• aistimodulaatio
• Kuntoutus
• psykoosisairaudet
• toimintataterapia

Aistimodulaation käyttö on kasvattanut suosiotaan psykiatrian kentällä viime vuosina, ja se nähdään arvokkaana kuntoutusmuotona nykyisten menetelmien rinnalla psykoosisairauksien kuntoutuksessa. Aistimodulaation hyötyjä ovat esimerkiksi ahdistuneisuuden väheneminen, sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen sekä psykoosisairauksiin liittyvien positiivisten ja negatiivisten oireiden hallinnan parantuminen. Äskettäin julkaistu opinnäytetyö ”Aistimodulaatiohuoneen suunnitelma psykoosiosastolle” esittelee psykoosisairauksien vaikutuksia aistikäsittelyyn sekä aistimodulaation käytettävyyttä psykoosisairauksien kuntoutuksessa. Kehittämistyönä tehdyn opinnäytetyön tuotoksena syntyi aistimodulaatiohuoneen suunnitelma Tyksin uuden psykiatrisen sairaalan psykoosiosastolle.

Psykoosi on mielenterveyden häiriö, jossa todellisuudentaju häiriintyy vakavasti. Oireita ovat harhaluulot, aistiharhat, puheen tai käytöksen hajanaisuus ja katatoniset oireet. Psykoottisiin sairauksiin luetaan kuuluvaksi esimerkiksi skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö ja psykoottinen masennus. (Suvisaari ym. 2021, 257–258.) Suomalaisista noin 3,5 % sairastuu psykoosisairauteen jossain vaiheessa elämäänsä. Muun muassa geeniperimä, ympäristötekijät, kasvuympäristön tekijät ja traumat voivat vaikuttaa sairastumisriskiin. (THL 2022.)

Aistimodulaatio on interventiomenetelmä, joka pyrkii muuttamaan olotilaa aistiärsykkeitä hyödyntämällä. Muutos voi tapahtua fysiologiassa, vireystilassa tai tunnetilassa. (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 5.) Aistimodulaatiolla voidaan tukea toiminnallisuutta erityisesti henkilöillä, jotka oireidensa vuoksi kokevat aistisäätelyn häiriöitä (Champagne 2017, 102).

Aistimodulaatiota voidaan käyttää rauhoittumiseen, maadoittamiseen, tyynnyttämiseen, rentoutumiseen, vireystilan säätelyyn, aistimusten vähentämiseen tai tehostamiseen, hyvän olon lisäämiseen, turvallisuuden tunteen luomiseen, riippuvuuksien hallintaan, oireiden hallintaan, kivun hallintaan, surun ja shokin kanssa pärjäämiseen sekä muisteluun (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 8–9).

Mielenterveyden häiriötä sairastavat kokevat usein myös aistisäätelyn haasteita oireidensa vuoksi. Aistimodulaation käyttäminen kuntoutusmuotona voi tukea yksilön toiminnallista selviytymistä. (Champagne 2017, 102.)

Psykoosisairauksissa aistikäsittelyn haasteet vaikuttavat toimintakykyyn

Opinnäytetyössä toteutetun kuvailevan kirjallisuuskatsauksen perusteella psykoosisairauksiin liittyy aistiprosessoinnin haasteita (Lipskaya-Velikovsky ym. 2015; Javitt & Sweet 2015; Annandale ym. 2016; Carter ym. 2017, 1; Dondé ym. 2019). Esimerkiksi skitsofreniassa häiriöitä saattaa esiintyä visuaalisessa ja auditiivisessa prosessoinnissa sekä haju- ja sensomotorisissa järjestelmissä (Dondé ym. 2019). Skitsofreniassa puutteet kuuloaistijärjestelmässä vaikuttavat merkittävästi sairauden oireisiin sekä psykososiaalisen ja kognitiivisen toiminnan heikkenemiseen. Skitsofreniapotilailla on tutkimuksen mukaan myös haasteita äänien erottelussa ja he ovat herkempiä häiriöille. (Javitt & Sweet 2015.)

Skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä vaikuttaa olevan terveisiin verrokkiryhmiin verrattuna enemmän aistialiherkkyyttä ja alireagointia aistiärsykkeisiin (Brown ym. 2002; Lipskaya-Velikovsky ym. 2015; Bailliard & Whigham 2017; Machingura ym. 2022) sekä enemmän aistimusten välttelyä (Brown ym. 2002; Machingura ym. 2022). Skitsofeniaa sairastavilla on usein korkeampi neurologinen kynnys eli he tarvitsevat aistimuksen reagoimiseksi voimakkaampia aistimuksia (Machingura ym. 2022). Potilailla esiintyy myös taipumusta olla havaitsematta saatavilla olevia aistiärsykkeitä (Brown ym. 2002).

Aistimodulaatiosta hyötyä psykoosisairauksien kuntoutuksessa

Tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa tutkimustietoa aistimodulaation hyödyistä ja käytöstä erityisesti psykoosien tai skitsofrenian kuntoutuksessa löytyi verrattain vähän. Yleisesti mielenterveystyössä aihetta on tutkittu kuitenkin enemmän ja tietoa on laajemmin saatavilla.

Kroonista skitsofreniaa sairastavilla aistimodulaation hyötyinä ovat negatiivisten tunteiden väheneminen ja hengitystiheyden sekä sydämensykkeen laskeminen (Cheng ym. 2017). Muita aistimodulaation hyötyjä skitsofreniapotilailla ovat ahdistuneisuustasojen lasku, terveyden kohentuminen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantuminen (Machingura ym. 2022).

Aistimodulaatio tarjoaa arvokkaan kuntoutusmuodon sekä skitsofrenian positiivisten että negatiivisten oireiden kuntoutukseen. Hyötyinä nähdään äänien kuulemisen ja itsemurhaan tai itsensä vahingoittamiseen liittyvien ajatusten väheneminen, energiatasojen nousu sekä motivaation lisääntyminen (Machingura ym. 2021). Aistimodulaatio voi olla erittäin hyödyllistä muun muassa silloin, kun henkilö on kiihtynyt tai ahdistunut, kokee voimakkaita tunteita tai mielialaoireita, kokee irrallisuuden tai epätodellisuuden tunteita, dissosiaatioita tai hallusinaatioita (Fitzgibbon ja O’Sullivan 2018, 15).

Kehittämistyön tuotoksena suunnitelma aistihuoneesta

Kehittämistyön tuotoksena syntynyt suunnitelma pohjautuu tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen. Aistimodulaatiohuoneen suunnitelmassa esitellään välineet ja menetelmät jaoteltuna aistiryhmittäin.

Suunnitelmaan mukaan otetut aistiryhmät ovat näköaisti, kuuloaisti, tuntoaisti, makuaisti, hajuaisti sekä asento- ja liikeaisti ja tasapainoaisti. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää Tyksin uuden psykiatrisen sairaalan psykoosiosaston aistimodulaatiohuoneen toteutuksessa sekä mahdollisesti muissa terveydenhuollon yksiköissä.

Lisää tietoa aistimodulaation käytettävyydestä psykoosiosastolla opinnäytetyössä: Aistimodulaatiohuoneen suunnitelma psykoosiosastolle.

Lähteet:

Annandale, T.; van Jaarsveld, A.; van Heerden, R.; Nel, R. 2016. The incidence of sensory integration problems in a distinct sample of individuals with disorders characterised by symptoms of psychosis. South African Journal of Occupational Therapy. Vol. 46, No 3, 30-35. Viitattu 18.1.2023. http://&x.doi.org/10.17159/2310-3833/2016/v46n3a6.

Bailliard, A. L. & Whigham, S. C. 2017. Linking Neuroscience, Function, and Intervention: A Scoping Review of Sensory Processing and Mental Illness. American Journal of Occupational Therapy Vol. 71, No 5. Viitattu 10.2.2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28809649/.

Brown, C.E. & Dunn, W. 2002. The Adolescent/Adult Sensory Profile. User’s Manual. San Antonio: The Psychological Corporation.

Carter, O.; Bennett, D.; Nash, T.; Arnold, S.; Brown, L.; Cai, R. Y.; & Allan, Z.; Dluzniak, A.; McAnally, K.; Burr, D.& Sundram, S. 2017. Sensory integration deficits support a dimensional view of psychosis and are not limited to schizophrenia. Translational Psychiatry. Vol. 7, No 5. Viitattu 18.1.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5534945/.

Champagne, T. 2017. Sensory Modulation & Environment: Essential Elements of Occupation. Handbook & Reference. Third edition revised. Sydney: Pearson Australia Group Pty Ltd.  

Cheng, S. C.; Hsu, W.; Shen, S.; Hsu, M. & Lin, M. 2017. Dose-Response Relationships of Multisensory Intervention on Hospitalized Patients with Chronic Schizophrenia. Journal of Nursing Research. Vol. 25, No 1, 13-20. Viitattu 10.2.2023. https://journals.lww.com/jnr-twna/Fulltext/2017/02000/Dose_Response_Relationships_of_Multisensory.6.aspx.

Dondé, C., Avissar, M., Weber, M., & Javitt, D. 2019. A century of sensory processing dysfunction in schizophrenia. European Psychiatry. Vol. 59, 77–79. Viitattu 8.2.2023. https://doi.org/10.1016/j.eurpsy.2019.04.006.

Fitzgibbon, C. & O’Sullivan, J. 2018. Sensory Modulation. Changing how you feel through using your senses. Resource Manual. Brisbane: Sensory Modulation Brisbane.  

Javitt D. C. & Sweet R. A. 2015. Auditory dysfunction in schizophrenia: integrating clinical and basic features. Nature Reviews Neuroscience. Vol. 16, No 9, 535–550. Viitattu 18.1.2023. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4692466/

Lipskaya-Velikovsky, L.; Bar-Shalita, T.; Bart, O. 2015. Sensory modulation and daily-life participation in people with schizophrenia. Comprehensive Psychiatry. Vol. 58, 130-137. Viitattu 17.10.2023. https://doi.org/10.1016/j.comppsych.2014.12.009.

Machingura, T.; Lloyd, C.; Murphy, K.; Goulder, S.; Shum, D. & Green, H. 2021. Views about sensory modulation from people with schizophrenia and treating staff: A multisite qualitative study. British Journal of Occupational Therapy. Vol. 84, No 9, 550-560. Viitattu 20.1.2023. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0308022620988470#bibr1-0308022620988470.

Machingura, T.; Shum, D.; Lloyd, C.; Murphy, K.; Rathbone, E. & Green, H. 2022. Effectiveness of sensory modulation for people with schizophrenia: A multisite quantitative prospective cohort study. Australian Occupational Therapy Journal. Vol. 69, No 4, 424-435. Viitattu 18.1.2023. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1440-1630.12803.

Suvisaari, J.; Jääskeläinen, E. & Lönnqvist, J. 2021. Muut psykoosit. Teoksessa: Lönnqvist, J.; Henriksson, M.; Marttunen, M.; Partonen, T. & Aalberg, V. Psykiatria. 15., [uudistettu] painos. Helsinki: Duodecim.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2022. Psykoosit. Viitattu 17.10.2023. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/psykoosit.