Hymyilevä tyttö kuulosuojaimet päässään luokassa

Onko tasa-arvoinen oppiminen ja koulunkäynti mahdollista jokaiselle alakouluikäiselle – aistimodulaatiohuone tukee oikeutta oppimiseen

23.09.2024

Perusopetuksessa halutaan tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja kasvuun. Sen keskeisenä tehtävänä on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. (Opetushallitus 2024.) Miten voisimme tukea parhaiten niitä oppijoita, jotka tarvitsevat hieman erilaisia työkaluja menestyäkseen?

Yksi ratkaisumalli voisivat olla kouluihin rakennettavat aistihuoneet. Aistihuoneet tarjoavat monipuolisia aistikokemuksia, jotka voivat auttaa erityisesti oppilaita, joilla on vaikeuksia keskittymisessä tai tehokkaan vireystilan säätelyssä. Toimintaterapeutit ovat jo pitkään tunnistaneet aistihuoneiden mahdollisuudet osana oppimisympäristöä. (Kaiser ym. 2020, 0–1.) Voisiko aistihuone olla avain tasa-arvoiseen oppimisen ja koulunkäynnin mahdollistumiseen kaikille alakouluikäisille?

Tässä artikkelissa syvennytään siihen, miten aistimodulaatiohuoneet voivat tukea erityisesti vireystilan säätelyä. Aiheesta tuotettiin kehittämistyönä aistimodulaatiohuone Paimion paikalliseen kouluun.

Miten vireystilan säätely tukee oppimista?

Vireystilan säätely on keskeinen osa oppimisprosessia, ja sen tärkeys korostuu erityisesti alakouluikäisten lasten kohdalla. Vireystila viittaa yksilön fyysiseen ja henkiseen valmiustilaan, joka voi vaihdella matalasta uneliaisuudesta korkeaan ylivireyteen. Optimaalinen vireystila mahdollistaa keskittymisen, oppimisen ja tehokkaan toiminnan. Vireystilan ollessa liian korkea se voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, pelokkuutta ja aggressiota. Se voi esiintyä riehakkuutena ja motorisena aktiivisuutena. Vireystilan liiallinen voimistuminen saattaa myös vaikuttaa tarkkaavuuden heikkenemiseen, joka voi lisätä virhealttiutta. Liian matala vireystila taas ilmenee esimerkiksi väsymyksenä tai omiin ajatuksiin uppoutumisena ja tällöin on vaikeampi ylläpitää keskittymistä. (Tompuri 2016, 23.)

Vuonna 2017 peruskoulussa joka viides oppilas sai joko tehostettua tai erityistä tukea. Tuen tarpeen kerrottiin yli kaksinkertaistuneen 20 vuoden aikana. Tukea tarvitsevat lapset kärsivät esimerkiksi oppimisvaikeuksista, tunteiden hallinnan ongelmista ja mielenterveydenhäiriöistä. ”Joinakin päivinä suurin osa opetusajasta menee luokkahuoneen rauhoittamiseen”, eräs helsinkiläinen opettaja kertoo. (YLE 2018.)  

Vireystilaa ja kuormitusta voidaan säädellä monin eri keinoin. Mindfullness- harjoitteet sekä suora aisteihin ja ympäristöön vaikuttaminen stimuloivat vireystilaa positiivisesti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että samat keinot eivät toimi jokaiselle. (Tompuri 2016, 79.) Aistimodulaatio on noussut esiin tehokkaana menetelmänä ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä. Useat tutkimukset, kuten Anderssonin ym. (2021) sekä Suttonin ja Nicholsonin (2013) työt, ovat osoittaneet aistimodulaation positiivisia vaikutuksia itsesäätelytaitoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja jopa aivojen toimintaan. Periaatteena on, että tietoisesti valitut aistimukset voivat vaikuttaa hermostoon ja siten mielialaan ja käyttäytymiseen. Peña ym. (2021) korostavatkin aistimodulaation potentiaalia parantaa tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä.  

Apua levottomuuteen haetaan aistimodulaatiohuoneesta

Aistimodulaatiohuone on terapeuttinen tila, jossa oppilaat voivat tietoisesti harjoitella oman vireystilan säätelyä hyödyntäen tilassa olevia aistivälineitä, kuten valoja, ääniä ja tekstuureja, omia tarpeita vastaaviksi. Näin he voivat oppia löytämään optimaalisen vireystilan oppimista varten (Barbic ym. 2019, 1-2).

Aistijärjestelmiä on yhteensä kahdeksan. Eksteropseptiiviset aistit kertovat kehon ulkopuolelta tulevista aistimuksista, ja niitä ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Tasapainoaisti (vestibulaarinen) ja asento- ja liikeaisti (proprioseptiivinen) kertovat kehon asennosta ja liikeistä ja interoseptiivinen aistijärjestelmä tuo tietoa kehon sisäpuolelta tulevaista aistimuksista, kuten nälän tai janon tunteesta. (Ayres 2018, 74.) Aistimodulaatio on näyttöön perustuva menetelmä, joka hyödyntää erilaisia aistiärsykkeitä muuttaakseen ihmisen olotilaa. Muutokset voivat tapahtua vireystilassa, tunteissa tai fysiologiassa. Aistimodulaatiossa erityisesti tehoaistimusten aktivointi on suositeltavaa – tehoaistimuksia ovat tunto-, tasapaino ja asento- ja liikeaisti. (Fitzgibbon & O’Sullivan 2018, 5, 8–9.) Esimerkiksi, jos oppilas tuntee olevansa levoton, hän voi mennä aistimodulaatiohuoneeseen ja käyttää pehmeää vilttiä ja rauhoittavaa musiikkia. Jos taas tarvitaan lisää energiaa, hän voi käyttää liikkuvia valoja ja energistä musiikkia. Aistimodulaatiohuoneen käyttö on yksilöllistä ja sitä voidaan mukauttaa jokaisen tarpeisiin.

Aistihuoneet ovat osoittautuneet tehokkaaksi työkaluksi oppimisen tukemisessa. Tutkimukset, kuten Thompsonin (2011) ja Grahamin (2020) työt, osoittavat, että aistihuoneiden käyttö parantaa sekä tavanomaisten että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden keskittymiskykyä ja motivaatiota. Moniaistiset kokemukset vahvistavat aivojen kykyä käsitellä tietoa, mikä puolestaan edistää oppimista. Opettajat ovat havainneet, että aistihuoneiden käyttö vähentää myös häiriökäyttäytymistä luokkahuoneessa.

Tasa-arvoisen oppimisen toteutuminen kouluissa

Voisivatko aistimodulaatiohuoneet todella edistää tasa-arvoista oppimista tarjoamalla kaikille oppilaille mahdollisuuden säädellä levotonta olotilaa ja parantaa sekä omien kuin muidenkin luokassa olevien suoriutumista?  Tutkimustulosten perusteella mahdollisuudet tähän ovat lupaavat. Vuoden 2019 tuotetun tutkimuksen mukaan monet opettajat raportoivat aistihuoneiden myönteisistä vaikutuksista liittyen oppilaiden lisääntyneeseen suorituskykyyn luokkahuoneessa. Yleisimpänä vaikutuksena havaittiin keskittymiskyvyn lisääntyminen. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista opettajista kertoivat oppilaiden ongelmakäyttäytymisen vähentyneen luokassa aistihuoneen käytön jälkeen. Lisäksi yli neljäsosa opettajista havaitsi oppilaiden olevan motivoituneempia oppimaan vietettyään aikaa aistihuoneessa. (Graham, 2020, 12.)

Vaikka aistimodulaatiohuoneet tarjoavat monia etuja, niiden käyttöönotto ja ylläpito voi olla haasteellista. Kustannukset ja resurssit voivat rajoittaa niiden saavutettavuutta, erityisesti pienemmissä kouluissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että aistimodulaatiohuoneen ei tarvitse olla suuri tai kallis. Jo pienilläkin muutoksilla luokkahuoneen ympäristöön tai matalan budjetin aistihuoneella voidaan parantaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimistuloksia. Esimerkiksi, pehmeät istuintyynyt, luonnonäänet ja himmennettävät valot voivat luoda rauhoittavan ilmapiirin. Lähes jokaisesta huoneesta löytyy seinä, jota työntää, ja aktivoida samalla asento- ja liikeaistia. Tehoaistimuksia pystyykin usein aktivoimaan tehokkaasti jo oman kehon liikkeellä, ilman kalliita investointeja. Tästä esimerkkinä on Keptnerin ym. (2020) tutkimus, jossa opiskelijoiden tenttiahdistusta onnistuttiin vähentämään aktivoimalla syvätuntoaistia pitämällä painavaa reppua sylissä ennen tenttiä.

Aistimodulaatiohuoneista hyötyisi koko luokka

Aistimodulaatiohuoneen hyödyt eivät rajoitu vain yksittäiseen oppilaaseen, vaan ne voivat vaikuttaa koko luokan ilmapiiriin. Kun oppilaat voivat säädellä omaa hyvinvointiaan, he ovat paremmin valmiita keskittymään opiskeluun ja osallistumaan yhteisiin aktiviteetteihin. Tämä voi johtaa parempiin oppimistuloksiin ja vähentyneeseen häiriökäyttäytymiseen. (Kaiser ym. 2020, 0–1.)

Vaikka aistimodulaatiohuoneet ovat vielä suhteellisen uusi ilmiö suomalaisissa kouluissa, niiden potentiaalin voi nähdä suurena. Tutkimukset viittaavat siihen, että aistimodulaatio voi parantaa oppilaiden emotionaalista säätelyä, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa (Sutton & Nicholson 2011). Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voimme ymmärtää paremmin aistimodulaation vaikutukset eri oppilasryhmissä ja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Lisää kustannustehokkaasta aistimodulaatiohuoneen rakennuksesta sekä sen taustalla vaikuttavista teorioista, voit lukea aiheesta tehdystä opinnäytetyöstä Niemi Pinja; Ääri, Anniina: Metsän lumous: aistihuone Vistan kouluun.

Aistien hyödyntäminen koulumaailmassa on noussut keskusteluun myös kansainvälisesti. Sensory Integration Education (SIE) on luonut informatiiviset internetsivut koulujen inklusiivisuuden lisäämiseksi.

Lähteet

Andersson, H.; Sutton, D.; Bejerholm, U. & Argentzell, E. 2021. Experiences of sensory input in daily occupations for people with serious mental illness, Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 28:6, 446-456, Viitattu 5.8.2024. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/11038128.2020.1778784  

Ayres, J. 2018. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. 3. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.​

Barbic, S. P.; Chan, N.; Rangi, A.; Bradley, J.; Pattison, R.; Brockmeyer, K.; Leznoff, S.; Smolski, Y.; Toor, G.; Blaine, B.; Leon, A.; Jenkins, M. & Mathias, S. 2019. Health provider and service-user experiences of sensory modulation rooms in an acute inpatient psychiatry setting. PLOS One. Vol. 14, No 11, 1-15. Viitattu 5.8.2024. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0225238  

Fitzgibbon, C. & O’Sullivan, J. 2018. Sensory Modulation: Changing how you feel through using your senses. Resource Manual. Brisbane: Sensory Modulation Brisbane.

Graham, G. A. 2020. Supporting Students with Disabilities: An Evaluation of Teacher Professional Development and Implementation of Sensory Labs in HISD Schools, 2019-2020. Research Educational Program Report. Houston Independent School District. Viitattu 5.8.2024. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED611218.pdf  

Kaiser, L.; Potvin, M. & Beach, C. 2020. Sensory-Based Interventions in the School Setting: Perspectives of Paraeducators. The open journal of occupational therapy, 8(3), pp. 1-11. doi:10.15453/2168-6408.1615 Viitattu 5.8.2024. https://scholarworks.wmich.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1615&context=ojot

Keptner, K., Ftizgibbon, C. & O’Sullivan, J. 2020. Effectiveness of anxiety reduction interventions on test anxiety: A comparison of four teqhniques incorporating sensory modulation. Britis Journal of Occupational Therapy 0 (0), 1-9. 

Opetushallitus 2024. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 5.8.2024. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/426528

Peña, M.; Ng, Y.; Ripat, J. & Anagnostou, E. 2021. Brief Report: Parent Perspectives on Sensory-Based Interventions for Children with Autism Spectrum Disorder. Journal of autism and developmental disorders, 51(6), pp. 2109-2114. doi:10.1007/s10803-020-04644-8

Sutton, D.; Wilson, M.; Van Kessel, K. & Vanderpyl, J. 2013. Optimizing arousal to manage aggression: A pilot study of sensory modulation. International Journal of Mental Health Nursing. Vol. 22, No 6, 500–511. Viitattu 5.8.2024. https://www.researchgate.net/publication/235394814_Optimizing_arousal_to_manage_aggression_A_pilot_study_of_sensory_modulation  

Thompson, C. 2011. Multi-sensory intervention observational research. International Journal of Special Education, 26(1). Viitattu 5.8.2024. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ921210.pdf  

Tompuri, M. 2016. Tenavat tasapainoon: Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta. Jyväskylä: PS-kustannus. YLE 2018. Erityisopetusta tarvitsevat oppilaat ovat yhä useammin tavallisella luokalla – iso osa opetusajasta menee lasten rauhoittamiseen, kertovat luokanopettajat. Viitattu 5.8.2024. https://yle.fi/a/3-10439757