Lukivaikeuden vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden opinnoissa selviytymiseen
Noin kahdeksan prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kärsii lukivaikeuksista, ja niiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Lukivaikeus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti minäkuvaan ja itsetuntoon sekä erityisesti akateemisiin taitoihin. Lukivaikeuden varhainen tunnistaminen ja myönteiset oppimiskokemukset tukevat lukivaikeudesta kärsivien minäkuvaa, joka puolestaan edistää opiskelumotivaatiota ja opinnoissa selviytymistä.
Lukivaikeus on yleisin oppimisvaikeus maailmanlaajuisesti. Kuten muillakin oppimisvaikeuksilla, myös lukivaikeudella katsotaan olevan neurobiologinen pohja. Oppimisvaikeuksia voi syntyä useiden eri tekijöiden seurauksena. Perintötekijät vaikuttavat lukivaikeuden syntyyn, mutta geenit eivät yksinomaan selitä lukivaikeuden perinnöllisyyttä. Oppimisvaikeuksien ajatellaan olevan seurausta kaikesta aivojen kehittymiseen liittyvästä toiminnasta, kuten kasvuympäristöstä, varhaisesta vuorovaikutuksesta ja opetuksesta.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksen mukaan suomalaisista korkeakouluopiskelijoista lukivaikeudesta kärsii noin 8 prosenttia sekä miehistä että naisista. Luku ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus, sillä osa lukivaikeuksista jää diagnosoimatta, erityisesti aikuisväestöllä. Lukivaikeuksien määrä korkeakouluopiskelijoilla on ollut kasvussa viimeisen neljän vuoden aikana.
Lukivaikeuden vaikutus minäkuvaan ja opinnoissa selviämiseen
Lukivaikeus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti minäkuvaan ja itsetuntoon. Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä itsestään ja se voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: fyysiset taidot, akateemiset taidot ja sosiaaliset taidot. Lukivaikeudella on todettu olevan vaikutuksia kaikkiin osa-alueisiin, mutta erityisesti akateemisiin taitoihin. Akateeminen minäkuva korreloi vahvasti koulusuoriutumiseen.
Itsetunnolla puolestaan tarkoitetaan yksilön kykyä omaksua omat ominaisuutensa. Lukivaikeudesta kärsivillä on todettu olevan muuta väestöä alhaisempi itsetunto. Tärkeässä roolissa ovat myönteiset oppimiskokemukset, lapsena saatu tuki ja lukihäiriön varhainen tunnistaminen. Lukivaikeudesta kärsivät saattavat usein kokea tyhmyyden tai laiskuuden tunteita. Lukivaikeuden varhainen tunnistaminen sekä diagnosointi voivat auttaa näiden tunteiden hälventämisessä.
Lukivaikeudesta kärsivät kompensoivat haasteitaan muilla elämän osa-alueilla
Lukivaikeudesta kärsivillä on useammin haasteita sosiaalisissa taidoissa verrattuna muuhun väestöön. Toisaalta kuitenkin lukivaikeudesta kärsivät kompensoivat haasteitaan muilla elämän osa-alueilla, millä on positiivinen vaikutus minäkuvaan. He saattavat kokea erityisesti kuulumattomuuden ja erilaisuuden tunteita sekä he saattavat kokea muuta väestöä enemmän kiusaamista koulussa. Tämä voi johtaa ikätovereista eristäytymiseen tai sosiaalisten kontaktien välttelyyn.
Lukivaikeudesta kärsivät voivat syrjäytyä korkeakouluopinnoissa herkemmin, sillä lukeminen ja kirjoittaminen ovat keskeisessä roolissa ja vaativat lukivaikeudesta kärsiviltä huomattavasti enemmän ponnistelua. Haasteet opinnoissa saattavat johtaa paineiden kasautumiseen, motivaation hiipumiseen ja opintojen edistymisen hitauteen.
Korkeakouluopinnoista selvitään motivaation, sinnikkyyden ja selviytymisstrategioiden avulla
Lukivaikeuksista kärsivillä ei kuitenkaan ole automaattisesti vähemmän motivaatiota kuin muilla opiskelijoilla. He usein selviytyvät opinnoistaan nimenomaan motivaation ja sinnikkyyden avulla. He osoittavat tyypillisesti vahvoja päättely- ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka tukevat opiskelua. Lukivaikeuksista kärsivät kehittävät erilaisia selviytymisstrategioita, jotka auttavat heitä pärjäämään opinnoissaan. Positiivisia selviytymisstrategioita voivat olla esimerkiksi apu- ja tukikeinot eri tahoilta tai omanlaisten oppimisstrategioiden luominen.
Lukivaikeudesta kärsivät voivat suoriutua korkeakouluopinnoista. On tärkeää, että korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on valmiudet tukea lukivaikeudesta kärsiviä opiskelijoita, jotta kaikille voidaan tarjota tasavertaiset opiskelumahdollisuudet oppimisen haasteista riippumatta.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Österberg, Nea; Ruusujoki, Oona (2025): Lukivaikeus ja korkeakouluopinnot: konkreettisia keinoja opintojen suorittamiseen.
Lähteet
Benedetti, I.; Barone, M.; Panetti, V.; Taborri, J.; Urbani, T.; Zingoni, A. & Calabro, G. 2022. Clustering analysis of factors affecting academic career of university students with dyslexia in Italy. Sci Rep 12, 9010 (2022). Viitattu 28.5.2025. https://doi.org/10.1038/s41598-022-12985-w
Charalambous, T.; Papadima Sophocleous, S. & Giannikas C-N. 2022. The integration of assistive technologies in the SEN EAP classroom: raising awareness. Annals of Dyslexia (2022) 72;147–170. Viitattu 28.5.2025. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED614870.pdf
Clouder, L.; Karakus, M.; Cinotti, A.; Ferreyra, M-V.; Fierros, G-A. & Rojo, P. 2020. Neurodiversity in Higher Education: A Narrative Synthesis. Higher Education: The International Journal of Higher Education Research (2020) 80(4);757-778. Viitattu 28.5.2025.
Doikou-Avlidou, M. 2015. The Educational, Social and Emotional Experiences of Students with Dyslexia: The Perspective of Postsecondary Education Students. International Journal of Special Education (2015) 30; 1; 132-145. Viitattu 28.5.2025. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1094794.pdf
Günke, M; Hammes-Schmitz, E; Nobel, K; Ramacher-Faasen, N; Stallman, T; Apel, K; Faasen, J. & Faasen, R. 2023. Digital Self-Help Groups for College Students with Dyslexia: What They Can Provide to Young People With Substantial Difficulties in Reading and Spelling on Their Path through Higher Education. Insight into Learning Disabilities (2023) 20; 1; 51-63. Viitattu 28.5.2025. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1379971.pdf
Norton, S; Beach, S. & Gabrieli, J. 2014. Neurobiology of Dyslexia. Viitattu 28.5.2025. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4293303/
Pitt, S. & Soni, A. 2017. Students’ experiences of academic success with dyslexia: A call for alternative intervention. Support for Learning (2017) 32(4):387-405. Viitattu 28.5.2025.
Takala, M. & Kairaluoma, L. (toim.). 2019. Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus.
THL. 2024. Todettu lukivaikeus (%). KOTT-verkkoraportit. Taulukot 2024. Viitattu 28.5.2025. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/taulukot_2024/ko_dyslexia.html
Kuva: Pixabay