Aistimukset osana ikääntyneen mielenterveyttä
Vasta julkaistu opinnäytetyö “Aistimukset osana ikääntyneen mielenterveyttä – suositukset aistimodulaatiohuoneesta Tyks Vanhuspsykiatrian osastolle” on toteutettu tukemaan aistimodulaation hyödyntämistä vanhuspsykiatrian osastohoidossa. Turun yliopistollinen sairaala rakentaa uutta psykiatrista sairaalaa, jonka osastoille luodaan tilat aistimodulaatiotyöskentelylle. Kehittämistyönä toteutetussa opinnäytetyössä tuodaan esiin tutkittua tietoa vanhuspsykiatrian potilasryhmä keskiössä.
Aistimodulaatio on interventiomuoto, jonka avulla ihmisen tunne- ja vireystilaan pyritään vaikuttamaan aistimusten kautta. Oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti toteutettuna aistimodulaatio voi vähentää monia psyykkisiä oireita, sekä tukea ihmisen omaa oiretiedostusta ja autonomiaa. (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 5.) Aistimodulaatio on meille kaikille arkipäiväistä toimintaa, vaikka termi ei olisi tuttu. Voimme valita urheillessamme kuulokkeisiin lisävoimaa tuovaa musiikkia tai roiskuttaa kylmää vettä kasvoille virkistyäksemme. Aistimuksiin liittyy myös yksilöllistä symboliikkaa. Tuoksu, ääni tai jopa tietty tekstiili voi herättää muistoja, jotka vaikuttavat henkilön olotilaan.
Eri aistimukset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Toista ihmistä tietty tuoksu voi piristää, kun toista taas rauhoittaa. Onko olemassa yhtä tiettyä ”rauhallista” musiikkia?
Osastoympäristössä potilailla on usein hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä. Osastoa ohjaavat päivittäiset rutiinit, kuten ruokailuajat, valaistuksen aikakatkaisut, lääkkeiden jako, vierailuajat ja ulkoilut. Aistimodulaatiohuone on turvallinen ympäristö, joka mahdollistaa oman voinnin ja olotilan säätelyn aistikokemuksien avulla. Aistimodulaatiohuoneessa opitut toimintamallit voivat herättää hallinnan tunnetta sekä uskoa siihen, että henkilö voi itse vaikuttaa omiin tunnetiloihin esimerkiksi stressaavissa tai ahdistavissa tilanteissa (Champagne 2017, 168–170). Aistimodulaatiohuoneiden on myös huomattu olevan keskeinen osa rauhoittavan lääkityksen ja rajoittamiskeinojen vähenemisessä.
Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä ihmisiä, joiden arvot, mielenkiinnon kohteet ja kokemukset muokkautuvat ajan ja kulttuurin mukaan (Heimonen & Kokko 2022).
Ikääntyminen pitää sisällään monia elämänmuutoksia. Usein siihen kuuluu työelämästä eläkkeelle siirtyminen sekä sosiaalisten suhteiden väheneminen yleisesti. Yksinäisyyden kokemuksen nähdään vaikuttavan psyykkisen voinnin heikkenemiseen ja toimintakyvyn laskuun yleisesti. Tämä taas usein eristää ikääntynyttä entisestään. (Routasalo 2016.) Ahdistuneisuushäiriö, mielialahäiriöt, psykoosit ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ikääntyneillä (Koponen & Leinonen 2021.)
Myös aistijärjestelmissä ja fysiologiassa tapahtuu ikääntyessä monia muutoksia. Yleisimpänä nähtävissä on näkö- ja kuuloaistin heikkeneminen, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen hahmottaa ympäristönsä (Champagne 2018, 23–29). Usein myös fyysinen aktiivisuus vähenee ikääntyessä, ja tämä surkastuttaa esimerkiksi tasapainoaistia ja kehotietoisuutta (Champagne 2018, 25). Nämä muutokset ymmärrettävästi vaikuttavat koko toimintakykyyn ja siihen, millaisena toimijana ihminen itsensä kokevat. Se voi aiheuttaa ikääntyneessä ahdistuneisuutta, pelkoa ja turhautuneisuutta (Champagne 2018, 35–39).
Emme voi varmaksi tietää, miten potilas reagoi tarjottuihin aistikokemuksiin. Jokainen ihminen kokee aistimukset hieman eri tavoin.
Kehittämistyössä koettiin tärkeäksi huomata ikääntyneiden ihmisten laaja kirjo. Ikääntyneet ovat valtava ryhmä ihmisiä, johon lukeutuu yksilöitä erilaisine kokemuksineen, persoonineen ja mielenkiinnon kohteineen. Aistimodulaatiohuoneen suosituksissa haluttiin huomioida tämä.
Esimerkkejä kirjallisuuskatsauksesta esiin nousseista aistivälineistä ja keinoista vanhuspsykiatrian osastolle:
- Luontokuvat, -äänet ja -elementit (kulttuuritaustat huomioiden)
- Aistimuksia tuottavat istuimet (mm. keinutuoli, hierontatuoli)
- Painotuotteet
- Säädettävä valaistus
- Audiojärjestelmä
- Soittimet (kitara, kantele, rumpu)
- Venyttely-/liikunta-/rentoutusvideot
- Aistivälineitä käsille (stressipallo, fidgetit)
- Tuoksupurkit (mm. kahvi, kardemumma, terva, laventeli)
- Kirjat ja lehdet
- Minttupastillit
- Lämmitettävät kauratyynyt ja kylmäpussit
Aistihuonetta rakentaessa on tärkeää huomioida turvallisuus. Erityishuomioita ikääntyneille suunnatussa aistimodulaatiohuoneessa ovat muun muassa iän tuomat aistipuutokset, esteettömyys, välineiden helppo siirrettävyys, välineiden helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys, kulttuurin huomioiminen sekä liikkumisen tärkeys aistijärjestelmien sekä toimintakyvyn ylläpidossa.
Lähteet:
Fitzgibbon, C. & O`Sullivan, J. 2018. Sensory modulation: Changing how you feel through using your senses: resourse manual. Brisbane.
Champagne, T. 2017. Sensory Modulation & Environment: Essential Elements of Occupation. Kolmas painos. Sydney: Pearson Australia Group Pty Ltd.
Champagne, T. 2018. Sensory modulation in dementia care : Assessment and activities for sensory-enriched care. Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers
Heimonen.S. & Kokko.K 2022. Mielen hyvinvointi ja positiivinen mielenterveys. Teoksessa Heimonen, S; Kokko, K; Rantanen, Taina; Sipilä, S; Viljanen, A; Aromaa,A Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim.
Koponen, H. & Leinonen, E. 2021. Vanhuspsykiatria. Teoksessa Lönnqvist, J.; Henriksson, M.; Marttunen, M. & Partonen, T. Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim.
Routasalo, P. 2016. Vanhusten hoidon erityiskysymyksiä. Teoksessa Tilvis, R. Geriatria. Kustannus Oy Duodecim.