Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (sote) ammattilaiset työskentelevät päivittäin vaativissa ja vastuullisissa tehtävissä. Työ on monipuolista ja palkitsevaa, mutta työtehtävät edellyttävät fyysistä kestävyyttä, nopeaa päätöksentekoa, tunneälyä sekä eettistä harkintaa. Samaan aikaan yhteiskunnan muutoksista johtuva resurssien niukkuus ja kasvava työmäärä heikentävät työntekijöiden palautumista. Työn vaatimuksien ja voimavarojen epätasapaino näkyykin uupumisena, lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja henkilöstön vaihtuvuutena. Alan erityispiirteet, kuten jatkuvat keskeytykset, monimutkaiset asiakastilanteet ja ammattilaisten tarve tasapainottaa työn vaatimuksia omien voimavarojensa kanssa, ovat tunnistettuja haasteita, joihin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Ennakoiva lähestymistapa tarjoaa konkreettisia työkaluja työhyvinvoinnin haasteisiin. Sen sijaan, että odotettaisiin ongelmien kärjistymistä, voidaan jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa kuormituksen merkkejä, vahvistaa ammattilaisten osaamista ja kehittää yhteisiä toimintamalleja arjen tueksi. Tässä blogikirjoituksessa syvennytään siihen, mistä tekijöistä työhyvinvointi rakentuu ja miten jokainen ammattilainen voi omalla toiminnallaan, sekä toimivan työyhteisön tuella, tukea jaksamistaan arjessa.

Kun työ kuormittaa liikaa – miten työn imu voi tukea jaksamista?

Eettinen kuormitus liittyy usein kiireeseen, suuriin työvaatimuksiin ja kokemukseen siitä, ettei omaa työtä pysty toteuttamaan omien arvojensa mukaisesti. Pitkittyessään kuormitus voi heikentää palautumista, lisätä riittämättömyyden tunnetta ja kasvattaa työuupumuksen riskiä. Erityisesti työn vaatimukset, jatkuvat muutokset sekä epäselvyydet työroolissa voivat vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin.

Kuormitustekijöitä on tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa. Yhtä tärkeää on kuitenkin tunnistaa ja vahvistaa työn voimavaroja, jossa keskeisinä ovat työn merkityksellisyys ja työn imu. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena työhön. Sitä vahvistaa ympäristö, jossa työntekijällä on mahdollisuus palautua, vaikuttaa omaan työhönsä, hyödyntää omia vahvuuksiaan, ja saada tukea työyhteisöltään sekä esihenkilöltään.

Itsensä johtaminen ja ajankäytön hallinta

Itsensä johtaminen ja ajankäytön hallinta ovat nousseet yhä tärkeämmiksi taidoiksi työelämässä, jossa arki rakentuu jatkuvien muutosten, keskeytysten ja kasvavien vaatimusten keskelle. Sotealalla työn kuormittavuus ei synny pelkästään suuresta työmäärästä, vaan myös siitä, että omaa aikaa ja keskittymistä on vaikea hallita työpäivän aikana. Kun työtehtävät vaihtuvat nopeasti ja palautumiselle jää liian vähän tilaa, voi työn hallinnan tunne heikentyä. Itsensä johtaminen vaatii oman toiminnan, voimavarojen ja työskentelytapojen reflektointia, jotta arjessa voidaan löytää hyvinvointia ja työn sujuvuutta tukevia ratkaisuja.

Ajankäytön hallinta ei tarkoita jatkuvaa tehokkuuden tavoittelua, vaan tarkoituksenmukaisten ja työhyvinvointia tukevien toimintatapojen löytämistä. Arjessa pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys: työtehtävien priorisointi, keskeytysten minimointi ja selkeät rutiinit voivat helpottaa kuormitusta ja lisätä kokemusta työn hallinnasta. Kun arjen työskentelytavat tukevat omaa jaksamista ja työn sujuvuutta, myös työhyvinvointi vahvistuu.

Liike ja tauotus palautumisen tukena

Työhyvinvointia tarkastellaan usein vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan, levon ja palautumisen kautta. Hyvinvointia voidaan kuitenkin tukea myös työpäivän aikana pienillä ja helposti toteutettavilla teoilla. Työpäivän aikainen liike ja tauottaminen ovat ennakoivan työhyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisiä, sillä niiden avulla voidaan säädellä kuormitusta jo ennen sen kasautumista liian suureksi.

Monissa työtehtävissä työpäivä sisältää pitkiä paikallaanolon jaksoja tai toistuvaa kuormitusta samoille kehon alueille. Sotealalla fyysinen kuormitus voi näkyä esimerkiksi toistuvina nostoina ja siirtoina, kuormittavina työasentoina sekä vähäisinä mahdollisuuksina palautua työvuoron aikana. Tutkimusten mukaan pitkäkestoinen paikallaanolo ja yksipuolinen kuormitus voivat lisätä tuki- ja liikuntaelimistön oireita, väsymystä sekä heikentää vireystilaa.

Työpäivän aikaisella liikkeellä ei tarkoiteta välttämättä varsinaista liikuntasuoritusta, vaan hyvinvointia voivat tukea myös pienet, työpäivään luontevasti sisältyvät liikkeet, kuten asennon vaihtaminen, lyhyet kävelyt, portaiden käyttö, kevyt venyttely tai taukojumppa. Jo muutaman minuutin mittaiset mikrotauot voivat aktivoida verenkiertoa, vähentää lihasjännitystä ja tukea vireystilan säätelyä.

Palautumisen ei tarvitse alkaa vasta työpäivän jälkeen, vaan sitä voidaan tukea myös työpäivän aikana. Työpäivän aikaiset tauot voivat ehkäistä kuormituksen kasautumista ja tukea jaksamista. Riittämätön palautuminen voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä, keskittymisen heikkenemisenä ja stressioireina. Työn kuormitus on usein sekä fyysistä että emotionaalista, mikä korostaa palautumista tukevien hetkien merkitystä.

Pienetkin teot, kuten lyhyt irrottautuminen työtehtävästä, rauhallinen hengähdyshetki, kevyt venyttely tai työasennon vaihtaminen, voivat tukea palautumista. Tutkimusten mukaan säännöllinen tauottaminen ja palautumista tukevat mikrohetket voivat vähentää työuupumuksen riskiä sekä tukea vireystilaa ja työssä jaksamista. Kun palautumiselle annetaan tilaa osana työpäivää, voidaan vahvistaa työntekijän hyvinvointia, toimintakykyä ja jaksamista pitkällä aikavälillä.

Kognitiivinen ergonomia ja työympäristö

Työergonomia tuo monelle ensimmäisenä mieleen säädettävät työpöydät ja oikeat työasennot. Fyysisen kuormituksen vaikutukset työhyvinvointiin onkin tärkeää tunnistaa, mutta yhtä merkittävää on aivoterveydestä huolehtiminen. Kognitiivisesta ergonomiasta puhuttaessa keskitytään työn ja työympäristön sovittamiseen ihmisen kognitiivisiin kykyihin eli siihen kuinka paljon työ kuormittaa tarkkaavaisuutta, muistia ja päätöksentekoa ja miten työskentelytapoja ja ympäristöä muokkaamalla tätä kuormitusta voidaan vähentää.

Sote-alojen ammattilaisten arjessa kognitiivinen kuormitus on väistämätön osa työtä. Tietoa tulee samanaikaisesti monesta suunnasta, keskeytykset ovat yleisiä ja tilanteita on arvioitava nopeasti. Pienetkin muutokset, kuten rauhalliset tilat kirjaamiseen, yhteiset pelisäännöt keskeytysten minimointiin ja riittävät tauot, voivat merkittävästi parantaa työn sujuvuutta ja vapauttavat ammattilaisen voimavaroja sinne missä niitä eniten tarvitaan.

Työympäristön muokkaaminen voi vaikuttaa merkittävästi fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Pitkät staattiset työasennot ja huonosti säädetyt kalusteet voivat kuormittaa selkää, niskaa ja silmiä, kun taas ergonomisesti suunnitellut työpisteet vähentävät rasitusta ja tukevat kehoa. Melu ja jatkuvat hälytykset puolestaan rasittavat aisteja, vaikeuttavat keskittymistä ja voivat hidastaa työskentelyä. Luonnonvalo, viheralueet, kasvit ja näkymät ulos voivat vähentää negatiivisia tunteita ja lisätä työtyytyväisyyttä. Kuormitusta voidaankin hallita suunnittelemalla työtiloja aistiystävällisemmäksi.

Pienillä ratkaisuilla kestävää hyvinvointia

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalalla työ on usein merkityksellistä, mutta samalla myös monin tavoin kuormittavaa. Työhyvinvointi rakentuu arjen pienistä teoista, toimivasta työympäristöstä ja mahdollisuudesta palautua myös työpäivän aikana. Ennakoivassa työhyvinvoinnissa keskeistä on tunnistaa kuormitustekijöitä ajoissa, mutta yhtä tärkeää on nähdä työn voimavarat.

Vaikka työn vaatimuksia ei aina voida vähentää, voidaan työarkeen silti rakentaa hyvinvointia tukevia hetkiä: pieni tauko, liike, hengähdys, toimiva työympäristö tai kokemus siitä, ettei työn kuormituksen kanssa tarvitse jäädä yksin. Työhyvinvointi rakentuu harvoin suurista muutoksista, vaan usein pienistä, toistuvista teoista keskellä tavallista työpäivää.

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ammattilaiset huolehtivat päivittäin muiden hyvinvoinnista. Jotta toisia voi kohdata, tukea ja auttaa kestävällä tavalla, on tärkeää pysähtyä välillä myös oman jaksamisen äärelle. Itsestä huolehtiminen ei ole pois muilta – parhaimmillaan se on edellytys sille, että jaksamme huolehtia myös toisista.

Tämänkaltaisten toimintatapojen kehittämistä pyritään myös edistämään ajankohtaisessa Ennakoivan työhyvinvoinnin osaaminen -hankkeessa, jossa tarkastellaan ennakoivaa työhyvinvointia sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan työelämän kestävyyttä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää käytännön työkaluja kestävämpään työhyvinvointiin ja pyrkiä soveltamaan näitä eri työyhteisöihin.

Artikkeli on osa Turun AMK:n New Ways of Promoting Performance -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet:

Albulescu, P., Macsinga, I., Rusu, A., Sulea, C., Bodnaru, A., & Tulbure, B. T. (2022). “Give me a break!” A systematic review and meta-analysis on the efficacy of micro-breaks for increasing well-being and performance. PLOS ONE, 17(8), e0272460. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0272460

Bull, F. C., Al-Ansari, S. S., Biddle, S., Borodulin, K., Buman, M. P., Cardon, G., Carty, C., Chaput, J.-P., Chastin, S., Chou, R., Dempsey, P. C., DiPietro, L., Ekelund, U., Firth, J., Friedenreich, C. M., Garcia, L., Gichu, M., Jago, R., Katzmarzyk, P. T., … Willumsen, J. F. (2020). World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. British Journal of Sports Medicine, 54(24), 1451–1462. https://doi.org/10.1136/bjsports-2020-102955

Dsouza, W., & Harsha, T. S. (2026). The Impact of Workplace Ergonomics on Employee Productivity, Comfort, and Health: A Mixed-Methods Study in the Department of State GST, Karnataka. Indian Journal of Physiotherapy & Occupational Therapy, 20(1), 154–162.

Hakanen, J. (2011). Työn imu. Työterveyslaitos [PDF].  https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/309fd413-b66e-4d27-8412-dda9517bc240/content

Hult, M., Saaranen, T., & Nilsson Lindström, P. (2023). Calling as a resource for health and occupational wellbeing among the care sector workers in Finland. Work, 74, 723-732. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.3233/WOR-211326

Jiao, D., Zhao, M., Tang, J., & Dazhuang, L. (2025). Impact of office light environment on mental health interventions for employees: An investigative analysis. Work, 81(1), 2207–2214. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1177/10519815241305008

Kraaijeveld, R. A., Dikkers, J. S. E., & de Lange, A. H. (2026). Sustainable employability of healthcare professionals: Determinants of work ability and vitality at work. Work: A Journal of Prevention, Assessment and Rehabilitation, 83(4), 948-955. https://doiorg.ezproxy.turkuamk.fi/10.1177/10519815251389920

Lušňáková, Z., Dicsérová, S. & Šajbidorová, M. (2021). Efficiency of Managerial Work and Performance of Managers: Time Management Point of View. Behavioral sciences 11 (12), (1–16). https://doi.org/10.3390/bs11120166

Radwan, A., Smiley, A., Wilson, J., & others. (2022). Effects of active microbreaks on the physical and mental well-being of office workers: A systematic review. Cogent Engineering, 9(1). https://doi.org/10.1080/23311916.2022.2026206

Selander, K., Nevanperä, N., Nikunlaakso, R., Korkiakangas, E., & Laitinen, J. (2025). Engaging leadership and work recovery among key personnel of a major health-care and social services reform. Leadership in Health Services, 38(5), 35-47. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.1108/LHS-09-2024-0109

Shu-Li CHENG. (2025). The Impact of Green Spaces on Physical and Mental Health: From Theory to Clinical Practice. Journal of Nursing, 72(2), 26–32. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.6224/JN.202504_72(2).05

Tinoco, N. (2025). Understanding Noise in the Emergency Department: Nurses’ Perceptions, Quantitative Measurements, and Practical Implications. CURARE Journal of Nursing, 9, 27–35. https://doi-org.ezproxy.turkuamk.fi/10.26650/CURARE.2025.1661292

Turun ammattikorkeakoulu. (2026). ENTOS – Ennakoivan työhyvinvoinnin osaaminen. Haettu 18.5.2026 osoitteesta https://www.turkuamk.fi/projekti/entosennakoivan-tyohyvinvoinnin-osaaminen/

Työturvallisuuskeskus. (2022). Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja [PDF]. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Turvatuokio-Kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja.pdf?utm_source=chatgpt.com

Työturvallisuuskeskus. (n.d.). Kognitiivinen ergonomia. Haettu 15.5.2026 osoitteesta https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoympariston-turvallisuus/tyokuormituksen-hallinta/kognitiivinen-kuormittuminen/kognitiivinen-ergonomia/