Mielenterveyden edistäminen Suomessa
Mielenterveysongelmien hoidon todetaan Mieli ry:n mukaan maksavan Suomelle vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Mielenterveyspalveluiden saatavuuden todetaan olevan erittäin ruuhkautunutta, ja riittävä hoito jää vajaaksi monella lapsella ja nuorella.
Mielenterveyden edistämisestä tiedetään paljon, ja sen on todettu olevan kansantaloudellisesti edullisempaa kuin sairauksien hoito. Mielenterveyden edistäminen kattaa monia eri näkökulmia ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten hyvinvointia ja ehkäistä mielenterveyden häiriöitä.
Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on olemassa erilaisia julkisia toimijoita ja ohjelmia, jotka pyrkivät tukemaan mielenterveyttä ja tarjoamaan apua niille, jotka sitä tarvitsevat. Mielenterveyden edistämisessä tavoitellaan selviytymiskyvyn vahvistamista, johon sisältyy tunteidensäätely, vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisu ja stressinhallinta.
Varhainen mielenterveyden edistäminen
Yksi keskeinen tekijä mielenterveyden edistämisessä Suomessa on varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ. Suomessa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen. Mielenterveyden edistämisen voidaan katsoa alkavan jo päiväkodissa, jossa opetellaan muun muassa erilaisten kuvakorttien avulla tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteita erilaisissa tilanteissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa koulujen tärkeyttä lasten- ja nuorten mielenterveyden edistämisessä. Mielenterveystaidot ovat olleet osana opetussuunnitelmaa kaikilla luokilla vuodesta 2016. Lisäksi Aseman lapset ry sekä Mieli ry koordinoivat erilaisia vertaistoimintaa ja koulun toimintakulttuuria edistäviä ohjelmia ympäri Suomea. Lasten mielenterveysosaamista edistetään päiväkodista aikuisikään asti, ja vanhemmat saavat tukea kasvatukseen neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.
Terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan opinnoissa sensitiivisiin asiakaspalvelutilanteisiin. Ikävät kokemukset vastaanottotilanteesta ja ammattilaisen vähättely voivat aiheuttaa pitkään harmia henkilön mielenterveydelle. Kattava koulutus asiakaspalvelutilanteisiin voi vähentää negatiivisia kokemuksia ja on näin ollen tärkeää mielenterveyttä edistävää toimintaa.
Mielenterveysongelmien stigma ja työhyvinvointi
Merkittävä tekijä mielenterveyden edistämisessä Suomessa on mielenterveysongelmien stigman vähentäminen. Mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden kokemaa stigmaa on pyritty vähentämään tiedottamalla, kampanjoimalla ja lisäämällä avoimuutta mielenterveysasioista. Erilaiset järjestöt ja yhteisöt ovat tehneet arvokasta työtä mielenterveysaiheen normalisoinnissa ja keskustelun avaamisessa.
Lisäksi Suomessa on panostettu mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja kehittämiseen. Julkisella sektorilla on tehty investointeja mielenterveyspalveluihin, jotta apua on saatavilla tarvittaessa. Esimerkiksi mielenterveyskeskukset tarjoavat monipuolisia palveluita, kuten terapiaa, neuvontaa ja vertaistukea. Myös etäpalvelut, kuten puhelin- ja verkkokriisiapu, ovat olleet tärkeitä erityisesti pandemian aikana, jolloin ihmisten tarve tuen saamiseen oli korostunut.
Suomessa on myös tunnistettu mielenterveyden edistämisen merkitys työpaikoilla. Työelämässä koettu stressi ja työuupumus heijastuvat yksilön mielenterveyteen, joten työyhteisöjen tukeminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat olennaisia tekijöitä mielenterveyden edistämisessä. Työterveyshuoltoon panostaminen, työnohjaus ja työhyvinvointiohjelmat ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan työympäristön mielenterveysmyönteisyyttä.
Mielenterveyden edistäminen on kokonaisvaltainen ja jatkuvaa työtä vaativa prosessi, joka vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suomessa on otettu tärkeitä askeleita mielenterveyden edistämisen saralla, mutta on myös tunnistettu, että lisää on vielä tehtävää. Erityisesti haasteita tuovat resurssien riittävyys ja mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvu.
Mielenterveyden edistäminen on pitkäjänteistä työtä, mutta sen vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskunnassa. Hyvinvoiva mieli mahdollistaa yksilöiden paremman elämänlaadun ja vaikuttaa positiivisesti niin työyhteisöihin, perheisiin kuin koko yhteiskuntaankin. Suomessa on hyvät lähtökohdat mielenterveyden edistämiseen, ja jatkamalla ponnisteluja tässä asiassa voimme luoda yhä paremman ja mielenterveysmyönteisemmän ympäristön kaikille suomalaisille.
Lähteet:
Wahlbeck ,K.; Hannukkala, M.; Parkkonen, J.; Valkonen, J.; Solantaus,T. 2017. Mielenterveyen edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 12.6.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo13731
Suomen mielenterveys ry. 2021. Koululaisen mielenterveystaidot. Viitattu 12.6.2022. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/ala-ja-ylakoulu/koululaisen-mielenterveystaidot/
Suomen mielenterveys ry. 2023. Mieli ry:n tavoitteet vaalikaudelle 2023-2027. Viitattu 12.6.2023. https://mieli.fi/yhteiskunta/miten-mieli-ry-vaikuttaa/mielenterveys-eduskuntavaaleissa-2023/mielenterveyden-vahvistamisen-10-toimenpidetta-mieli-ryn-hallitusohjelmatavoitteet-2023-2027/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Mielenterveyden edistäminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Viitattu 12.6.2023. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/lasten-ja-nuorten-mielen-hyvinvointi/mielenterveyden-edistaminen-paivakodeissa-ja-kouluissa