• lapset
• Terveellinen välipala
• terveyden edistäminen

Lasten arjessa pienet valinnat rakentavat perustaa elinikäiselle terveydelle. Ruokailutottumukset, ateriarytmi ja välipalojen laatu vaikuttavat merkittävästi lapsen kasvuun, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Siksi lasten ravitsemuksen tarkastelu on tärkeää niin perheissä kuin varhaiskasvatuksessakin.

Lasten ravitsemuksella on keskeinen merkitys niin kasvun, kehityksen kuin hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimusten mukaan vain pienellä osalla leikki‑ikäisistä lapsista ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on hyvä. Erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö jää vähäiseksi, eikä ruokavalio useinkaan vastaa ravitsemussuosituksia. Vanhempien koulutuksella, elintavoilla ja omilla ruokailutottumuksilla on yhteys lasten ravitsemuksen laatuun, mikä korostaa perheen merkitystä lasten ruokakasvatuksessa.

Säännöllinen ateriarytmi osana terveellistä ruokailua

Säännöllinen ateriarytmi on olennainen osa terveellistä ruokavaliota. Suositusten mukaan aterioiden välin tulisi olla 3–4 tuntia, mikä tarkoittaa noin 4–6 ateriaa päivässä. Päivittäiseen ateriarytmiin kuuluvat pääaterioiden lisäksi 1–2 välipalaa. Erityisesti lapsille säännöllinen ateriarytmi tukee jaksamista ja auttaa pitämään energiatasot tasaisina. Liian pitkät ateriavälit voivat lisätä hallitsematonta syömistä ja napostelua, mikä voi lisätä ylipainon riskiä.

Välipalojen ravitsemuksellinen laatu

Välipalat ovat merkittävä osa lasten päivittäistä ruokailua ja muodostavat huomattavan osan päivittäisestä energiansaannista. Terveellinen välipala koostuu monipuolisesti kasviksista, hedelmistä tai marjoista, täysjyväviljatuotteista sekä riittävästä proteiinin lähteestä, kuten maitotuotteista, kananmunasta tai kasvipohjaisista vaihtoehdoista. Hyvin koostettu välipala tukee lapsen kasvua ja jaksamista sekä vähentää epäterveellisten herkkujen houkutusta.

Välipalat varhaiskasvatuksessa ja kotona

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa välipalojen suunnittelu on keskeinen osa ruokakasvatusta. Välipalojen tavoitteena on täydentää päivän kokonaisravitsemusta ja tukea lasten hyvinvointia ravitsemussuositusten mukaisesti. Tarjonnassa korostuvat kasvikset, hedelmät, marjat, täysjyväviljatuotteet sekä rasvattomat tai vähärasvaiset maitotuotteet. Makeiden ja runsaasti sokeria sisältävien välipalojen käyttöä rajoitetaan, ja leivonnaisia suositellaan tarjottavaksi vain harvoin.

Useat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksessa tarjotut välipalat ovat ravitsemuksellisesti laadukkaampia kuin kotona tarjotut. Kotona välipalat sisältävät useammin makeutettuja maitotuotteita, mehuja, leivonnaisia, makeisia ja muita energiapitoisia, mutta ravintoköyhiä tuotteita. Erityisesti iltapäivän välipalat ovat usein ravintotiheydeltään heikkoja ja sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa, kun taas hedelmien ja vihannesten osuus jää vähäiseksi. Tutkimusten mukaan lasten osallistaminen ruokailuun sekä terveellisten vaihtoehtojen hyvä saatavuus kotona lisäävät kasvisten ja hedelmien käyttöä ja vähentävät epäterveellisten välipalojen kulutusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että välipalat ovat keskeinen osa lasten päivittäistä ravitsemusta, mutta niiden laatu vaihtelee merkittävästi ruokailuympäristön mukaan. Varhaiskasvatuksessa välipalat ovat pääosin ravitsemussuositusten mukaisia, kun taas kotona tarjotuissa välipaloissa on usein parannettavaa. Välipalojen ravitsemuksellisen laadun parantaminen, erityisesti iltapäivän aikana, on tärkeää lasten kokonaisravitsemuksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Lähteet

González-Campins, C.; Laura, F.S.; Guasch-Niubó, O.; Nadia, S.O.; Alicia Aguilar Martínez; Martínez-García, A.; Manera, M.; Salvador, G. & Bach-Faig, A. 2024. Nutritional Quality of the Mid-Afternoon Snack of Schooled Children between the Ages of 3 and 12 Years in Three Areas in Spain. Nutrients. Vol. 16, Iss. 12. doi: 10.3390/nu16121944. Viitattu 28.1.2026. Nutritional Quality of the Mid-Afternoon Snack of Schooled Children between the Ages of 3 and 12 Years in Three Areas in Spain – ProQuest  

Koivuniemi, E.; Gustafsson, J.; Mäkelä, I.; Koivisto, V.; Vahlberg, T.; Schwab, U.; Niinikoski, H. & Laitinen, K. 2022. Parental and Child Factors Associated With 2- to 6-Year-Old Children’s Diet Quality in Finland. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics. https://www.jandonline.org/action/showPdf?pii=S2212-2672%2821%2900414-7 

Korkalo, L.; Nissinen, K.; Skaffari, E.; Vepsäläinen, H.; Lehto, R.; Kaukonen, R.; Koivusilta, L.; Sajaniemi, N.; Roos, E.; Erkkola, M. 2019. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. MPDI. Vol. 11, Iss. 7. doi: 10.3390/nu11071531. Viitattu 27.1.2026. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers | MDPI 

Kuisma, K. 2023. Aamupala, välipala ja iltapala lapsiperheissä. Sydänliitto Neuvokas perhe. Viitattu 9.10.2025. https://neuvokasperhe.fi/artikkeli/aamupala-valipala-iltapala/ 

Mireault, A.; Mann, L.; Blotnicky, K. & Rossiter, M. D. 2023. Evaluation of snacks consumed by young children in child care and home settings. International Journal of Child Care and Education Policy. Vol. 17, lss. 1. doi:10.1186/s40723-023-00106-7 Viitattu 19.1.2026. Evaluation of snacks consumed by young children in child care and home settings – ProQuest 

Pusa, T. & Keränen, K. 2023. Terveellinen välipala. Sydänliitto. Viitattu 12.11.2025. https://sydan.fi/fakta/terveellinen-valipala/ 

Shiver, L. H.; Marriage, B. J.; Bloch, T. D.; Spees, C. K.; Ramsay, S. A.; Watowicz, R. P. & Taylor, C. A. 2017. Contribution of snacks to dietary intakes of young children in the United States. Matern Child Nutr. 2017 Mar 23;14. doi:10.1111/mcn.12454. Viitattu 19.1.2026. Contribution of snacks to dietary intakes of young children in the United States – PMC 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. 2. uudistettu painos. Helsinki: THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).  

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2018. Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Helsinki: THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).  

Kuva: Copilot

Artikkeli on osa Turun AMK:n Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja.