Peippo-koiras istuu puun oksalla laulaen. Linnut nauttivat puista, jolloin puut lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Konkreettinen esimerkki planetaarisesta hyvinvoinnista: hyvin suunniteltu terapeuttinen aistipuutarha edistää luonnon monimuotoisuutta

11.08.2025

Terapeuttinen aistipuutarha mahdollistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia potilaille, joilla ei muuten ole pääsyä luontoympäristöön. Tämän lisäksi sairaalapuutarha voi parhaimmillaan edistää luonnon monimuotoisuutta, ehkäistä ilmastonmuutosta ja näin vastata planetaarisen hyvinvoinnin kysymyksiin. Opinnäytetyönä tehdyn kehittämisprojektin lopputuloksena syntyi opas, joka auttaa suunnittelemaan aistipuutarhoja siten, että niissä huomioidaan sekä terapeuttisuus että luonnon monimuotoisuus.

Luonnolla ja viherympäristöillä on tutkitusti positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Jo lyhytkin vierailu luonnonympäristöön vähentää stressiä ja lisää elinvoimaisuutta verrattuna kaupunkialueella oleskeluun. (Lipponen ym. 2023.) Erityisen vahvoja vaikutuksia on todettu ihmisillä, joilla on mielenterveyden haasteita (Shrestha ym. 2024).

Aiemmin psykiatriset sairaalat rakennettiin syrjäisille seuduille luonnon keskelle. Nykypäivänä sairaaloita rakennetaan vilkkaisiin kaupunkiympäristöihin. Siksi on tarve löytää keinoja, joilla potilaat voivat saada kosketusta luontoon ja hyötyä sen hyvinvointivaikutuksista. (Bonnor 2022.)

Opas auttaa suunnittelemaan aistipuutarhoja niin, että niissä huomioidaan terapeuttisuutta lisääviä ominaisuuksia erityisesti psykiatrian potilaille.

Sairaalapuutarhat voivat olla yksi tapa tuoda luontokokemuksia potilaille. Sairaalapuutarhat voivat tutkimusten mukaan lisätä potilaiden, heidän perheidensä sekä henkilökunnan hyvinvointia, edistää toipumista ja vähentää stressiä. (Nieberler-Walker ym. 2023.) Sairaaloiden hoivapuutarhat parantavat merkittävästi vierailijoiden tyytyväisyyttä itse sairaalaan, sekä vähentävät sairaalaympäristöön liittyviä negatiivisia kokemuksia. Pienelläkin puutarhalla on myönteinen vaikutus potilaiden tyytyväisyyteen. (Martin ym. 2021.) Sairaalapuutarhojen vaikuttavuus riippuu kuitenkin puutarhan tarkoituksellisesta suunnittelusta (Nieberler-Walker ym. 2023).  

Tyks Kompassisairaalaan on suunnitteilla Erillään katoamme -työryhmän toimesta aistitilana toimiva viherympäristö, jossa luonnon hyvinvointivaikutukset yhdistyvät aistimodulaatioon eli aistimusten terapeuttiseen käyttöön. Opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa syntyi opas tämän puutarhan suunnittelun tueksi. Opas auttaa suunnittelemaan aistipuutarhoja niin, että niissä huomioidaan terapeuttisuutta lisääviä ominaisuuksia erityisesti psykiatrian potilaille. 

Terapeuttinen puutarha on suunniteltu tukemaan elpymistä 

Hyvin suunnitellusta terapeuttisesta puutarhasta löytyy erilaisia ympäristön ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sekä passiivista luonnon tarkkailua että aktiivista vuorovaikuttamista luonnon elementtien ja ihmisten kanssa (Bengtsson & Grahn 2014). 

Puutarhan elvyttävää vaikutusta voidaan lisätä luomalla puutarhaan lepopaikkoja, joissa kävijät voivat tarkastella kasveja ja luonnonelementtejä lähietäisyydeltä. Lisäksi puutarhasta tulisi luoda kaupunkitilasta erillinen esimerkiksi ympäröimällä se tiiviillä kasvi-istutuksilla, jolloin puutarhassa voi oleskella rauhassa kaupungin melulta, hajuilta ja kiireeltä. Lintujen ja hyönteisten elinpaikkojen lisääminen puutarhaan mahdollistaa luonnon tarkkailua, joka lisää puutarhan käyttäjien elpymistä. (Krzeptowksa-Moszkowicz ym. 2021.) 

Tutkimusten mukaan psykiatrian potilailla erityisen tärkeitä luontoympäristön tarjoamia kokemuksia ovat suojan, rauhan ja villin luonnon tuntu, joita voidaan luoda esimerkiksi kasvien valinnoilla ja sijoittelulla (Bengtsson & Grahn 2014). 

Aistirikas puutarha auttaa rentoutumaan 

Yksi terapeuttisen puutarhan muoto on aistipuutarha. Aistipuutarha on suunniteltu aktivoimaan erityisesti muita aisteja kuin näköaistia, ja se sisältää paljon lähietäisyydeltä aistittavia elementtejä. (Krzeptowksa-Moszkowicz ym. 2021.) Oppaassa aistipuutarhan suunnittelua lähestytään aistimodulaation näkökulmasta. 

Aistimodulaatiolla tarkoitetaan aistimusten tietoista terapeuttista käyttöä. Sen avulla voidaan muuttaa ihmisen tunnetiloja, vireystilaa sekä fyysisiä tuntemuksia kuten lihasjännitystä ja kipua. Koska tunnetilan muuttamiseen käytetään kehoa ja tuntemuksia ajattelun sijaan, muutos tunnetilassa on nopea ja tehokas. (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018.) Psykiatrisissa sairaaloissa aistitilat tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa rentoutumiseen ja omaan olotilaan vaikuttamiseen (Champagne 2011). 

Oppaaseen koottuja esimerkkejä, joiden avulla terapeuttisia aistimuksia voidaan tarjota puutarhassa:

  • Kosketeltavat kasvit
  • Tuoksuvat kasvit
  • Hedelmät, yrtit ja syötävät kukinnot
  • Riippukeinut
  • Vesielementti
  • Lintujen laulu, veden solina ja tuulen kahina
  • Kaivaminen ja kitkeminen

Luonnoltaan monimuotoisempi ympäristö tuottaa enemmän hyvinvointivaikutuksia 

Luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntämällä voidaan merkittävästi edistää mielenterveyttä ja hyvinvointia, mutta nämä vaikutukset riippuvat ympäristön ominaisuuksista. Tutkimuksissa on todettu, että luonnoltaan monimuotoisempi ympäristö tuottaa enemmän hyvinvointivaikutuksia. (Shrestha ym. 2024.) 

Luonnon monimuotoisuuteen lasketaan kaikki planeetallamme oleva kasvillisuuden, eläimistön ja mikrobiston monimuotoisuus (Rahim ym. 2024). On olemassa näyttöä, että luontoympäristöt, joissa on monimuotoinen mikrobisto voivat edistää mielenterveyttä (Garn ym. 2021) ja yksilön mikrobiston epätasapaino puolestaan vaikuttaa laajaan kirjoon mielenterveysongelmia (Halverson & Alagiakrishnan 2020). Luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen hyvinvoinnin välillä on siis suora yhteys. 

Oppaaseen koottuja tapoja ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon puutarhan suunnittelussa: 

  • Vesielementti
  • Kotimaiset kasvit
  • Perhoskasvit
  • Ravinnon ja elinympäristöjen tarjoaminen hyönteisille ja linnuille
  • Luonnonmukaiset hoitotavat, joilla edistetään mikrobiston monimuotoisuutta

Sairaalapuutarhat planetaarisen hyvinvoinnin asialla 

Planetaarisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmiskunnan terveyden ja luonnon hyvinvoinnin välistä riippuvuutta. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä tarvitsemme planetaarista hyvinvointia synnyttäviä projekteja myös osaksi terveydenhuoltoa. (Brady 2023.) Terapeuttinen aistipuutarha on konkreettinen esimerkki ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin välisestä yhteydestä.

Terapeuttinen aistipuutarha on konkreettinen esimerkki ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin välisestä yhteydestä.

Sen lisäksi, että luontoympäristöjen sisällyttäminen kaupunkitilaan on hyödyksi ihmisten terveydelle ja sairaalaorganisaatioille, ne tuovat hyötyjä myös ympäristölle (Martin ym. 2021). Kaupungeissa olevat viherympäristöt voivat lieventää ilmastonmuutosta esimerkiksi parantamalla ilmanlaatua, tarjoamalla viileämmän mikroilmaston sekä sitomalla hiiltä. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen lisäksi kaupunkeihin rakennetut viherympäristöt lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä kasveille ja eläimille. (Rahim ym. 2024.) 

Ihmiset kokevat voimakkaampia luonnon hyvinvointivaikutuksia luonnoltaan monimuotoisemmassa ympäristössä. Voidaan siis sanoa, että ihminen voi hyvin, kun luonto voi hyvin. Sairaalapuutarhat voivat hyvin suunniteltuina olla tapa tuoda luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristöihin ja samalla edistää toipumista ja kuntoutumista.

Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Kurkilahti, L. & Oksman, H. 2025. Suojaa, rauhaa ja villiä luontoa – opas psykiatrian potilaille suunnatun terapeuttisen aistipuutarhan suunnittelun tueksi.

Lähteet:

Lipponen, M.; Vehmasto, E.; Simkin, J.; Keränen, K.; Räty, A. & Pursiainen, P. 2023. Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki.  

Bengtsson, A. & Grahn, P. 2014. Outdoor environments in healthcare settings: A quality evaluation tool for use in designing healthcare gardens. Urban Forestry & Urban Greening. Vol. 13, No 42014, 878–891. 

Bonnor, M. 2022. Psykiatriset osastot ovat edelleen koppeja käytävillä – ””Tarvitaan uudenlaista suunnittelukulttuuria””, sanoo arkkitehtuurin professori. Yle 29.9.2022. Viitattu 2.5.2025. https://yle.fi/a/74-20000382 

Brady, D. 2023. Planetary Health: A holistic vision for people and the planet. Brussels: European Policy Centre & Sitra. 

Champagne, T. 2011. Sensory Modulation and Environment. Essential Elements of Occupation. 

Fitzgibbon, H. & O’Sullivan, G. 2018. Sensory modulation, changing how you feel through using your senses, resource manual. Sensory modulation Brisbane. 

Halverson, T. & Alagiakrishnan, K. 2020. Gut microbes in neurocognitive and mental health disorders. Annals of Medicine, 52(8), 423–443. 

Krzeptowska-Moszkowicz, I.; Moszkowicz, Ł. & Porada, K. 2021. Evolution of the Concept of Sensory Gardens in the Generally Accessible Space of a Large City: Analysis of Multiple Cases from Kraków (Poland) Using the Therapeutic Space Attribute Rating Method. Sustainability 2021, 13, 5904.

Kurkilahti, L. & Oksman, H. 2025. Suojaa, rauhaa ja villiä luontoa – opas psykiatrian potilaille suunnatun terapeuttisen aistipuutarhan suunnittelun tueksi. Opinnäytetyö (AMK). Kuntoutus ja suun terveys. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052917920

Martin, K., Nanu, L., Kwon, W-S. & Martin, D. 2021. Small Garden, Big Impact: Emotional and Behavioral Responses of Visitors to a Rooftop Atrium in a Major Hospital. HERD: Health Environments Research & Design Journal. 2021;14(3), 274–287. 

Nieberler-Walker, K., Desha, C., Bosman, C., Roiko, A., & Caldera, S. 2023. Therapeutic Hospital Gardens: Literature Review and Working Definition. HERD: Health Environments Research & Design Journal. 2023;16(4), 260–295. 

Rahim, N.H.; Razak, S.A.; Chang, X.; Chng Saun, F.; Khan, M.N., Hamzah, S.N.; Rohman, F.; Ali, B.; Kaplan, A.; Iqbal, M.; Ramazan Bozhuyuk, M. & Ercisli, S. 2024. Ecosystem Services by Urban Forest (UF) towards Climate Change Adaptation: A Review. Polish Journal of Environmental Studies. 33(4), 3503–3513.  

Shrestha, T.; Chi, CVY.; Cassarino, M.; Foley, S. & Di Blasi, Z. 2023. Factors influencing the effectiveness of nature-based interventions (NBIs) aimed at improving mental health and wellbeing: Protocol of an umbrella review. PLoS ONE 18(7): e0273139. 

Kuvatiedot: Peterpunkt. 2022. Unsplash. https://unsplash.com/photos/a-bird-sitting-on-a-branch-oY1TCkV_mow