearvoja voi hyödyntää motivaattorina elämäntapojen muutoksessa. Vaikka puolen kilon painonpudotus ei riitä laskemaan verenpainearvoja kuin vain vähän, voi arvoja silti käyttää konkreettisena mittarina onnistumisen seuraamiseksi. Säännöllinen verenpaineen mittaaminen paljastaa ajan kuluessa muutoksen mittausten keskiarvossa. On tärkeää muistaa, että kolikolla on aina kaksi puolta ja jokainen tekemämme valinta tarjoaa myös mahdollisuuden uhan sijaan.
Lähteet:
Ahonen, O.; Blek-Vehkaluoto, M.; Buure, T.; Ekola, S.; Partamies, S. & Sulosaari, V. 2019. Kliininen hoitotyö. 8., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Mustajoki, P. 2020a. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Lääkärikirja Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.05.2023. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00034
Niiranen, T. 2018. Onko verenpaine- ja kolesterolitasojen lasku pysähtynyt? Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 30.05.2023. https://www.slideshare.net/THLfi/onko-verenpaine-ja-kolesterolitasojen-lasku-pysahtanyt
Sydän- ja verisuonitaudit. 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL 2022: Helsinki. Viitattu 30.05.2023. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja- verisuonitaudit
Tilastokeskus. 2023. Kuolleet tilaston peruskuolemansyyn (aikasarjaluokitus), iän ja sukupuolen mukaan, 1969-2021. StatFin: Helsinki. Viitattu 30.05.2023. https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_1 1az.px