Sote-alan ammattilainen: Osaatko tunnistaa nuoren avunhuudon?
Murrosikä tuo mukanaan lisääntyneen riskin mielenterveysongelmille, mikä korostaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja oppilashuollon keskeistä roolia nuorten hyvinvoinnin seurannassa. Vaikka murrosikäisten käytöstä, ja sitä kautta mielenterveyttä, voi olla ajoittain jopa vaikeaa arvioida, on se silti välttämätöntä.
Murrosiällä tarkoitetaan ajanjaksoa noin 11. ja 17. ikävuosien välillä, jossa sukupuoli- ja kasvuhormonieritys lisääntyvät. Tässä kehitysvaiheessa lapsi kasvaa ja kehittyy kohti aikuisuutta. Murrosikä tuo mukanaan muutoksia hormoni- ja välittäjäainetasoissa sekä aivokehityksessä. Ne vaikuttavat fyysisen kasvun lisäksi myös nuoren psyykkiseen puoleen, näyttäytyen käyttäytymisessä, tunne-elämässä ja vuorovaikutuksessa. Nuoressa tapahtuvat muutokset saattavat olla aiempaan verrattuna voimakkaita ja hyvin eriäviä totutusta, sillä esimerkiksi mielialan heittely ja omatahtoisuus, lisääntyvät luonnollisten hormonimuutosten myötä.
Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä laadittiin verkkokurssisisältöä, jossa käsitellään nuorten ylipainon vaikutuksia ahdistuneisuuteen ja masennukseen sekä opetetaan, miten voi erottaa murrosiän tuomat haasteet ahdistuneisuuden ja masennuksen oireista.
Nuorten mielenterveyshaasteiden tunnistaminen
On tutkittu, että nuoruusvuosina alttius mielenterveysongelmille on suurentunut ja aivojen kehitys voi häiriintyä herkästi. Etenkin ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisimpien mielenterveysongelmien joukossa. Tätä alttiusherkkyyttä selittävät niin fysiologiset, psykososiaaliset kuin myös kognitiiviset muutokset. Voidaan siis todeta, että murrosikäiset nuoret ovat jo pelkästään kehitysvaiheensa vuoksi ns. riskiryhmäläisiä mielenterveysongelmille.
On kuitenkin syytä muistaa, että mielenterveysongelmat eivät synny yksinään, vaan ne syntyvät monen altistavan tekijän yhteisvaikutuksesta. Mielenterveysongelmista ahdistuneisuudelle ja masennukselle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi kiusaamisen, laiminlyönnin, väkivallan ja menetysten kokeminen, sairastuminen, yksinäisyys tai kavereiden puute, suuret paineet ja odotukset sekä unen, liikunnan ja riittävän ravinnon puute.
Nuorten parissa työskennellessä on osattava tunnistaa, milloin nuoren käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset ovat vielä tavanomaisia ja toisaalta, milloin on syytä olla huolissaan. Varhainen tunnistaminen mahdollistaa tarjoamaan nuorelle tarvittavan tuen ja asianmukaiseen hoitoon ohjaamisen mahdollisimman nopeasti.
Murrosiän oireet: Milloin tarvitaan asiantuntijan apua?
Nuoren havainnoinnissa on tärkeää ottaa huomioon nuoren toimintakyvyn muutos: onko toimintakyky muuttunut, kuinka paljon ja missä ajassa. Tyypilliset murrosiän tuomat käyttäytymisen muutokset eivät haittaa nuoren toimintakykyä. Kestoltaan ohimenevä, satunnainen tai muutamia päiviä kestävä oireilu on tavanomaista, mutta sen sijaan viikkoja kestänyt tai vakava oireilu on syytä ottaa vakavasti.
Kun arvioidaan nuoren käyttäytymistä, kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka viittaavat nuoren mielen hyvinvoinnin laskuun:
- yli kahden viikon ajan kestänyt mielialan lasku
- vaikeus tehdä päätöksiä
- vääristyneet ajatukset itsestä tai itsetuhoiset ajatukset ja teot
- aiemmin kiinnostaneiden harrastusten lopettaminen
- tärkeistä ihmissuhteista vetäytyminen
- pitkäkestoiset keskittymisvaikeudet
- koulumenestyksen hiipuminen, koulupoissaolot ja koulutehtävien tekemättömyys
- voimakkaasti lisääntynyt omatahtoisuus
- sääntöjen laiminlyönti tai väkivaltaisuus
- jatkuva päihteiden käyttö
- huolimaton seksikäyttäytyminen ja merkittävät ikäerot tapailusuhteissa.
Lisäämällä ymmärrystä murrosiästä kehitysvaiheena ja sen tuomista tyypillisistä käyttäytymisen ja tunne-elämän muutoksista, on mahdollista edistää nuorten hyvinvointia. Tämä antaa ammattilaisille paremman valmiuden arvioida nuoria ja tunnistaa ne yksilöt, jotka tarvitsevat tukea ja apua, ja joiden avunhuutoihin ei olla vielä vastattu.
Lähteet:
Aalto-Setälä, T.; Huikko, E.; Appelqvist-Schmidlechner, K.; Haravuori, H. & Marttunen, M. 2020. Kouluikäisten mielenterveysnongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa: Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vantaa: PunaMusta Oy. Viitattu 20.02.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140590/OHJ2020_006%20verkko%20u.pdf?sequenc e=4&isAllowed=y
Duodecim Terveyskirjasto. 2016. Murrosikä. Lääketieteen sanasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 07.03.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt02194
Hermanson, E. & Sajaniemi, N. 2018. Nuoruuden kehitys – mitä tapahtuu pinnan alla? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Vol. 134, No 8, 843–9. Viitattu 10.02.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo14286
Marttunen, M.; Huurre, T.; Strandholm, T. & Viialainen, R. 2013. Nuorten mielenterveyshäiriöt: Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Viitattu 02.03.2024. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110484/THL_OPA025_2013.pdf?sequence=1&isAllo wed=y
Mielenterveystalo. n.d. Tietopaketti murrosiästä. Viitattu 23.03.2024. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta
MLL. 2023. Nuoren aivojen kehitys. Viitattu 04.02.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/
Terveyskylä. N.d. Murrosikä. Viitattu 07.03.2024. https://www.terveyskyla.fi/nuortentalo/nuori-ja pitkaaikaissairaus/murrosika