Vertaistuki on lukivaikeuksista kärsivän opiskelijan tärkeä voimavara
Korkeakoulujen tuki- ja apukeinot lukivaikeuksista kärsiville opiskelijoille painottuvat pääasiassa opetus- ja opiskelujärjestelyihin. Yksi käytössä olevista tukimuodoista on sosiaalisen tuen eri muodot, kuten ryhmäohjaus. Vertaistuki ja myönteiset roolimallit voivat merkittävästi helpottaa opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijan hyvinvointia.
Kehityksellinen lukivaikeus on yksi yleisimmistä neurobiologisista oppimisvaikeuksista ja sen yleisin ilmenemismuoto on lukivaikeus. Tutkimusten mukaan lukivaikeus voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi opiskelijan itsetuntoon sekä akateemiseen menestykseen. Lukivaikeudesta kärsivillä aikuisilla ongelmat koulutuksessa ja uralla ovat tavallisimmin yhteydessä oppimisvaikeuksista johtuvaan stressiin ja epävarmuuteen.
Korkeakoulut on ohjeistettu tarjoamaan erilaisia apukeinoja oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille. Tuki ja apukeinot painottuvat pääasiassa opetus- ja opiskelujärjestelyihin, ei niinkään erityisopetukseen. Riittävän tuen saaminen vaatii opiskelijalta avoimuutta ja omaehtoista oppimisvaikeuksista kertomista sekä mahdollisten erityisjärjestelyiden pyytämistä.
Psykososiaalista tukea avuksi lukivaikeuteen
Korkeakouluissa yksi käytössä olevista tukimuodoista on sosiaalisen tuen eri muodot. Näitä voivat olla esimerkiksi ryhmäohjaus tai erilaiset vertaistukiryhmät. Tutkimusten mukaan sosiaalista tukea tarvitaan erityisesti ehkäisemään opinnoissa koettua stressiä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Vertaistuki tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden jakaa opiskelutekniikoita, kokemuksia ja saada kannustusta toisiltaan. Vertaistuen tärkeys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla lukivaikeus on todettu vasta hiljattain.
Vertaistukiryhmien tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan säännöllisesti toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Näitä ryhmiä ei johda ammattilainen, vaan ne perustuvat vertaisuuteen. Jokainen osallistuja toimii tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Vertaistuki kannustaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta tilanteestaan ja tukee vuorovaikutusta sekä henkilökohtaista kasvua.
Tällaiset ryhmät tarjoavat arvokkaita sosiaalisia kontakteja ja vahvistavat tunnetta siitä, ettei kukaan ole yksin haasteidensa kanssa. Yhteisö, joka ymmärtää, myötäelää ja samaistuu, voi tarjota merkittävää henkistä tukea. Jo pelkkä oivallus siitä, että muut kokevat samanlaisia asioita, voi vaikuttaa myönteisesti opiskelijan mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Digitaalisten vertaistukiryhmien hyötynä saavutettavuus
Vertaistukiryhmien käyttö ei kuitenkaan ole vielä laajalti levinnyttä. Haasteena on todettu osallistumiskynnys. Moni opiskelija pelkää leimautumista muiden opiskelijoiden ja opettajien silmissä, jos he paljastavat oppimisvaikeutensa. Anonyymius ja reaaliaikainen vuorovaikutus voivat lisätä osallistumishalukkuutta.
Digitaaliset vertaistukiryhmät ovat tutkimuksen mukaan yleensä yhtä tehokkaita kuin fyysiset tapaamiset, mutta niissä on myös omat haasteensa. Etätapaamisissa kehonkielen ja katsekontaktin puute voi heikentää emotionaalista yhteyttä sekä non-verbaalisen viestinnän tulkintaa. Haittapuolista huolimatta digitaalisten vertaistukiryhmien saavutettavuus tekee niistä nykypäivänä toimivan vaihtoehdon.
Lukivaikeus ei ole este akateemiselle menestykselle tai hyvinvoinnille
Akateeminen ura ja hyvinvointi ovat mahdollisia, kunhan opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Vertaistuki – tapahtuupa se kasvokkain tai digitaalisessa muodossa – voi tarjota korvaamatonta apua sekä käytännön haasteisiin että henkiseen jaksamiseen. On tärkeää, että korkeakoulut jatkavat työtään saavutettavien tukimuotojen kehittämiseksi ja madaltavat kynnystä osallistua niihin. Kun opiskelijat uskaltavat tuoda esiin omat tarpeensa ja löytävät vertaisiaan, jotka ymmärtävät, syntyy yhteisö, jossa jokainen voi kasvaa ja oppia omilla ehdoillaan.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Österberg, Nea; Ruusujoki, Oona (2025): Lukivaikeus ja korkeakouluopinnot: konkreettisia keinoja opintojen suorittamiseen.
Lähteet:
Benedetti, I.; Barone, M.; Panetti, V.; Taborri, J.; Urbani, T.; Zingoni, A. & Calabro, G. 2022. Clustering analysis of factors affecting academic career of university students with dyslexia in Italy. Sci Rep 12, 9010 (2022). Viitattu 28.5.2025. https://doi.org/10.1038/s41598-022-12985-w
Doikou-Avlidou, M. 2015. The Educational, Social and Emotional Experiences of Students with Dyslexia: The Perspective of Postsecondary Education Students. International Journal of Special Education (2015) 30; 1; 132-145. Viitattu 28.5.2025. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1094794.pdf
Günke, M; Hammes-Schmitz, E; Nobel, K; Ramacher-Faasen, N; Stallman, T; Apel, K; Faasen, J. & Faasen, R. 2023. Digital Self-Help Groups for College Students with Dyslexia: What They Can Provide to Young People with Substantial Difficulties in Reading and Spelling on Their Path through Higher Education. Insight into Learning Disabilities (2023) 20; 1; 51-63. Viitattu 28.5.2025. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1379971.pdf
Nukari, J. 2023. Effectiveness of individual and group-based neuropsychological interventions for young adults with dyslexia. Viitattu 28.5.2025. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/c5ab490d-7075-47c0-97d1-73fbc87894d8/content
Kuntoutussäätiö. 2025. Oppimisvaikeudet. Viitattu 28.5.2025. https://www.oppimisvaikeus.fi/tietoa/oppimisvaikeudet#lukivaikeus
Takala, M. & Kairaluoma, L. (toim.). 2019. Lukivaikeudesta lukitukeen. Tallinna: Gaudeamus.
THL. 2024. Todettu lukivaikeus (%). KOTT-verkkoraportit. Taulukot 2024. Viitattu 28.5.2025. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/taulukot_2024/ko_dyslexia.html
THL. 2025. KOTT 2024: Oppimisvaikeudet ja opiskelukyky. Viitattu 28.5.2025. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/oppimisvaikeudet_ja_opiskelukyky.html
Kuva: Pixabay