Maahanmuuttajalapsen hyvinvointi Suomessa
Maahanmuuttajalapset muuttavat Suomeen usein perheenyhdistämisen, lähtömaan epävakaan tilanteen tai vanhemman opiskelun tai työn vuoksi. Maahanmuuttajalapset ovat haavoittuvassa asemassa muutettuaan Suomeen, vieraan kielen ja kulttuurin ympäröimäksi. Lyhyen ajan sisällä koetut muutokset voivat altistaa lapsen mielenterveysongelmien kehittymiselle, jonka vuoksi maahanmuuttajalapselle on tarjottava riittävää tukea ja turvaa uudessa maassa.
Maahanmuuttajalasten kanssa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on lapselle suuri kokemus, joka vaikuttaa lapsen identiteetin rakentumiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Suomessa maahanmuuttajalasten hyvinvointia ja sopeutumista pyritään edistämään ja turvaamaan lakien, palveluiden ja ammattilaisten tarjoaman tuen avulla.
Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus suojelee maahanmuuttajalapsen hyvinvointia
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan kaikkia alle 18- vuotiaita lapsia huonolta kohtelulta ja takaamaan heille turvallisen kasvuympäristön sekä riittävän huolenpidon. Ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle lapselle on laadittava kotoutumissuunnitelma, jossa kartoitetaan lapsen tuen ja palveluiden tarve. Maahanmuuttajalapselle kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää suunnitelma opintoja varten, jotta lapselle voidaan tarjota riittävää tukea tarvittavien oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi.
Maksuton perusopetus on myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oikeus. Jos maahanmuuttajalapsen opetuskielen valmiudet tai tarvittavat opiskelutaidot eivät ole riittävät, voidaan heille järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksessa tulee tukea maahanmuuttajalapsen monikielisyyttä sekä pyrkiä järjestämään lapsen oman äidinkielen opetusta, sillä oman kielen käyttö tukee oppimista sekä vahvistaa lapsen identiteetin ja itsetunnon kehittymistä.
Hyvä mielenterveys auttaa maahanmuuttajalasta kohtaamaan haasteet Suomessa
Mielenterveys on voimavara, joka koostuu yksilön ominaisuuksista, kokemuksista ja yhteiskunnasta, johon yksilö kuuluu. Maahanmuuttajalapsen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi kasvuympäristön turvallisuus, riittävä huolenpito, vanhempien läsnäolo, maahanmuuttoa edeltäneet tapahtumat sekä elinolot uudessa maassa. Maahanmuuttajalapsen mielenterveyttä suojaa turvalliset aikuiset, yhteenkuuluvuuden tunne, oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen, kun taas traumat, kielelliset haasteet tai vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat voivat vahingoittaa lapsen mielenterveyttä.
Maahanmuuttajataustainen lapsi joutuu kokemaan lyhyen ajan sisällä suuria muutoksia, kuten muuton uuteen maahan, sopeutumisen uuteen kulttuuriin tai perheestä erkaantumisen. Muutokset lapsen elämässä vaikuttavat hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa ja lapsuuden tärkeisiin kehitysvaiheisiin. Maahanmuuttajalapsi voi myös kantaa mukanaan traumoja lähtömaasta, jotka voivat aiheuttaa haasteita mielenterveydelle ja uuteen maahan sopeutumiselle. Ilman tukea ja hoitoa lapsen psyykkinen oireilu voi näkyä esimerkiksi käytösongelmina tai päihteiden käyttönä. Haasteet uuden kielen oppimisessa, traumojen käsittelyssä ja kulttuuriin sopeutumisessa voivat vaikeuttaa koulunkäyntiä, sosiaalisten suhteiden luomista sekä identiteetin rakentumista.
Haasteet mielenterveydessä, perheessä ja uudessa kulttuurissa voivat altistaa lapsen päihdekokeiluille
Maahanmuuttajalapsen päihdekokeilut vaikuttavat aivojen, kognitiivisten kykyjen ja toiminnanohjauksen kehittymiseen. Päihdekokeilut ala-asteella ovat harvinaisia, mutta kokeilut ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Lapsuudessa ensimmäiset päihdekokeilut tapahtuvat usein tupakka- tai muilla nikotiinituotteilla. Maahanmuuttajalapsen mielenterveyden haasteet, kuten hoitamaton masennus tai käytöshäiriöt lisäävät riskiä päihdekokeiluille. Lisäksi lapsen persoonallisuuspiirteet, kuten toivottomuus, elämyshakuisuus ja impulsiivisuus voivat johtaa päihdekokeiluille, mutta persoonallisuuden piirteet eivät johda aina päihteiden käyttöön.
Maahanmuuttajalapsen riskikäyttäytymiseen ja päihdekokeiluihin vaikuttavat vahvasti perheen sisäiset haasteet sekä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhempien välillä. Kasvatuksen epäjohdonmukaisuus ja puutteellinen vuorovaikutus vanhempien kanssa vahingoittavat lapsen turvallisuuden ja riittävyyden tunnetta, joka voi johtaa riskikäyttäytymiseen. Tästä syystä esimerkiksi vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma on hoidettava lapsen hyvinvoinnin takaamiseksi.
Päihteiden ympäröimässä tai päihdemyönteisessä kasvuympäristössä lapsen kasvu ja kehitys voi häiriintyä, joka taas voi näyttäytyä lapsen käytöshäiriöinä tai päihdekokeiluina. Päihdemyönteisyys perheessä lisää lapsen kiinnostusta päihteisiin ja päihdetuntemusta. Päihdetuntemus lisääntyy lapsen kasvaessa ja lisää todennäköisyyttä kokeilla jotain tuntemistaan päihteistä ennen 13. ikävuotta. Suurimmassa riskissä ovat lapset, joiden perheessä on päihdehistoriaa, vanhemmat käyttävät kotona päihteitä tai päihteet ovat helposti saatavilla.
Maahanmuuttajalapsen hyvinvoinnin turvaaminen vaatii moniammatillista yhteistyötä, riittäviä palveluita ja kulttuurisensitiivistä kohtaamista. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, jossa hänen identiteettiään ja kieltään arvostetaan. Kun lapsi saa tarvitsemansa tuen, hänellä on paremmat edellytykset sopeutua uuteen maahan, rakentaa myönteisiä ihmissuhteita ja kasvaa hyvinvoivaksi aikuiseksi.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Helmi Kainulainen, Lawen Veisi (2025): Maahanmuuttajalasten mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ehkäisy
Artikkeli on osa Mielenterveyden edistäminen -tutkimusryhmän julkaisuja.
Lähteet
Bhatia D., Lewis B., Moore A. & Nixon S. 2023. Substance Familiraty in Middle Childhood and Adolescent Substance Use. Drug Alcohol Depend. HHS Public Access. Viitattu 28.11.2025 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10530461/pdf/nihms-1920280.pdf
Hyytilä P. 2015. Päihteiden vaikutus kasvavan lapsen ja nuoren aivoihin. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Duodecim Terveysportti. Viitattu 28.11.2025. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo12255/search/p%C3%83%C2%A4ihteiden vaikutus aivoihin
Kerkkänen H. & Säävälä M. 2015. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Systemaattinen tutkimuskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö. Konserni 40/2015. Viitattu 28.11.2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75031/TEMjul_40_2015_web_09062015.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kilpi-Jakonen E. & Kwon H. 2023. The Behavioral and Mental Health Benefits of Speaking the Heritage Language within Immigrant Families: The Moderating Role of Family Relations. Journal of Youth and Adolescence 52:2158–2181. University of Turku. Viitattu 28.11.2025. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/191953/s10964-023-01807-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kosola S., Niemelä E. & Niemelä S. 2018. Päihdekokeilut – normaalia nuoruutta vai alkava häiriö? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Duodecim Terveysportti. Viitattu 28.11.2025. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo14288/search/p%C3%83%C2%A4ihdekokeilut
Maahanmuuttovirasto. 2025. Maahanmuutto Suomeen. Viitattu 28.11.2025.
https://migri.fi/documents/5202425/166014458/Maahanmuutto_Suomeen_1_2025.pdf/ee5403d8-91a2-5772-3dc8-
c7c04c33e096/Maahanmuutto_Suomeen_1_2025.pdf?t=1738233869385
Martiskainen T. & Toivonen V. 2019. Kotoutumisen polku. Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeudet, tarpeet ja palvelut. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu. Viitattu 28.11.2025. https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Kotoutumisen_polku_.pdf
Ollila H. & Ruokolainen O. 2023. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö
ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 49/2023. Viitattu 28.11.2025.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147301/URN_ISBN_978-952-408-159-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetushallitus. 2015. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. ePerusteet. Viitattu 28.11.2025. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot
Storvik-Sydänmaa S., Tervajärvi L. & Hammar A-M. 2019. Lapsen ja perheen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. E-kirja. Viitattu 28.11.2025.
Kuva: Pixabay