Jos ei me, niin ketkä sitten? — Kestävä kehitys Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelmassa
Maapallomme on kriisissä ylikansoituksen, ympäristön tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Voidaksemme turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvät elinmahdollisuudet, on meidän jokaisen edistettävä kestävän kehityksen eli kestävyyden toteutumista. Toimintaterapeuteilla on merkittävät mahdollisuudet edistää kestävyysteemojen toteutumista niin omassa työssään kuin asiakkaidensa arjessakin.
Kestävän kehityksen teemojen nostaminen keskusteluun on tärkeää, koska maapallon kyky ylläpitää ihmisten ja luonnon terveyttä on uhattuna ylikansoituksen, ympäristön rappioitumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Nämä globaalit uhat vaikuttavat terveyteen ja ihmisten toimintaan monin tavoin, ja siksi on tärkeää löytää strategioita näiden uhkien vaikutusten lievittämiseksi. Ihmisen toiminta on erottamaton osa ympäristöä, jossa ihmiset elävät. Ihmisen toiminta on aiheuttanut nykyisen ympäristökriisin, ja tarvitaan kohdennettuja toimia tulevan terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. (Dennis ym. 2015.)
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Ympäristöministeriö 2023
Ihminen on omilla toimillaan vaikuttanut heikentävästi maapallon kykyyn ylläpitää terveyttämme. Ympäristön jatkuva vaurioituminen ja ilmastonmuutos uhkaavat jo meidän sukupolvemme elinolosuhteita, tulevista sukupolvista puhumattakaan. Ihmisen ja luonnon selviytymisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää kohdentaa ihmisen toimintaa jatkossa maapalloamme uhkaavien olosuhteiden muuttamiseen suotuisammiksi maapallon terveydelle.
Toimintaterapia ja kestävyys
Toiminnantieteen, johon toimintaterapia pääosin pohjautuu, keskiössä on ihmisen toiminta arjessa. Toiminnantiede ja sitä kautta toimintaterapia ovat kiinnostuneita toimintaan liittyvistä yksilöllisistä valinnoista sekä toiminnan merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille. Ihmisen toimintaa tarkastellaan suhteessa sosiaaliseen, kulttuuriseen tai fyysiseen ympäristöön. (Toimintaterapeuttiliitto 2024a.)
Toimintaterapeuttiliitto on luonut toimintaterapeuttien ammattieettiset ohjeet, koska toimintaterapeutit vaikuttavat asiakkaidensa elämään elämän jokaisella osa-alueella. Ohjeistuksessa onkin nostettu esiin myös se, että toimintaterapeuttien velvoitetaan toimivan työssään kestävästi ja vastuullisesti. (Toimintaterapeuttiliitto 2024b.)
Toimintaterapeutit ovat ihmisen toiminnan ja arjen asiantuntijoita, jotka voivat vaikuttaa asiakkaidensa elämään erittäin laaja-alaisesti. Toimintaterapeuteilla onkin velvollisuuden lisäksi myös merkittävät mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen jalkauttaessaan kestävyyden periaatteiden mukaisen toiminnan osaksi kunkin asiakkaan arkea.
Kestävä toimintaterapia tarkoittaa käytäntöjä, jotka minimoivat ympäristövaikutukset ja edistävät pitkän aikavälin ekologista tasapainoa. Tämä sisältää ympäristöystävällisten materiaalien ja menetelmien valinnan sekä resurssien vastuullisen käytön. Toimintaterapeutit voivat esimerkiksi käyttää kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja, säästää energiaa ja vähentää jätettä. Lisäksi he voivat opettaa asiakkailleen kestävän kehityksen periaatteita ja kannustaa ympäristöystävällisiin elämäntapoihin. (Bonus 2024.)
Asiakkaiden kestävyyskäyttäytymistä voidaan tukea lisäksi esimerkiksi hyödyntämällä luontoa ja luontolähtöisiä menetelmiä terapiassa, sillä luontoaltistuksen on todettu lisäävän ympäristöarvoja ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa – lisäksi luontoaltistuksella on konkreettisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Käytännössä kestävä toimintaterapia on siis niin toimintaterapeutin valintoja ja konkreettisia toimia kuin myös toimintaterapeutin asiakkaalle antamaa opastusta ja ohjausta kestävämpiin valintoihin ja toimintaan.
Kestävä kehitys toimintaterapian opetuksessa
World Federation of Occupational Therapists (WFOT) eli toimintaterapeuttien maailmanliitto on esittänyt huolensa maapallon tilasta ja nostanut kestävän kehityksen sekä kestävästi toteutetun toimintaterapian tärkeimpiin teemoihinsa. WFOT onkin julkaissut sekä kannanottonsa kestävyysteemasta että toimintaterapian koulutusta, käytäntöä ja tutkimusta ohjaavat kestävyysperiaatteensa. (WFOT 2018.)
WFOT:n (2018) periaatteiden mukaan on tärkeää, että toimintaterapiaopintoihin sisällytetään kestävyysteema ja muun muassa:
- Opetetaan ihmisen toiminnan ja kestävyyden suhteesta
- Annetaan tietoa kestämättömästä elämäntavasta johtuvan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista
- Autetaan opiskelijoita kehittämään taitoja, joilla opiskelijat voivat analysoida työskentelyään ja kehittää työtapaansa niin, että työskentelyn hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni
- Opetetaan taitoja, joiden avulla opiskelijat pystyvät jatkossa työskentelemään ihmisten ja ryhmien kanssa käyttäen toimintaperustaisia interventioita, joiden tarkoitus on helpottaa sopeutumista ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin
- Opetetaan taitoja, joiden avulla opiskelijat voivat tulevaisuudessa opastaa yhteisöjä kestävyyteen liittyen
Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapian opetussuunnitelman mukaan jo perusopinnoissa tutustutaan kestävään kehitykseen sekä edellä mainittuun ammattieettiseen ohjeistukseen, jossa on oma osionsa kestävyydelle ja vastuullisuudelle. Erilaisiin asiakasryhmiin keskittyviin opintojaksoihin sekä syventäviin opintoihin sisältyy myös kestävyyteen ja luontolähtöisiin menetelmiin liittyviä osioita, kuten eläinavusteisuuteen tutustuminen. Lisäksi digitaalisille palveluille on oma opintojaksonsa. Myös vapaasti valittavissa opinnoissa on useita kestävään kehitykseen ja ympäristöasioihin keskittyviä opintojaksoja, kuten Muovit ja tekstiilit kiertotaloudessa, Kestävän matkailun perusteet, Green Care kuntoutuksessa sekä Kestävän kehityksen perusteet. (Turun ammattikorkeakoulu 2024.)
Varsinaisten kestävän kehityksen teemojen lisäksi useissa opintojaksoissa pohditaan kuntoutuksen ja toimintaterapian kehittämismahdollisuuksia (Turun ammattikorkeakoulu 2024). Toimintaterapian opiskelijoiden mukaan kehittämismahdollisuuksissa usein nostetaan esiin luonnon kestävään hyödyntämiseen sekä esimerkiksi etäterapioiden kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia.
Kestävyyden nostaminen esiin alakohtaisessa opetussuunnitelmassa korostaa toimintaterapeuttien vastuuta ja mahdollisuuksia kestävyyden puolestapuhujina ja toteuttajina. Vapaasti valittavien opintojen laaja kattaus kestävyys- ja ympäristöteemaisia opintojaksoja paitsi tarjoaa mahdollisuuden syventää alakohtaisista opinnoista saatavaa osaamista, myös osoittaa koko oppilaitoksen pitävän aihetta tärkeänä.
Kaikkien Turun ammattikorkeakoulun opintojaksojen toteutussuunnitelmissa huomioidaan kestävä kehitys, samalla tavalla kuin esimerkiksi oppimismenetelmät ja pedagogiset toimintatavat. Kestävyysosaamista tullaan jatkossa integroimaan kolmen opintopisteen verran kaikkiin koulutusohjelmiin. Lisäksi kestävän kehityksen huomioimisesta opetuksessa kysytään opiskelijoilta kerättävässä opintojaksopalautteessa. Toimintaterapeuttikoulutuksessa kestävän kehityksen osaaminen on nostettu osaksi käytännön harjoitteluiden arviointikehikkoa ja -lomaketta, joten teemaa on tarkoitus jalkauttaa myös käytännön työhön. (Arokki 2025.)
Opiskelijana olen huomannut, että toimintaterapian opetuksessa kestävän kehityksen teemaa huomioidaan monin tavoin. Opetusaineistot ovat pääsääntöisesti saatavilla opintojakson Its Learning -alustalta tai e-kirjoina, tehtävät palautetaan sähköisessä muodossa ja näin ollen monisteita sekä tulostamista pyritään välttämään. Osassa opintojaksoista luentoja on myös etänä, jolloin vähennetään liikenteestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Lisäksi materiaalihukan välttämiseen ja kierrätettävien materiaalien uudelleenkäyttämiseen kiinnitetään huomiota niissä opintojaksoissa, joissa fyysisiä materiaaleja on välttämätöntä käyttää.
Tämä toimii vain, jos kaikki ovat mukana!
Mortimer 2010
Miten tästä eteenpäin?
Vaikka kestävyys teemana opetussuunnitelmassa esiintyykin, ei pakollisissa opinnoissa kuitenkaan tällä hetkellä syvennytä kestävyysaiheeseen kovinkaan syvällisesti. Opintoja kestävän toimintaterapian toteuttamisesta ei opintoihin toistaiseksi sisälly sellaisenaan. Kestävyysteemat korostuvat opinnoissa erityisesti matkustamista ja sen ympäristövaikutuksia mahdollisesti vähentävien digipalveluiden opintojaksolla, sekä laatun ja yrittäjyyteen liittyvissä opinnoissa, joissa pohditaan mm. kestävää yrittäjyyttä. Kestävyyteen liittyvien teemojen osaaminen tulevassa työelämässä tulee olemaan tärkeää ja jo opintojen aikana, ja opiskelijoiden olisi hyvä oppia pelkän tiedostamisen lisäksi myös konkreettisia keinoja edistää kestävää kehitystä työssään, kuten WFOT:kin periaatteissaan edellyttää.
Toimintaterapeuttikoulutuksessa suunnitelmia kestävän kehityksen roolin kasvattamisesta opetuksessa on jo tehty ja toteuttamistapaa työstetään. Näin ollen, vaikkei opetussuunnitelmaan olisikaan mahdollista sisällyttää erillistä opintojaksoa kestävään toimintaterapiaan liittyen, tulee kestävyysnäkökulma kuitenkin huomioiduksi entistä laajemmin muiden opintojaksojen yhteydessä. Hyvä lisä tulee olemaan Turun ammattikorkeakoulussa kehitetyt kestävän kehityksen opintosisällöt (3 op), jotka tullaan sisällyttämään kaikkiin koulutuksiin jatkossa. (Arokki 2025.)
Vielä ei ole siis tarkemmin tiedossa miten kestävyysteema lopulta opintoihin tulee integroitumaan, mutta ehkä soveltuvat opintojaksot voisivat sisältää esimerkiksi pohdintaa kestävyyteen liittyvien teemojen puheeksi ottamisesta asiakkaiden kanssa? Tai sopisiko jonkun opintojakson aihepiiriin vaikkapa kierrätyksen ja ekologisten materiaalien hyödyntämisen teemat? Olisiko vaikkapa apuvälineiden ja kodin muutostöiden yhteydessä tarpeen pohtia kestävyysnäkökulmaa tarkemminkin?
Yksittäinen mielenkiintoinen nosto Mortimerin (2010) kestävän kehityksen muistilistasta on kestävyyden ja hiilipäästöjen vähentämisen huomioiminen osana toiminnan analyysiä. Koska Thomasin (2012) mukaan kyky analysoida toimintaa ja tehtäviä on toimintaterapian perusta ja toiminnan analyysiä käytetään läpi koko toimintaterapiaprosessin, kestävyysteeman liittäminen osaksi analyysia toisi kestävyyden kiinteäksi ja erottamattomaksi osaksi toimintaterapiaa. Olisiko toiminnan analyysin opetuksessa sijaa muutokselle? Miten muuten saisimme integroitua kestävyyden huomioimisen osaksi terapiaprosessia?
Kaiken kaikkiaan kestävän kehityksen edistämiseen selkeästi panostetaan sekä oppilaitoksena että toimintaterapian koulutusohjelmassa ja tulevaisuudessa teemaa tullaan huomioimaan entistäkin enemmän. On kuitenkin tärkeää muistaa myös yksilön oma vastuu, koska kuten Mortimerkin (2010) sen sanoi: ”Tämä toimii vain, jos kaikki ovat mukana!”.
Lähteet
Arokki, H. Haastattelu. Turun Ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelman lehtoria haastatteli 7.1.2025 Riikka Virta.
Bonus, K. 2024. Going Green: Sustainable Practices in Occupational Therapy. Viitattu 2.1.2025. https://otinsider.com/going-green-sustainable-practices-in-occupational-therapy/.
Dennis, C.; Dorsey, J. & Gitlow, L. 2015. A call for sustainable practice in occupational therapy. Canadian Journal of Occupational Therapy, Vol. 82, No 3, 160-168. Viitattu 10.11.2024. https://doi.org/10.1177/0008417414566925.
Mortimer, F. 2010. 10:10 OT checklist. Viitattu 7.1.2025. https://networks.sustainablehealthcare.org.uk/resources/1010-ot-checklist.
Thomas, H. 2012. Occupation-based activity analysis. Thorofare, NJ: Slack Incorporated.
Toimintaterapeuttiliitto. 2024a. Mitä on toimintaterapia? Viitattu 27.12.2024. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/.
Toimintaterapeuttiliitto. 2024b. Toimintaterapeuttien ammattieettiset ohjeet. Viitattu 3.1.2025. https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/3264/toi_ammattieettiset_ohjeet_2024.pdf.
Turun ammattikorkeakoulu. 2024. Opinto-opas 2024–2025. Viitattu 6.1.2025. https://opinto-opas.turkuamk.fi/.
World Federation of Occupational Therapists (WFOT). 2018. Sustainability Matters: Guiding Principles for Sustainability in Occupational Therapy Practice, Education and Scholarship. Viitattu 7.1.2025. https://wfot.org/resources/wfot-sustainability-guiding-principles.
Ympäristöministeriö. 2023. Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 10.11.2024. https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys.
Artikkelin kuva: Sebastian Pichler on Unsplash