Liikunta lasten ja nuorten mielenterveydenedistäjänä
Väestötutkimusten perusteella noin 15 prosenttia lapsiväestöstä kärsii jonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä, ja lieväasteinen oireilu on yleistynyt. Useimmat aikuisiän mielenterveyshäiriöt alkavat jo lapsuudessa tai nuoruudessa.
Liikunnan harrastaminen vahvistaa toimintakykyä ja mielenterveyttä eri tavoin. Sen katsotaan auttavan stressinhallinnassa, lisäävän vireystasoa ja energisyyttä, parantavan unen laatua ja helpottavan nukahtamista päivän päätteeksi. Liikunta on jo luuston ja kasvun kannalta tärkeä osa lapsen ja nuoren hyvinvointia. Liikunta tuottaa positiivisia kokemuksia, kun se on sopivasti haastavaa ja fyysisesti kuormittavaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunnalla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.
Vaikka on olemassa vähemmän tutkimusnäyttöä lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä terveydelle aikuisväestöön verrattuna, on sen todettu olevan hyödyllinen lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tiedetään, että fyysinen toimintakyky ja terveelliset elämäntavat, jotka edistävät somaattista terveyttä, ovat usein yhteydessä myös mielenterveyteen.
Liikunta parantaa lasten ja nuorten itsetuntoa
Sosiaalisten suhteiden kehittyminen liikunnan kautta tuo monelle lapselle ja nuorelle tunteen yhteenkuuluvuudesta ja kuulumisesta ystäväporukkaan. Tämänkaltaiset tunteet auttavat tukemaan identiteetin ja myönteisen minäkuvan kehittymistä, samalla lisäten liikuntaharrastuksen kiinnostusta sekä motivaatiota jatkaa harrastusta. Suomalaisista lapsista ja nuorista suurin osa harrastaa liikuntaa yhdessä muiden kanssa. On huomioitava myös, että ryhmän ulkopuolelle jääminen ja kiusatuksi tuleminen voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehittymiseen ja mielenterveyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikuntaryhmien toimintatavoilla voi olla merkitystä siihen, miten lapsi ja nuori kokee itsensä hyväksytyksi tai torjutuksi.
Säännöllisen liikunnan harrastaminen edellyttää positiivisia kokemuksia ja palautetta liikunnasta. Jos liikunnasta jää jatkuvasti ikävä kokemus tai lapsi ei saa hyviä kokemuksia, se voi estää innostumista liikunnasta. Liikunta parantaa lapsen ja nuoren itsetuntoa ja minäkäsitystä. Lapsen liikunnallinen pätevyys on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Kun liikunta tuottaa positiivisia elämyksiä ja tunteen omasta kyvykkyydestä, se kehittää myös lapsen ja nuoren minäkuvaa ja itsetuntoa. Pystyvyyden tunne viittaa siihen, että lapsi kokee selviytyvänsä asetetuista haasteista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä pidempään liikuntaa jatketaan, sitä myönteisempiä tuloksia liittyy psyykkiseen hyvinvointiin. Jatkuvalla liikunnan harrastamisella on siis positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että jo kohtuullisella määrällä vapaa-ajan liikuntaa oli yhteys pienempään masennuksen, ahdistuksen, kroonisen stressin ja koulupsykologikäyntien todennäköisyyteen suomalaisnuorilla.
Lähteet:
Appelqvist-Schmidlechner, K. 2022. Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko? THL Blogi. Viitattu 10.6.2023. https://blogi.thl.fi/liikunta-ja-mielenterveys-kulkevat-kasi-kadessa-vai-kulkevatko/
Jussila JJ, Pulakka A, Ervasti J, Halonen JI, Mikkonen S, Allaouat S, Salo P, Lanki T. Associations of leisure-time physical activity and active school transport with mental health outcomes: a population-based study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2023;33(5):670-681. VIitattu 10.6.2023. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/sms.14292
Suomen mielenterveys ry. 2022. Liikunta ja kehon kuunteleminen. Viitattu 10.6.2023. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/liikunta/
THL 2023. Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. Viitattu 10.6.2023. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot
UKK 2022. Liikunta vaikuttaa lapsen ja nuoren kehitykseen. Viitattu 10.6.2023. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-lapsen-ja-nuoren-kehittyminen/
UKK 2021. Liikunta ja mielenterveys. Viitattu 10.6.2023. https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/