Terveysneuvonnalla ennaltaehkäistään suonensisäisiä huumeita käyttävien infektioita ja kuolemia
Suonensisäisiä huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta on haittoja vähentävää työtä, jota on toteutettu Suomessa vuodesta 1996 alkaen. Terveysneuvonnan tehtävänä on välittää tietoa pistohuumeiden aiheuttamien infektioiden ja yliannostuskuolemien ehkäisemiseksi. Tällä hetkellä Suomessa on jo yli 90 terveysneuvontapistettä.
Opioidit ovat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia, voimakkaita kipulääkkeitä. Ne aiheuttavat riippuvuutta, minkä vuoksi niihin liittyy paljon väärinkäyttöä. Opioidit ovat myös eniten kuolemia aiheuttava lääkeaineryhmä.
Huumeiden käytön kasvavat haasteet
Opioideihin kuuluva buprenorfiini ja stimulantteihin kuuluva amfetamiini, ovat olleet Suomessa jo pitkään yleisimpiä suonensisäisesti käytettyjä huumeita. Amfetamiinia käytetään suonensisäisen käytön lisäksi myös suun kautta sekä nuuskaamalla. Suomessa arvioitiin olevan 31 100 – 44 300 opioideja ja amfetamiinia ongelmallisesti käyttävää henkilöä vuonna 2017.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huumehoidon tutkimuksen mukaan, opioidit olivat vuonna 2018 ensisijainen ongelmapäihde 39 prosentilla hoitoon hakeutuneista. Huumemyrkytyskuolemat sekä huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuneet kuolemat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun ajan.
Infektioiden ja tartuntatautien ennaltaehkäisy ja hoito on tärkeä osa terveysneuvontaa
Huumeiden suonensisäinen käyttö altistaa erilaisille bakteeri-, virus- ja sieni-infektioille, jotka leviävät likaisten käyttövälineiden, ihon tai saastuneen aineen välityksellä. Yleisimpiä veriteitse leviäviä virustauteja ovat HIV, sekä hepatiitti b- ja c-tartunnat. C-hepatiitti on yleisin pistoskäytön kautta saatu tartuntatauti Pistämiseen liittyviä infektioita ovat muun muassa verenmyrkytys, pistokohdan paikalliset infektiot sekä itse infektion leviäminen muihin kudoksiin.
Terveysneuvontapisteet ovat maksuttomia, matalan kynnyksen palvelupisteitä suonensisäisiä huumeita käyttäville ihmisille. Asiointi tapahtuu aina nimettömänä. Terveysneuvonta tarjoaa apua tartuntatautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa eri keinoin:
- puhtaiden käyttövälineiden tarjoamisen mahdollistaminen
- seksitautien testauksen mahdollistaminen
- rokotteiden antaminen
- tiedon jakaminen tartuntataudeista
Terveysneuvonnalla on mahdollisuus vaikuttaa jakamalla tietoa ja pohtimalla yhdessä tehtyjä valintoja huumeita käyttävien ihmisten kanssa. Huumeiden käyttöön liittyviin haittoihin ja riskeihin on mahdollisuus vaikuttaa, vaikka kaikki huumeita käyttävät ihmiset eivät ajattelisikaan lopettavansa.
Terveysneuvontatyöhön kuuluvat myös ehkäisyneuvonta, tiedon jakaminen seksuaaliterveydestä, raskaustestien mahdollistaminen, erilaisiin vertaistukiryhmiin ohjaaminen sekä päihdekatkaisu-, päihdekuntoutus- ja opioidikorvaushoitoon ohjaaminen.
Miten mahdolliset riskiryhmät tunnistetaan?
Arvioidessa henkilön mahdollisia riskejä huumeiden käytön alkamiselle, ilmenee myös yleensä useita erilaisia, mahdollisia haittoja ja ongelmia, jotka on otettava huomioon. Riskejä arvioitaessa on tärkeää tunnistaa tekijät sekä näiden syy-seuraus-suhteet haittojen osalta.
Riskejä lisääviä tekijöitä voivat olla henkilön ikä – mitä nuorempana ihminen kokeilee huumeita, sitä todennäköisemmin hän siirtyy myös säännölliseen käyttöön, mielenterveysongelmat, matala sosioekonominen status, syrjäytyminen sekä perhesuhteisiin liittyvät tekijät.
Mitä keinoja huumekuolemien ehkäisyyn on?
Suurin osa Suomen huumausainekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyskuolemia. Usein myrkytyskuolemiin liittyy myös muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten alkoholin ja bentsodiatsepiinien samanaikaista käyttöä. Terveysneuvonnassa jaetaan tietoa eri huumeiden sekakäyttöön liittyvistä riskeistä ja yhteisvaikutuksista.
Keinoja huumekuolemien ehkäisyyn ovat:
- tiedottaminen eli nopea tiedonvaihto ajankohtaisista ilmiöistä, esim. huumemarkkinoilla liikkuvista vaarallisista aineista
- yliannostusoireiden tunnistaminen ja näihin nopeasti reagoiminen
- naloksoni, joka on saatavilla vain reseptillä
Huumekuolemien ehkäisyssä tärkeänä keinona on myös stigman vähentäminen, jota voidaan toteuttaa puheeksi otolla ihmisten kanssa, joilta kuulee negatiivissävytteistä puhetta huumeita käyttävistä ihmisistä. Puheeksi otolla voi muuttaa asenteita ja lisätä tietoisuutta huumeriippuvuudesta sairautena. Tätä kokonaisuutta kutsutaan stigman haastamiseksi.
Valvottuja käyttöhuoneita Suomeen?
Valvotut käyttöhuoneet täydentävät muuta huumeista aiheutuvien terveyshaittojen vähentävää toimintaa. Käyttöhuoneita on ollut koko maailmassa vuoden 2023 loppuun mennessä yli 140.
Suomessa ei ole huumeiden käyttöön tarkoitettuja käyttöhuoneita, mutta niiden tarpeellisuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta. Suomessa käyttöhuoneilla voisi olla suuri ympäristöhygieeninen ja katuturvallisuutta parantava vaikutus. Kansalaisaloite koskien valvottua käyttötilaa, jätettiin vuoden 2022 alussa. Yli 50 000 nimeä ylittäneenä, aloite lähti eduskuntaan kesäkuussa 2023.
Aiheesta voi lukea lisää Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä.
Lähteet:
European Union Drugs Agency. 2021. Action framework for developing and implementing health and social responses to drug problems. 11-12. Viitattu 2.11.2024 https://www.euda.europa.eu/sites/default/files/pdf/14111_en.pdf?229135
European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction. 2023. Joint report by the EMCDDA and C-Ehrn. Drug consumption rooms. 9. Viitattu 30.10.2024 file:///C:/Users/pauli/Downloads/drug-consumption-rooms_technical-report_final%20(2).pdf
Huotari, A-M. 2018. Voimakkaat kipulääkkeet eli opioidit. Viitattu 28.10.2024 https://www.terve.fi/artikkelit/voimakkaat-kipulaakkeet-eli-opioidit
Kailanto, S. 2018. Huumeiden käyttöhuoneet. 9. Taite-verkkolehti. Helsinki: Irti Huumeista. Viitattu 28.10.2024 https://www.e-julkaisu.fi/irti-huumeista/taite/3-2018/mobile.html#pid=6
Kailanto, S.; Viskari, I.; Häkkinen, M.; Kotovirta, E.; Kriikku, P.; Mikkonen, M.; Niemelä, S.; Perälä, R.; Rönkä, S. & Sedergren, J. 2023. Huumekuolemien ehkäisyn toimintamalli – Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. 10,29,74. Viitattu 28.10.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147189/OHJ2023_013_Huumekuolemien%20ehk%c3%a4isyn%20Suomen%20malli_WEB_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kailanto, S. & Viskari, I. 2024. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta. Viitattu 29.10.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148080/Huumeita%20k%c3%a4ytt%c3%a4vien%20ihmisten%20terveysneuvonta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kivelä, P. 2018. Huumeiden käyttöön liittyvät infektiot ja niiden yleisyys. Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.11.2024 https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/hlr00152
Kotovirta, E. & Tammi, T. 2018. Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta. Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.11.2024 https://www.oppiportti.fi/op/hlr00067/do
Kylmänen, P. 2022. Huumeita suonensisäisesti käyttävän potilaan terveysneuvonta. Duodecim Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.11.2024 https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/shk04047/search/huumeiden
Mäenpää, S. & Karttunen, N. 2017. Opioidit. Päihdelinkki. Viitattu 3.11.2024 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/laakkeet/opioidit/
NHS Inform, n.d. Challenging drug and alcohol stigma. Viitattu 1.12.2024 https://www.nhsinform.scot/campaigns/challenging-drug-and-alcohol-stigma/
Niinivaara, K. 2015. Buprenorfiini päihdekäytössä. Päihdelinkki. Viitattu 5.12.2024 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/laakkeet/buprenorfiini-paihdekaytossa/
Partanen, A.; Holmberg, J.; Inkinen, M.; Kurki, M. & Salo-Chydenius, S. 2015. Päihdehoitotyö. 243, 281-282. 1. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Viitattu 6.12.2024.
Päihdelinkki. n.d. Amfetamiini. Viitattu 29.10.2024 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/pikatieto/amfetamiini/
Päihdelinkki. 2024. Neulanvaihtopisteet. Viitattu 29.10.2024 https://paihdelinkki.fi/tietopankki/huumehaittojen-vahentaminen/neulanvaihtopisteet/
Rönkä, S. & Markkula, J. 2020. Huumetilanne Suomessa 2020. 37, 78-81. Viitattu 30.10.2024 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140710/URN_ISBN_978-952-343-576-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rönkä, S. & Niemelä, S. 2020. Huumekuolemia voidaan ehkäistä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 6.12.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo15534
Strand, T. 2024. Stigma ja syrjintä. Viitattu 10.12.2024 https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Huumeiden käytön ja lääkkeiden väärinkäytön puheeksiotto. Viitattu 10.12.2024 https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/puheeksiotto-ja-mini-interventio/huumeiden-kayton-ja-laakkeiden-vaarinkayton-puheeksiotto
Valvottu käyttötila huumeita käyttäville. 2022. Kansalaisaloite. Viitattu 10.12.2024 https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9890
Kuva: Unsplash