• lapset
• leikki
• toimintaterapia
• vanhempien ohjaus

Lapset voivat opetella sosiaalisia taitoja ryhmämuotoisessa toimintaterapiassa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin kehitetty opas leikkiryhmän ohjaamiseen, ja nyt uudessa opinnäytetyössä aihetta laajennettiin vanhempien ohjaamiseen, jotta terapiassa opittuja taitoja pystyttäisiin siirtämään paremmin kotiin. Mutta miten sellainen onnistuu käytännössä?

Leikki on lapselle luonnollinen tapa tutkia maailmaa, kehittää taitojaan ja ilmaista itseään. Kaikille lapsille leikki ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Haasteet leikissä voivat liittyä muun muassa motorisiin vaikeuksiin, tunteiden säätelyyn tai vuorovaikutustaitoihin. Toimintaterapian keinoin näitä haasteita voidaan tukea – mutta tärkeässä roolissa ovat myös vanhemmat.

Uudessa opinnäytetyössä kehitettiin Turun ammattikorkeakoulun lasten toimintaterapiapalveluiden leikkiryhmään materiaalikokonaisuus, joka tukee toimintaterapiaopiskelijoita vanhempien ohjauskertojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämistyön kautta haluttiin vahvistaa vanhempien ymmärrystä leikin merkityksestä ja tarjota heille konkreettisia keinoja lapsensa tukemiseen arjessa.

Vanhempien ohjaus kaipasi selkeyttä – kehittämistyö vastasi käytännön tarpeeseen

Kehittämistyö sai alkunsa opiskelijaharjoittelijoiden ja ohjaajien toiveista: leikkiryhmän vanhempien ohjaamiseen kaivattiin lisää tukea ja selkeämpää rakennetta. Lasten leikkiryhmän yhteydessä järjestetään kaksi vanhemmille suunnattua ohjauskertaa, joiden sisältö ja toteutus olivat aiemmin vaihtelevia. Kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää käytäntöjä ja tarjota leikkiryhmää ohjaaville opiskelijoille konkreettisia työkaluja näihin ohjaustilanteisiin.

Kehittämistyössä tuotettiin seuraavat materiaalit: käsikirja opiskelijaharjoittelijoille, joka sisältää ohjeita ryhmän ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen, vanhemmille suunnatun oppaan, joka tarjoaa tietoa leikin kehityksestä ja tukemisesta, sekä PowerPoint-pohjat ohjauskertoja varten, jotka helpottavat sisällön suunnittelua ja esittämistä.

“Vanhemmilla on keskeinen rooli leikin mahdollistajina.”

Leikki on lapsen työtä – ja vanhempi on tärkein tukija

Lapsen oikeus leikkiin on niin tärkeä, että se on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (Yleissopimus lapsen oikeuksista 21.8.1991/60, 1:31). Leikki vaikuttaa kaikkiin lapsen kehityksen osa-alueisiin: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Leikki tukee ajattelua, tunteiden säätelyä ja luovuutta. Sen avulla lapsi rakentaa minäkuvaansa ja oppii toimimaan osana ympäristöään. Aina leikki ei kuitenkaan suju itsestään. Haasteet voivat näkyä esimerkiksi aistitiedon käsittelyn vaikeuksina tai toiminnanohjauksen haasteina, jotka voivat estää lasta osallistumasta leikkiin täysipainoisesti. (Ayres 2021; Hyytiäinen & Vuorinen 2025.)

Vanhemmilla on keskeinen rooli leikin mahdollistajina. He voivat tukea lasta tarjoamalla aikaa, tilaa ja välineitä leikkiin sekä osallistumalla itse leikkiin (Peltola 2024). Kehittämistyössä korostettiin vanhempien toimijuutta ja siinä haluttiin tarjota heille konkreettisia keinoja sekä tietoa, joka auttaa ymmärtämään lapsen tarpeita ja vahvuuksia. Vanhemmuus on usein tasapainoilua arjen vaatimusten ja lapsen tarpeiden välillä. Leikkihetket voivat helposti jäädä muiden velvollisuuksien varjoon. Siksi on tärkeää muistuttaa, että leikin ei tarvitse vaatia suuria ponnistuksia – jo pieni pysähtyminen voi olla lapselle merkityksellinen.

Leikkiminen ei aina tarkoita sitä, että vanhemman täytyy ryhtyä rakentamaan legoja tai ajamaan pikkuautoilla. Kuten MLL:n asiantuntija Anna Puusniekka muistuttaa, tärkeintä on kiireetön hetki lapsen kanssa – vaikka vain viisi minuuttia, jolloin vanhempi pysähtyy ja osoittaa kiinnostusta lapsen tekemiseen. (IS 2023, Word kuvapankkikuvat)

“Molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan.”

Leikki ei ole vain lapsen kehityksen väline – se on myös ikkuna vanhemmuuteen. Leikkihetkissä vanhempi voi pysähtyä tarkastelemaan omaa suhdettaan lapseen, arkeen ja itseensä. Usein juuri leikin äärellä syntyy hetkiä, joissa lapsi kertoo ajatuksiaan, joita ei muuten tulisi esiin. 

Leikki voi myös haastaa vanhemman. Se voi herättää epävarmuutta, jos ei tiedä miten osallistua, tai jos oma lapsuus ei tarjonnut mallia leikistä. Siksi on tärkeää, että vanhemmille tarjotaan tukea ja ymmärrystä – ei vaatimuksia. Leikki ei ole suoritus, vaan yhteinen kokemus, jossa molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan.

Ohjaus on kohtaamista – ei pelkkää tiedon jakamista

Vanhempien ohjaus ei ole vain luennointia tai ohjeiden antamista. Se on vuorovaikutteista kohtaamista, jossa vanhempien kokemukset ja asiantuntemus otetaan aidosti huomioon. Ohjaustilanteissa on tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri, jossa vanhemmat voivat jakaa ajatuksiaan ja kysyä mieltä askarruttavista asioista. (Meersand & Gilmore 2018; Seppänen 2021.) Tästä syystä kehittämistyössä korostettiin dialogisuutta, aktiivista kuuntelua sekä empaattista otetta.

Kehitetyt PowerPoint-pohjat sisältävät teoriatietoa, valmiita keskustelukysymyksiä ja visuaalisia elementtejä, jotka tukevat vuorovaikutusta. Esimerkiksi leikin valinta -kortit auttavat vanhempia pohtimaan omaa suhdettaan leikkiin ja avaavat keskustelua lapsen leikkitavoista.

“Leikki ei vaadi suuria ponnistuksia – jo pieni pysähtyminen voi olla

lapselle merkityksellinen.”

Konkreettiset vinkit ja visuaalisuus tukevat oppimista

Vanhemmille suunnattu opas on visuaalisesti selkeä ja helposti lähestyttävä. Se sisältää tietoa leikin kehityksestä, haasteista ja tukemisesta sekä konkreettisia leikki-ideoita. Oppaan tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua lapsen leikkiin ja tarjota arkeen sovellettavia keinoja.

Opas sisältää myös leikin valinta -kortit, joiden avulla lapsi voi valita mielekkään leikin. Tämä tukee lapsen päätöksentekoa ja auttaa keskittymään yhteen tekemiseen kerrallaan. Vanhemmat voivat käyttää kortteja esimerkiksi kotona tai niitä voidaan käyttää terapiakäyntien yhteydessä.

Kehittämistyö toi selkeyttä ja osallisuutta

Käsikirja, opas ja PowerPoint-pohjat on koettu toimintaterapeuttiopiskelijoiden keskuudessa hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Materiaalien avulla mahdollistetaan vanhempien ohjauksen yhdenmukaisuus ja suunnitelmallisuus.

Kehittämistyö osoitti, että pienilläkin muutoksilla voidaan lisätä vanhempien osallisuutta ja vahvistaa heidän rooliaan lapsen kehityksen tukijana.  Leikki ei ole vain lasten asia – se on koko perheen yhteinen mahdollisuus kasvuun ja iloon.

Lähteet:

Ayres, A.J. 2021. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. 4. painos. PS-kustannus.

Hyytiäinen, H. & Vuorinen, A. 2025. Lapsen kehitys: Opas vanhemmille ja kasvattajille. Helsinki: Readme.fi.

IS 2023. Pitääkö vanhemman leikkiä lapsen kanssa? Asiantuntija vastaa. -Tärkeintä on jakaa kiireetön hetki lapsen kanssa, sanoo asiantuntija Anna Puusniekka Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL). Viitattu 28.5.2025. https://www.is.fi/perhe/art-2000009864471.html

Meersand, P. & Gilmore, K. J. 2018. Play therapy: A psychodynamic primer for the treatment of young children. Arlington, Virginia: American Psychiatric Association Publishing.

Peltola, M. 2024. Kehitys, toimijuus ja aikuisen rooli 3–5-vuotiaiden leikissä. Teoksessa Kyrölampi, T. & Koivula, M. 2024. Leikin lumoa. Jyväskylä: Santalahti-kustannus, 33–47.

Seppänen, H.; Simola, T. & Liukkonen, T. 2021. Lapsen ja perheen tukena. Helsinki: Sanoma Pro Oy

Ukkola, E., Hanhela, I. & Laaksonen, K. 2025. Leikkiryhmän vanhempien ohjaamiseen suunnatun materiaalin kehittämistyö – Käsikirja ja opas Turun ammattikorkeakoulun lasten toimintaterapiapalveluihin. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Toimintaterapia.

Yleissopimus lapsen oikeuksista 21.8.1991/60, 1:31