• Kehotyytyväisyys
• lapset
• ylipaino

Lapsen kehotyytyväisyys ja ylipainon puheeksiotto ovat keskeisiä teemoja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Molemmissa korostuvat empaattinen kohtaaminen, luottamuksellinen vuorovaikutus sekä voimavaroihin keskittyvä lähestymistapa. Sekä ylipainon että kehotyytyväisyyden puheeksiotossa yhteinen tavoite on vahvistaa lapsen ja perheen myönteistä suhdetta kehoon ja terveelliseen arkeen.

Lapsen kehotyytyväisyys tarkoittaa hyväksyvää ja myönteistä suhdetta omaan kehoon ja sen tuntemuksiin. Kun lapsi kokee kehonsa arvokkaaksi, se tukee itsetunnon, mielenterveyden sekä sosiaalisten taitojen kehitystä ja rohkaisee lasta oppimaan uutta sekä liikkumaan ja käyttämään aktiivisesti omaa kehoaan.

Aikuisten tapa puhua kehoista, terveydestä ja itsestään toimivat lapselle mallina

Kehotyytyväisyys ei synny yksittäisistä teoista tai sanoista, vaan siitä millainen ilmapiiri lasta ympäröi jokapäiväisessä arjessa. Kehotyytyväisyyden perusta rakentuu varhaislapsuudessa kasvatuksen, perheen ja ympäröivän yhteisön vaikutuksesta. Lapsen ympärillä olevien aikuisten tapa puhua kehoista, terveydestä ja itsestään toimivat lapselle mallina, jonka kautta lapsi alkaa muodostamaan omaa kehosuhdettaan. Median ja sosiaalisen ympäristön muovaamat ulkonäköihanteet voivat heikentää lasten kehotyytyväisyyttä jo varhaislapsuudessa, minkä vuoksi lapsen kykyä ymmärtää kehojen monimuotoisuuutta ja terveellisiä elämäntapoja on tärkeä tukea.

Kehotyytyväisyyden puheeksiotossa ei ole lähtökohtana lapsen tai hänen kehonsa muuttaminen, vaan hyväksyntä ja myönteisten kokemusten esille tuominen. Keskustelua voidaan rakentaa kysymällä tilanteista, joissa lapsi nauttii kehonsa käytöstä sekä kuuntelemalla perheen kokemuksia ilman arvottamista. Kehotyytyväisyyden puheeksiotto onnistuu parhaiten silloin, kun aikuinen ei asetu korjaajan rooliin, vaan toimii ennemminkin rinnalla kulkevana kannustajana. Kehotyytyväisyys liittyy tiivisti tunne- ja kehotietoisuuteen. Kun lapsi oppii tuntemaan kehonsa viestejä, kuten nälkää, väsymystä, iloa ja surua, hänen yhteys itseensä voimistuu. Keho ei tällöin ole pelkkä ulkonäön kohde, vaan toimii osana minuutta. Aikuisten antama lupa puhua kehotuntemuksista ja toimivuudesta tukee lapsen myönteistä suhdetta omaan kehoon sekä ehkäisee kielteisen tai vääristyneen kehokuvan kehittymistä.

Lapsen ylipainosta keskustelu vaatii sensitiivisyyttä

Lapsen ylipaino on puolestaan herkkä ja moniuloitteinen aihe, jonka käsittely vaatiii terveydenhuollon ammattilaiselta sensitiivisyyttä. Lapsuusiän ylipaino on yleistynyt merkittävästi, ja sen taustalla vaikuttavat muun muassa elintapojen muutokset, vähentynyt liikkuminen ja ruokavalion laadun heikkeneminen. Vaikka tietoa ylipainosta sekä sen seurauksista on runsaasti, ilmiön hallinta on edelleen haastavaa. Painosta puhuminen ei ole vain tiedon jakamista, vaan ennen kaikkea vuorovaikutustilanne. Siinä käsitellään koko perheen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja otetaan huomioon perheen kokemukset ja tunteet.

Painokeskeisyyden sijaan huomio yleiseen hyvinvointiin ja arjen pieniin muutoksiin

Ylipainon puheeksioton onnistuminen edellyttää empaattista ja voimavaralähtöistä lähestymistapaa. Keskeistä on luoda ilmapiiri, jossa perhe kokee tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi. Painokeskeisen keskustelun sijaan tulisi huomio suunnata lapsen ja perheen yleiseen hyvinvointiin sekä arjen pieniin ja realistisiin muutoksiin, jotka tukevat terveyttä ja elämänlaatua pitkällä aikavälillä. Keskustelun aloittaminen arjen sujumisesta ja olemassa olevista vahvuuksista vähentää syyllisyyden ja häpeän kokemuksia.

Lapsen ollessa mukana keskustelussa sanavalintojen merkitys korostuu entisestään. Painoon liittyvät kommentit voivat olla lapselle ahdistavia ja/tai loukkaavia, minkä vuoksi keskustelu kannattaa suunnata epäsuorasti lapsen jaksamiseen, liikkumiseen, harrastuksiin ja arjen voimavaroihin. Tarvittaessa on hyvä keskustella aiheesta ilman lapsen läsnäoloa, jotta hän ei koe leimaamista tai painostusta. Lapsen näkökulmasta pienikin sana voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa.

Sekä ylipainon että kehotyytyväisyyden puheeksiotossa yhteinen tavoite on vahvistaa lapsen ja perheen myönteistä suhdetta kehoon ja terveelliseen arkeen. Tavoitteena ei ole muuttaa lasta tai hänen kehoaan, vaan tukea hyväksyntää, itsetietoisuutta ja hyvinvointia. Myötätuntoinen vuorovaikutus, turvallinen keskusteluyhteys ja kannustava lähestymistapa ovat keskeisiä keinoja lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja kehosuhteeseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä pitkällä aikavälillä.

Artikkeli on osa Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Järvinen, V. Maikola, A. 2026 Nalleneuvola-rastit lapsille- Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Sydänliitto. 2025. Lapsen painon puheeksiotto. Neuvokasperhe. https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/tyovalineet/painon-puheeksiotto/ 

Syömishäiriöliitto. 2025a. Näin tuet ammattilaisena läheistä.  https://syomishairioliitto.fi/tietoa/ammattilaisille/nain-tuet-ammattilaisena-laheista 

Syömishäiriöliitto. 2025b. Alakoulussa voidaan tukea lasten myönteistä kehosuhdetta. https://syomishairioliitto.fi/artikkeli/alakoulussa-voidaan-tukea-lasten-myonteista-kehosuhdetta 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Rekisteriseuranta: Lasten ja nuorten ylipaino on edelleen huolestuttavan yleistä. https://thl.fi/-/rekisteriseuranta-lasten-ja-nuorten-ylipaino-on-edelleen-huolestuttavan-yleista 

Terveyskylä. 2023. Lapsen ja nuoren ylipaino ja lihavuus. Lapsen ja nuoren ravitsemus. Perheille ja kasvattajille. Lastentalo. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-ja-kasvattajille/lapsen-ja-nuoren-ravitsemus/lapsen-ja-nuoren-ylipaino-ja-lihavuus 

THL n.d. Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto. Neuvokas perhe. https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/wp-content/uploads/sites/3/2020/01/Lapsen-painon-puheeksiotto.pdf