Aistiseinän hyödyntäminen osana ikääntyneiden palveluasumisen arkea

23.11.2023

Juuri julkaistussa opinnäytetyössä ”Aistirikkaampaa arkea -aistiseinän suunnittelu ja toteutus ikääntyneiden palveluasumisyksikköön” käsitellään aistimodulaatiota, aistien vaikutusta toimintakykyyn sekä ikääntymisen vaikutusta aistijärjestelmiin. Kehittämistyön tuotokseksi syntyi viidestä taulusta koostuva aistiseinä ja opas sen käyttöön ikääntyneiden palveluasumisyksikköön.  

Ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tällä hetkellä Suomessa yli 90-vuotiaita on noin 50 000, ja ennusteen mukaan määrä kasvaa vuoteen 2065 mennessä yli 190 000. (Terveyskylä 2019.) Asiakasryhmä kasvaa koko ajan, jolloin tarve tämän kehittämistyön kaltaisille aistiseinille kasvaa sen myötä. Aistiseinä sisältyy aistimodulaatioon, joka on terapeuttinen interventiomenetelmä. Aistimodulaation avulla pyritään muuttamaan ihmisen olotilaa eri aisteja hyödyntämällä. Olotilassa tapahtuva muutos tapahtuu ensin hermostollisella tasolla ja sen jälkeen vaikuttaa olotilaan. Toimintaterapeutit ovat hyödyntäneet aistimodulaatiota vuosien ajan esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden kanssa. (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 5.)

Ympäristön suunnittelu ja muokkaaminen on yhä tärkeämpää hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Ihminen saa tietoa ympäristöstään sekä omasta elimistöstään aistijärjestelmien avulla (Nienstedt ym. 2006, 475). Aistijärjestelmät toimivat yhdessä ja tukevat orientoitunutta, johdonmukaista ja turvallista kokemusta ympäröivästä maailmasta. Kun yksi tai useampi aistijärjestelmä ei toimikaan optimaalisella tavalla, yksilö voi kokea pelkoa ja ahdistusta sekä vaikeuksia arjen toiminnoissa (Champagne 2018, 32-33.) Ikääntymisen myötä aistijärjestelmien toiminta usein heikkenee. Normaalien ikääntymisen myötä tapahtuvien muutoksien ja sairauksien yhdistelmä tekee ympäristöön osallistumisesta ja toiminnallisesta suorituskyvystä entistä heikomman. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristön suunnittelu ja muokkaaminen on yhä tärkeämpää hyvinvoinnin ylläpitämisessä. (Rowles ym. 2016. 317.) 

Prince ym. (2022, 292) toteuttamassa tutkimuksessa hyödynnettiin aistimodulaatiota luomalla hoivakotiympäristöön tiloja, jotka aktivoivat hajuaistia, näköaistia, tuntoaistia sekä liike- ja tasapainoaistia. Tutkimuksen mukaan nämä tilat voivat positiivisesti edistää ikääntyneen olotilaa ja käyttäytymistä. (Prince ym. 2022, 295.) 

Aistiseinä todettu hyödylliseksi ikääntyneiden asumisyksikön arjessa 

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi aistiseinä, joka koostuu viidestä eri taulusta. Aistiseinän tauluihin kiinnitettiin erilaisia kosketeltavia, katseltavia ja kuunneltavia aistivälineitä. Niiden käytöllä pystytään aktivoimaan eri aistijärjestelmiä etenkin tunto-, näkö-, kuulo-, asento- ja liike-sekä tasapaino- ja liikeaistia, joilla saadaan aikaan vireystilaa nostattavia ja laskevia vaikutuksia. Nämä aistivälineiden aikaansaamat vaikutukset ovat kaikilla yksilöllisiä. 

Aistiseinän suunnittelussa hyödynnettiin Fitzgibbonin ja O’Sullivanin (2018, 51) laatimaa turvallisuuteen liittyvää SAIM-periaatetta (safe, appropriate, individualised, meaningful). Aistiseinän tulisi olla periaatteen mukaan turvallinen fyysisesti ja psyykkisesti, tarkoituksenmukainen, kohderyhmän tarpeet huomioiva sekä merkityksellinen. 

Aistiseinään kiinnitettiin eri aistivälineitä, joita olivat muun muassa:  

  • Nauhat 
  • Helmet  
  • Kankaat 
  • Ketjut  
  • Lukot  
  • Soljet 
  • Valokatkaisimet 
  • Taskulamput 
  • Lankapuhelin 
  • Köysi

Opinnäytetyöprosessin aikana toimeksiantajalle teetetystä palautekyselystä käy ilmi, että toteutettu aistiseinä on koettu hyödylliseksi. Aistiseinän avulla asumisyksikön asukkailla on olemassa helposti saatavilla olevaa tekemistä, jolla saadaan aikaan muutoksia vireystilassa. Aistiseinän aistirikkaat toiminnot aktivoivat aistijärjestelmiä, joka Champagnen (2018, 45) mukaan ylläpitää ikääntyneiden toiminnallisuutta.  

Lähteet:

Champagne, T. 2018. Sensory modulation in dementia care: assessment and activities for sen-sory-enriched care. London; Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers. 

Fitzgibbon, C & O’ Sullivan, J. 2018. Sensory Modulation: Changing how you feel through using your senses. Sensory Modulation Brisbane. Australia.  

Nienstedt, W.; Hänninen, O.; Arstila, A. & Björkqvist, S. 2006. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 18. uud. p. Helsinki: WSOY. 

Prince, D.M.;Fogarty, K.J.; VanGeest, J.B. &Eberth, S.D.2022. Using an Accessible Room Multisensory Stimulation Environment to Reduce Dementia Associated Behaviors. Journal of Long Term Care, 0(2022), p.289–297. Viitattu 20.11.2023 https://doi.org/10.31389/jltc.151  

Rowles, G. D.; Perkinson, M. A.; Barney, K. F. 2016. The Physical Enviroment and Aging. Teoksessa Barney, K. F. & Perkinson, M. A. 2016. Occupational Therapy with Aging Adults. St. Louis, Missouri: Elsevier. 315-330. 

Terveyskylä 2019. Väestön ikääntyminen Suomessa. Viitattu 6.1.2023. https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ikääntyneelle/ikä-ja-arki/väestön-ikääntyminen-suomessa